Oikopolku Salpalinja-kirjan sisältöön, tarkennettu sisältö

Salpalinja Suomen suoja -kirja, vaikka itse sanonkin, on hyvä tietoteos Salpalinjaan. Yksittäisen tiedon hakemiseen kirjan vain yhden sivun luvuittainen sisällysluettelo on hankala. Kirjassa on noin 200 väli- /asiaotsikkoa. Ymmärrän, että kustantajalle readme.fi niiden sisällyttäminen numeroituna luettelona, otsikko / rivi, olisi paisuttanut kirjaa jopa noin kymmenellä sivulla. Siksi sisällysluettelo typistyi yhdeksi sivuksi.

Olen itsekin haparoituvan muistini vuoksi huomannut jonkun tietyn asiakohdan etsimisen olevan työlästä. Tilannetta helpottamaan edes vähän liitän tähän asiajärjestystä kuvaamaan peräperää pilkuin erotellut otsikot tai niiden sisällöt parilla sanalla. Se auttaa löytämään haetun asian nopeammin kuin koko kirjaa selaamalla. Tulosta kopio kirjasi väliin. Tulosta samalla kirjan virhelista: https://salpalinjansalat.blogspot.com/2021/11/toinen-painos-tulee-muutaman-virheen.htm

Salpalinja – Suomen suoja -kirjan toinen painoskin on kustantajalta loppu. Kirja on edelleen ajankohtainen! Kirjaa saa vielä ainakin Haminasta Salpakirja.net ja sen verkkokaupasta https://www.antikvaari.fi/teos/salpalinja-suomen-suoja/62a69a19eaa1ec176c66d9b9?condition=K5

Ja tietysti Suomen julkisista kirjastoista kirjaa voi lainata.

Lukemisiin, Terho Ahonen

 * * *

Salpalinja – Suomen suoja, Terho Ahonen, readme.fi 2021

Hakemista helpottava tarkennettu sisällysluettelo

Sisällysluettelon väliotsikot luvuittain sivunumeroituna, kirjassa 638 sivua.

ESIPUHE SYIHIN SYVIIN, kirjan sivu 4

I LUKU, OLISIKO TALVISOTA JA SALPALINJAN RAKENTAMINEN VOITU VÄLTTÄÄ? s.10

-          pohjustusta talvisodalle, linnoittaminen historian jatkumossa, Valo Nihtilän linjauksia, Wolf H. Halstin ajatuksia, torjuntavoitto Kymenlaakson jäillä havahdutti

II LUKU, LINNOITTAMISPÄÄTÖS JA TYÖMAAN LUOMINEN TYHJÄSTÄ HETI TALVISODAN JÄLKEEN s.34

-          Moskovan rauha, linnoittamispäätös, sen tarkentuminen, pelkistetty kartta sivulla 43, sotakokemukset talteen, talvisodan opit, linjaus rantamaalla hiersi, linnoitustoimisto, vesistöstä toiseen, suunnittelu maastossa, mahdoton tehtävä, taitavaa maaston käyttöä, Ruotsin apu, suunnitelma ja Hanellin perusteluja, ”Salvataan hyökkäys” Suomen Salpaan, Hankoniemi osa kokonaisuutta, suomeksi teräsbetonikorsuja, valmius taisteluun ja taistelun kulku, viimeinen puolustuslinja, rahoitusta ei enää apteekkivaa´alla, työllistämiskohde, työvoiman määrä, työmaaorganisaatio, Halstin aikalaiskuvaa

III LUKU, SALPALINJAN KULKU ETELÄSTÄ POHJOISEEN, LINNOITUSJOUKOT s.94

-          pääpiirteinen kulku, Suomenlahti-Kivijärvi, Kivijärvi-Saimaa, Puumala-Kerimäki, Orivesi-Joensuu-Jaamankangas-Pielinen, Lieksa-Ilomantsi etuasemaa, harvinainen tst-paikka Öykkösenvaara, Kuhmosta Kuusamoon, kalman maisemissa, Suomussalmi, Kuusamossa korsukeskittymä, Joutsijärvi, Salla ja Savukoski, Petsamo, linnoitustykistö uusi aselaji, tuliasemien rakentaminen, linnoitustykistöpatteristot, tykistötaistelun makua, tykistö osa kokonaisuutta, linnoitusjalkaväki, esimerkkinä Lin.P 3, tulipaloja, varmistusta

IV LUKU, TÖIDEN KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, NL:N UHKA, HUOLENPITOA TYÖMORAALISTA s.152

-          kiireellisyysjärjestys, elokuun kriisi, NL:n hyökkäyssuunnitelma kiertää, suunnittelu ja rakentaminen päällekkäin, hengen nostatusta ja sapiskaa

V LUKU, RAKENTAMINEN, TERÄSBETONIKORSUT s.166

-          korsun rakennusmassat, betonityön vaateita, keskusbetoniasemat, laadunvalvonta, lumi ja linnoitustyöt, konekiväärit selkärankana, sivustatuli ja panssarintorjunta, erilaisia korsutyyppejä, linnoitteiden määrän tarkistuslaskenta, korsuilla yhteisiä piirteitä, hormien suojaus, majoitustilojen käyttö, lämmitys, ilmastointi, vesi ja viemäröinti, lähipuolustusrakenteet, varauloskäytävä, tähystyskupu, tuli-isku katolle, Hurtanmaan korsut, korsujen aseet, konekivääri, pommitus ja Marskin käynti, maastokaari pimeätähtäimenä, kk:n jäähdytys, korsutykki, tykin siirto-operaatio, kk:lle myös pesäkkeitä ja kupupesäkkeitä

VI LUKU, MUITA LINNOITUSRAKENTEITA s.254

-          tunneleita moneen käyttöön, liukumiinoja, miten ihmeessä betoni luolan päälle, seikkailu kuilun huipulle, luonto osa estearvoa, kivieste, poikkeuksia yhtenäisyydessä ja painopisteissä, estekivien louhinta, kiven käsiporaus, kivi ja kuorma, rapakivi, jätekivi, kiviesteen kehitys, estettä jalokivestä, kiviestettä pätkissä itärajalla, kaivantoesteet ja rinneleikkaukset, erikoisrakenteita, maastoutus ja naamiointi, valelaitteet, linnoitustiet, vahinkojakin sattui, tulvitusjärjestelmät, jäärailot, jäämiinat

VII LUKU, KENTTÄLINNOITUSTYÖT, KULJETUKSET, ELÄMÄÄ JA SALASSAPITOA, UUSIA LINJOJA s.338

-          kenttälinnoitteet yleistä, sotakokemukset huomioon, tst-hautojen louhinta, piikkilankaa ja murrosteita, ampuma-alan raivausta ja korpivaruskuntia, elämää erämaassa, miinoitteet ja panoskaivot, kuorma-autokalusto, lotat, tapaturmia ja henkistä huolenpitoa, huoltoa ja vapaa-aikaa, salassapito, huhujen torjuntaa, tuhannen kilon pommi, maa- ja merilinnoitukset, Mustamaa, Harparskog-linja, Hamina-Taavetti -linja, ilkkuiko Tiltu, Kymijoen linja, norjalaiset hetken Kotkassa, rannikkotykistön jatketta

VIII LUKU, JATKOSOTA PYSÄYTTÄÄ TYÖT, ASEMA-SOTA, SUURHYÖKKÄYS ALKAA, RAUHA s.398

-          Suomen vaikea valinta, jatkosota keskeytti työt, Miehikkälän keskitysleiri, kunnossapito, tärähtäneet kunnostajina, Saksan häviön ennakointiako, Hägglundin tarkastus, suurhyökkäys alkaa, linnoitusrakennusjoukot Salpalinjalle, U-asema piti sodassa, Salpalinja taistelukuntoon, kiire ja Sampo Ahto, pallokorsu Yhdysvalloista, pallokorsun rakentaminen, kulttuuriteko Virolahdella, teräspesäkkeet tukena, avolouhos korsuksi, muuta valmiuden kohottamista, rannikkotykistö järvialueelle, uusia linjoja, Vaalimaan oikaisu, etuasema Miehikkälään, täydennystä Savitaipaleen suuntaan, Lappeenranta monen viivytyslinjan takana, pääasema askel eteen Virolahdella, Salpalinjaan vetäytyminen ässänä hihassa, linnoitustyöt lopetettiin, ei ansaitse Salpa-nimeä, Kuusamon ja Suomussalmen miehitys 1944, taisteltiinko Kuusamossa Vanttajankannaksella, ulkopolitiikan vaiennus, valvontakomission retket, Reino Arimo LVK:n oppaana, Lista 1:n vangit

IX LUKU, SOTIEN JÄLKEEN, LINNOITUS SÄILYTYSKUNTOON, KYLMÄ SOTA s.476

-          hävittämislaskelma, puolustusvoimat ajan tasalla, Salpalinja voitti aikaa, korsujen huolto, ruoste pois, maali päälle, kylmän sodan aika, Tsekkoslovakian kriisi, suu supussa, kertausharjoituksia Salpalinjalla, linnoituksen aseet, konekivääreitä kahta kaliiperia, korsujalustat, korsukonepistooli ja korsutykki

X LUKU, NYKYAIKA, MATKAILUA, VIREYTTÄ, VALTIO LUOPUU KAIKESTA, SUOJELU JA PERINTÖ JÄÄ s.506

-          salassapito viivytti matkailua, rantamaa yhä paraatiovi, kolme museota ja polku, Salpakeskus jäänyt kotisivualustaksi, mallin siemen odottaa kasteluvettä, Kannaskeskus jalostui Mikkeliin, puolustusvoimat paljasti, Salpavaellus, puolustusministeri toi arvoa, tunnustusta, Salpa-Jukola ja upseerioppilaiden perehdytys, tähtisadetta, yksityinen yrittäjyys, oppaan kokemuksia, tartuttava tarjouksiin, suurlähettiläs vaikuttui, puhemies kutsui eduskuntaan, juhlaa ja paikallishistoriaa Sulkavalla,

Salpalinjan perinneyhdistys, Inventointi 2009-2012, lunastus valtiolle, aloite palautuksesta, palautuslaki, tarkoituksenmukaisuussyyt, korsutkin maanomistajille 2019, puolustusmerkityksen vähyys, suojelu 2020 eteenpäin, rauhanturvaajat oivaltavat, Harri Ukkosen yhden miehen talkoot, Salpalinjan Oppaat, totuus riittää, kaunokirjallisuus, moottoriteiden läpimurto, paukku ja tietaide, reliefi Myllykoskelle, dokumentti maanpuolustustahdosta, antautumissopimus vaihtoehtona, hetki pimeässä, Wanha Veteraani, JR 1:n historia auttaa ymmärtämään Salpalinjaa

SALPALINJAN KESTOLAITTEET JA KENTTÄLINNOITTEET TYYPEITTÄIN s.624

LÄHTEET: KIRJALLISET LÄHTEET, MUUT LÄHTEET s.627

HENKILÖLUETTELO s.634

Salpalinja itärajan ajankohtainen varmuusvara

Viimeisen viikon aikana varsin paljon julkisuutta saaneet Venäjän joukkojen Ukrainaan aloittaman ”Wagner-linjan” panssariesteet ovat lähinnä huvittaneet asiantuntijoita. Vain noin 300 kilon (lähde diplomi-insinööri Veikko Luomi) painoisista ja 90 senttiä (lähde Yle) korkeista betonitetroista, ”puutarhakoristeista”, maanpintaan asetellut panssariesteet työntyvät kuivalla kelillä vaikkapa Ladoilla (henkilöauto) syrjään. Panssareita ne eivät pidättele millään kelillä.

Salpalinja on vedetty vertailuna mukaan jo useammassa mediajutussa aivan toisen luokan esteenä. Salpalinjan, varsinkin panssariesteiden tehoa on pidetty ammattipiireissä ajastaan jääneenä. Mutta onko Salpalinja kokonaan aikansa elänyt?

Seuraava pohdiskelu ei paljasta mitään sellaista, jota valvontakomission vaatimuksesta ei Neuvostoliitolla / Venäjällä olisi ollut jo tiedossa syyskuun lopulta 1944 lähtien. Silloinhan kaikki Salpalinjaan liittyvät asiakirjat, kartat ja piirustukset piti luovuttaa valvontakomissiolle. Ja tekihän se ainakin kaksi retkeä Salpalinjaan. Niillä punaupseerit visusti kirjasivat ylös näkemänsä tulevia tarpeita varten. Ja mitäs ne tarpeet olisivat olleet muita kuin Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen sujuvuutta palvelevia maastotietoja.

Ja niin kuin tiedämme, sitä hyökkäystä vielä näihin päiviin mennessä ei ole tullut. Olisivatkohan saatu linnoitusaineisto ja tiedustelut osasyynä asiaan?

Linnoittamisen, joukkojen ja aseiden suojan tarve ei ole hävinnyt nykysodissakaan mihinkään.

Puolustusvoimat perusteli taannoin Salpalinjasta luopumistaan sillä, että nykysodissa ei synny maarintamia. Sota on liikkuvaa ja sitä käydään ilmasta käsin lentokonein, ohjuksin ja viimeisenä ”villityksenä” droonein. Mutta kyllä tuolla Ukrainassa näkyy maajoukkojakin olevan vaikka millä mitalla. Ne liikkuvat maanpinnassa. Ja kyllä kai suojautuminen, kaivautuminen kuuluu nykyajankin jalkaväkisotilaan pitkän iän salaisuuteen?

Salpalinja on yhä paikoillaan. Kivieste 225 kilometrin matkalla on muutamien satojen metrien pätkiä viljelyksillä ja teiden aukkoja lukuun ottamatta pystyssä. Salpalinjan teräsbetonikorsut, Kuusamoon rakennettuja 32 teräsbetonikorsua ja yhtä E 18 tielinjauksen alle jäänyttä Virolahden korsua lukuun ottamatta, ovat yhä paikoillaan. Edelliset räjäytti Neuvostoliitto miehittäessään Kuusamoa laittomasti syksyllä 1944 aseleposopimuksen ja välirauhan jälkeen. Jälkimmäisen posautti moottoritien alta YIT!

Salpalinjan korsuihin valettu betoni ”kovettuu” sata vuotta; se siis vahvistuu vielä parikymmentä vuotta! Salpalinjahan on nykyisin yksityistä omaisuutta, pois lukien kuntien ja valtion maat. Tietysti tarvittaessa ”sotatilalakeja” varmaan löytyy nopeastikin palauttamaan rakenteet valtion käyttöön.

Kahdessa viikossa puolustusvalmis

Yli-ikäisenä reserviupseerina ja etulinjan toiveajattelijana puheitani voidaan tietenkin pitää katteettomina. Mutta sanon silti:

Salpalinjan rakenteet ovat otettavissa parin viikon työllä puolustuskäyttöön. Linnoituksella on edelleen jonkinlainen hyökkääjän toimintoja ohjaava, suuntaava vaikutus. Mutta aivan varmasti Salpalinjalla on vähintään suoja-arvo vihollisen maahyökkäyksiä vastaan!

Suomen itärajalla Salpalinja on yhä puolustuksellisesti parhaassa mahdollisessa maastossa ja paikassa. Sen paremmin sitä eivät nykyupseeritkaan voisi maastoon sijoittaa. Tämän olen kuullut monen ammattiupseerin suusta.

Tilanne vain on nyt se, että meillä sattuu olemaan itärajalla valmiiksi sijoitettu, kestolaitteiden osalta rakennettu ja kaivantojenkin osalta vain puhdistuskaivuja ja puuston raivauksia vajaa valmis puolustusasema. Sen käyttöönottamiseen ei tarvita kuin miehiä, lapioita, moottorisahoja ja teiden aukkojen sulkemiseen kaivinkoneita.

Kallioon louhitut kaivannot, tst- ja yhdyshaudat vaativat vain pientä pensaston raivausta ja siivousta.

Puutavaraa, kakkosnelosta ja lautaa, tarvitaan teräsbetonikorsujen majoitustilojen sisustamiseen, lavereiden rakentamiseen. Rautakaupasta saa vaikkapa Upo-kamiinoita korsun lämmityslaitteeksi (minulla on koeteltua kokemusta, toimii). Hätätilassa telttakamiinakin poistaa kosteutta ja tuo lämpöä.

Soveltuu nykytaisteluun nykyasein

Korsuaseita ei enää ole. Nykyiset kevyet konekiväärit soveltuvat sellaisenaan linnoitteisiin.

Salpalinjan teräsbetonisissa asekorsuissa on noin 300 paikkaa konekiväärille, joista nykyisillä jalkaväen konekivääreillä pystyy ampumaan. Lisäksi panssarintorjuntatykkien tuliasemat teräsbetonikorsuissa, noin 50 kappaletta, soveltuvat samoin konekiväärin tuliasemiksi. Ampumisen epämukavuus korvautuu hyvällä suojalla, puusta voi tarvittaessa rakentaa apujalustaa aseelle.

Maahan kaivetut taistelu- ja yhteyshaudat sekä panssarikaivantoesteet vaativat puuston raivausta ja pohjalle kaatuneen maan tai karikkeen poistamista, kaivannon syventämistä.

Lähes valmiit taisteluasemat ja ampumasyvennykset antavat hyvän suojan yksittäisen taistelijan tulitoiminnalle rynnäkkökiväärillä. Sen tulinopeus ja tehokkuus ovat jotain muuta, kuin viime sotien aikaisilla kivääreillä.

Ampuma-alojen raivaus moottorisahoin tai hakkuukonein ei ole iso homma. Samalla syntyy murroste eteen.

Nykyajan panssaritorjunta-aseet taas soveltuvat linnoituksessa avoasema-ammuntaan siinä, missä tahansa muussakin taisteluasemassa.

Kiviesteillä, maahan upotettua ja kiilattua, on maastossa ainakin ohjaava ja joka tapauksessa hidastava vaikutus. Umpimetsiin ja soille hyökkääjä tuskin menee.

Kenttätykistön toiminta on sellaisenaan käyttökelpoista linnoitustaisteluun.

Lisätehoa ennaltaehkäisevälle pelotteelle  

Salpalinja ei ratkaise tietenkään yksin mitään. Se on valmis olemassa oleva rakennelma siellä missä pitääkin. Salpalinjaa olisi viisasta käyttää soveltuvin osin nykyarmeijamme hyväksi ja ennen kaikkea suojaksi. Ihmettelisin, jos ei käytettäisi.

Eihän vanha ole kelvotonta vain iän takia, jos se toimii. Esimerkiksi Haminan 1700-luvun linnoituksen vallit oli piirretty viime sotien Salpalinjan Hamina-Taavetti -linjan ”eteentyönnetyiksi” panssariesteiksi kaupungin kohdalla rantamaantien suunnassa. Haminan linnoituksen vallit ohjaavat tarvittaessa vieläkin vihollisliikennettä puolustajan kannalta sopiviin torjuntakapeikkoihin!

Edelleenkin korostan sitä, että Salpalinja on soveltuvin osin helposti ja nopeasti otettavissa itärajan puolustuksemme vahvistukseksi ja lisäsuojaksi. Kun se kerran on jo olemassa, hulluahan olisi, jos sen rakennelmien suoja- ja käyttöarvoa ei varauduttaisi käyttämään.

On syytä uskoa, että Salpalinja, Suomen puolustusvoimat ja Nato nojaavat vielä toisiinsa. Ne yhdessä muodostavat sellaisen ennaltaehkäisevän pelotteen, jota itänaapurimme, meidän ajattelumme vastainen ”käyttöjärjestelmä”, ei rohkene uhmata!

Salpalinja on ajankohtainen itärajamme varmuusvara! Museovirastollakaan ei luulisi olevan tähän mitään sanomista; ennaltaehkäisevänä pelotteena Salpalinja ei museaalisestikaan tuhoudu!

TERHO AHONEN

Salpalinja on taas hyvin ajankohtainen

Talvisota syttyi muutama päivä yli 82 vuotta sitten. Sen Neuvostoliitto aloitti suojatakseen Leningradin turvallisuutta.

Tällä viikolla Venäjä federaation presidentti Putin ja Venäjän federaation ulkoministeri Lavrov vaativat valtakuntansa turvallisuuteen vedoten länsireunalleen Nato-vapaata turvallisuusvyöhykettä. Venäjän valmius hyökätä Ukrainaan on suuri. Suomi mainitaan spekulaatioissa yhtenä Venäjän puskurivyöhykkeenä, jonne Naton ei tule missään tapauksessa ulottua tai …

1930-luvun lopulla Suomessa elettiin silloista nykyaikaa, eikä uskottu sellaisen hulluuden kuin maailmansodan syttymiseen. Kättä lippaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön kuluneen viikon selkeälle lausumalle, että Nato-jäsenyydestä päättävät sitä hakeva maa ja Naton jäsenmaat, ei kukaan muu!

Tähänkö on taas tultu? Talvisodasta selvittiin suurin uhrauksin. Sen jälkeen Suomi otti opikseen ja rakensi itärajalleen Salpalinjan. Sen yli eivät itänaapurin joukot ole sen koommin tulleet kuin vajaaksi pariksi kuukaudeksi syksyllä 1944 Kuusamossa ja Suomussalmella!

Mikä on Suomen Salpalinja nyt? Onko se Nato, vai mikä se on? Salpalinjan tehollinen rakentaminen kesti puolitoista vuotta. Kuinka kauan kestää nyky-Salpalinjan rakentaminen?

Salpalinja Suomen suoja -kirja ilmestyi elokuun lopulla 2021 Readme.fi:n julkaisemana. Se on nyt entistäkin ajankohtaisempi kertomaan, mihin Suomi oli hieman yli 80 vuotta sitten valmis turvatakseen rajansa. Kirjaa myydään kirjakaupoissa ja kirjoja myyvissä verkkokaupoissa. Google kyllä löytää, kun kirjoittaa hakusanaksi Salpalinja Suomen suoja.

Hyvää itsenäisyyspäivän aikaa, hyvät suomalaiset!

TERHO AHONEN

Kirja Salpalinjasta Suomen suojana

Salpalinja, Suomen suoja, teki ja täytti tehtävänsä taistelematta. Salpalinja jatkaa yhä sanomaansa pysyvänä suomalaisen maanpuolustustahdon vertauskuvana.

Uuden itärajan linnoituksen tarve syntyi talvisodasta. Sen rauhanehdoissa Suomen kaakkoisraja siirtyi uuteen paikkaan länteen, kauas siitä, mihin puna-armeija sodassa kykeni etenemään. Hankoniemen alue piti pakkovuokrata itänaapurille.

Talvisodassa Neuvostoliitto epäonnistui. Se ei päässyt tavoitteeseensa vallata koko Suomi ja liittää se yhdeksi neuvostotasavallaksi.

Suomen ylin valtio- ja sodanjohto ymmärsi, että Josif Stalinin suurvalta pyrkii uudelleen, ja ehkä pääseekin, tavoitteeseensa, jos siihen ei varauduta. Siksi varauduttiin.

Talvisota raa´asti osoitti, että kansakunnan turva on laitettava kaiken edelle. Mitä hyötyä suomalaisilla olisi omasta elämänmuodosta ja arvoista jossakin Siperian pakkotyöleireillä? Tai mitä iloa on elämästä yksinvaltaisesti johdetussa kansandemokratiassa kyrillisin kirjaimin kirjoitettua mielivaltaista, vierasta lakia noudattaen?

Köyhällä Suomella ei varallisuus talvisodan aikana lisääntynyt. Päinvastoin. Vielä 1930-luvulla valtiolla ei ollut varaa ja tai tahtoa puolustusvalmiuden haluttuun kohottamiseen. Mutta ”hävityn” talvisodan jälkeen raha ei rajoittanut Salpalinjan rakentamista käytännöllisesti katsoen missään vaiheessa. Miten se on mahdollista?

Suomi, sen johto ja kansa, laittoi talvisodan kokemuksista viisastuneena asiat tärkeysjärjestykseen: Suomen on puolustettava nuorta länsimaista valtiomuotoaan ja kansaansa maksoi mitä maksoi. Se oli selvä. Pieni Neuvostoliitto-myötätuntoisten joukko oli viisasta pitää hiljaisena; eihän Neuvostoliittokaan sallinut kansaltaan minkäänlaista toisinajattelua. Siellä hiljentämiskeinot olivat väärinajattelijoille usein jopa lopullisia.

Välirauhan aikana (1940-1941) pääosin rakennettu Salpalinja omasi jo jatkosodan alkaessa huomattavan taisteluarvon. Stalinin oli otettava se huomioon kesällä 1944 miettiessään, käyttääkö Suomeen kohdistuneessa suurhyökkäyksessään kuluneita joukkojaan Salpalinjan murtamisyritykseen vai ohjaako hän ne kilpajuoksuun Berliiniin. Stalin valitsi Berliinin.

Suomalaisten periksiantamaton maanpuolustustahto pelasti Suomen itsenäisyyden viime sodissa. Sotilaat taistelivat, kansa ja kotirintama tukivat. Syy taistella oli selvä.

Salpalinja täytti tehtävänsä olemassaolollaan myös kylmän sodan aikana. Nyt se koskemattomana ja osin vieläkin ryhdikkäästi kertoo vertauskuvauksellisesti olinpaikallaan pitkin itärajaa painavaa sanomaa suomalaisten kiveen hakatusta maanpuolustustahdosta. Sama pätee myös Harparskog-linjaan Hankoniemellä.

Salpalinjan merkitystä osana viime sotien lopputulosta ei vieläkään Suomessa kunnolla tunneta. Linnoituksessa ei taisteltu. Se täytti täydellisesti tehtävänsä rauhanomaisesti, olemassaolollaan. Puolustajan ja hyökkääjän veri säästyi. Suomi säästyi neuvostodiktatuurilta.

Kustantaja Readme.fi Oy:n aloitteesta tehty Salpalinja Suomen suoja -kirja kertoo samojen kansien välissä kattavasti ja kansantajuisesti Salpalinjan koko tarinan. Kirjan kirjoittajana lukijapalautteen perusteella uskallan tämän nyt jo sanoa. Itse en ole sotatieteilijä, mutta olen kertonut heidän ja myös lukuisten muiden asiantuntijoiden käsityksiä Salpalinjasta. Tiedon palasista olen oman ymmärrykseni ja kokemukseni rajoissa koonnut mahdollisimman kronologisen tarinan. Monista kommenteista päätellen olen ilmeisen onnistunut. Jos ja kun toisinajattelijoita on, kiitos Salpalinjan, he saavat sitä olla.

Ja taas ihmiset, joille isänmaallisuus on vastenmielistä, eivät kirjaa edes hanki, kannattaisi kyllä. Ajatus Salpalinjasta Suomen suojana saattaisi auttaa ymmärtämään, mistä Suomen hyvinvointi ja sijoittuminen maailman eliittiin kansakuntien joukossa perimmiltään voi johtua!

Salpalinja Suomen suoja -kirja on myös vahva ylistys viime sotiemme sankarivainajille, sotainvalideille, veteraaneille, lotille, kotirintaman puolustajille, kaikille sota-ajan kurimuksen eläneille suomalaisille. Kaikki kunnia heille!

Osta kirja kirjakaupoista tai lainaa kirjastoista ja lue.

TERHO AHONEN

Kirjamessuilla lokakuun lopulla 2021 Readme.fi:n markkinointipäällikkö Jussi Kiilamo (oik) kävi tervehtimässä kirjan kirjoittajaa. Kustantaja on hyvillään tehdystä kustannuspäätöksestä.

Salpalinja Suomen suoja -kirjan virhelista

Salpalinja Suomen suoja -kirja on saanut hyvää palautetta ja myös kiitosta helppolukuisuudesta.  Kirjaa oli myynnissä kautta maan kirja- tai verkkokaupoissa. Haminassa kirjaa myy vielä ainakin Salpakirja Oy:n Kirjaspotti ja museo Wanha Veteraani, Kadettikoulunkatu 7 aukioloaikoina. Myös Salpalinjaa esitteleviltä museoilta voi kirjaa vielä löytyä.

Kirja on kustantajan mukaan käynyt hyvin kaupaksi. Toinen painos tuli loppukeväästä 2022. Sekin on kustantajalta loppu. Mutta siis Salpakirja Haminassa hoitelee myyntiä: Kirjaspotti Salpakirja 

Sitten kirjan tahattomiin virheisiin.

Tähän asti saamassani lukijapalautteessa ei ole törmätty kuin muutamaan kirjan sisältövirheeseen, ainakaan minulle niistä ei ole tietoa tullut. Jokusen tahattoman virheen olen itse huomannut ja Salpalinjan arkistoasiantuntija Juha Kilpeläinen on löytämäänsä tietoon perustuen kyseenalaistanut parikolme asiakohtaa. Ja jos virheitä lisää tulee, päivitän sitä mukaan tässä alla olevaa ”virhelistaa”.

Virhelista 1. ja 2. painoksessa, tilanne 28.6.2026

Salpalinja Suomen suoja -kirjan 1. ja 2. painoksessa havaitut tahattomat tai oikoluvussa silmien väliin jääneet kirjoitus- ja tai asiavirheet. Virheellinen poistettava kohta punaisella, korjattu sinisellä:

sivu 45, 4. kpl: Talvisodan yleiskokemus ole selvä > …yleiskokemus oli selvä

sivu 56, toinen kappale Vilho Tervasmäki osallistui .. Luumäellä  → Ylämaalla Tervasmäki asui Vuorisen järven eteläpäässä Koivulan tilalla Ihakselan ja Kirpun puolivälissä.

sivu 60, viimeisen kappaleen viimeinen rivi 331> 332

sivu 87, 4. kpl: … aikoihin kumipyörätraktoreita ei sanottavasti ollut… > aikoihin kumipyörätraktoreita oli 60 traktorista noin puolet. (, en ainakaan ole kuullut, että olisi. -poistetaan virkkeen lopusta)

sivu 133, viim kpl: 155 K/77 > 155 K 77

sivu 134, viim kpl: 107 K/ 77 > 107 K/77

sivu 140, 2. kpl 56 > 55

sivu 143, 1. kpl: LinP 4 > Lin.P 4  ja LinP 5 > Lin.P 5

sivu 143, sekä samassa 1. kpl:ssa lisätään sen viimeiselle riville …Luumäelle ja Ylämaalle Lin.P 5.

sivu 186, neljännen pitkän kpl lopussa 56 > 55  ja 331 > 332

sivu 188, 1. kpl 331 > 332

sivu 190, 2. kpl 56 > 55  ja  52 >51

sivu 234: kursiivitekstin puolivälissä: Jokin > Jonkin

sivu 240, viim. kpl lopussa 56 >55

sivu 299, 2.kpl: seiskatien > kuutostien

sivu 354, 2. kpl: Pervitiiniä ja viinaakin käytettiin piristeinä sillä seurauksella… > Piristeitä ja viinaakin käytettiin sillä seurauksella, että…

sivu 466, 3. kpl: 18 mm > 19 mm

sivu 508, 1. kpl neljäs rivi, … edesmennyt sotaveteraani Alpo Lohi sähköisti kustannuksellaan yhden, ellei kaksi > kolme korsua…

sivu 625, luettelon 12. rivi Panssaritorjuntatykin, konekiväärin ja panssarintorjuntakiväärin korsu   1 > Kahden konekiväärin- ja panssarintorjuntakiväärin korsu 1

sivu 626, sivun alussa luku 331 > 332 ja seur kokonaisella rivillä luku 56 > 55

Edellä luetellut virheet jäivät myös toiseen painokseen.

Mahdollisista muista virheistä tai asioista voi antaa palautetta terhoahonen2@gmail.com

Pahoittelut virheistä, kiintoisia lukuhetkiä edelleen!

TERHO AHONEN

Salpalinja-kirja hyvässä vauhdissa

Salpalinja Suomen suoja -kirja on koronatermein ”leviämisvaiheessa”. Kirjaa on myynnissä verkkokaupoissa ja ainakin käytännössä kaikissa Suomalainen -kirjakaupan myymälöissä ympäri maan. Täällä kotikulmillani kirjaa myy myös Salpakirja.net verkkokauppa ja sen kivijalkamyymälät, Kirjaspotit Haminassa ja Kotkassa. Salpalinja-museo Miehikkälässä ja Wanha Veteraani Haminassa myyvät myös kirjaa aukioloaikoinaan. Ja onpa kirjoja muutama kappale myynnissä Kairalan Kievarissa, Sallassa saakka!

Uusi Salpalinja-kirja on löytänyt hyvin tiensä myös Suomen kirjastoihin. Mukavaa on huomata, että sitä myös lainataan, jopa jonotetaan. Joissakin kirjastoissa kirjaa on lainattavissa vaikka hetikin.

Kirjan alkumyynti on ollut kustantajan mukaan hyvää, paikoin jopa erinomaista. Toivottavasti mielenkiinto Salpalinjaan kantaa pitemmällekin – ja miksi ei kantaisi. Siksi merkittävästä asiasta Suomen historiassa on kysymys.

Toistaiseksi varsin vähäinen palaute on muutamaa sorahdusta lukuun ottamatta ollut voittopuolisesti myönteistä.

Ehkä yleisin tähän mennessä ilmestyneiden lehtijuttujen huomio on kiinnittynyt kirjan antamaan kokonaiskuvaan, kokonaispakettiin Salpalinjasta. Sitä tietysti kirjaa tehdessä tavoiteltiinkin. Vaikka Salpalinjan osa-alueita on yritetty käsitellä lyhyesti, silti näistä pitkälti yli kahdesta sadasta väliotsikosta on kertynyt tuhti sivumäärä.

Olisiko voinut Salpalinjaa käsitellä vielä lyhyemmin? Kyllä varmasti, mutta sitten olisi jäänyt pois joko asiakokonaisuuksia tai kerronta olisi jäänyt kuivaksi. Itse otin linjan, että kerron mieluummin enemmän kuin vähän. Toista tilaisuutta kirjoittaa Salpalinjasta kirjaa ei minulle tulisi ja sanomatta jäänyt olisi jäänyt minulta sanomatta lopullisesti. Mutta totta kai aina tulee uusia kirjoittajia ja uusia ajatuksia. Minun tapani tehdä Salpalinjasta kansantajuinen kokonaispaketti on tuo. Ja uskoakseni siinä näkyy myös kustantajan tahto, että tee itsesi näköinen kirja! Oikeastaan kenenkä muun näköinen siitä olisi voinut tullakaan?

Kuvia ja karttoja kaipaaville tämän kirjan myötä jää tilaus Salpalinjan laajalle kuva- ja karttakirjalle. Kuka sen sitten tehneekin ja kustantaneenkaan, helppo homma se ei ole. Salpalinjasta SA-kuvia on vähän ja niiden parhaimmisto on tässäkin kirjassa ja painettuna lähes kaikissa aiemmissa Salpalinja-kirjoissa.

Kartat Salpalinjasta, joita Kansallisarkistossa on paljon, ovat paljolti peitepiirroksia, ”haljuja” ja tarvitsisivat uudelleenpiirtämisen. Ja kun Salpalinjaa on Virolahdelta Savukoskelle saakka, on kartan lukemisen osalta mittakaavassa miettimistä jokaisen laitteen kartalta löytämiseksi. Kaikki on tietysti mahdollista; rahalla saa ja hevosella pääsee!

Olen pitänyt kolme esitelmää kirjan aiheeseen liittyen syyskuussa Haminassa. Seuraavaksi olen esittelemässä kirjaani ja mahdollisesti niitä signeeraamassa Salpakirjan kirjaspottimyymälöissä Haminassa ja Kotkassa 14.lokakuuta. Katso oheinen ilmoitus, joka oli Reimarissa 6.10.2021. Tervetuloa paikkakuntalaiset juttelemaan!

Miehikkälän Salpalinja-museo järjestää yleisölle kirjaesittelytilaisuuden museolla sunnuntaina 31.10.2021 klo 16. alkaen. Siellä olen mukana toisena puhujana. Koronan takia liian vähälle huomiolle jäänyt vuonna 2020 ilmestynyt Osmo Kimmon Sotilaan tarina -kirja ja sen takana oleva sotapolku aloittaa tilaisuuden.

TERHO AHONEN

Salpalinjalla ei taisteltu Kuusamossakaan!

Kirjoitin tässä blogissani 30. toukokuuta 2019, että ”Vihdoin on saatavissa tutkittua ja varsin tarkkaa tietoa, mitä Kuusamon Lahtelassa tapahtui 55 päivän aikana syys-marraskuussa 1944!”

Em. tiedolla minua lähestyi tuolloin asiaa tutkinut Tuomo Kallioniemi. Hänen käsiinsä saamat Neuvostoliiton puna-armeijan alueella toimineiden joukkojen sotapäiväkirjat yksiselitteisesti kertovat Kallioniemen tulkinnan mukaan, että Neuvostoliiton ja sen takaa-ajaman Saksan joukkojen välillä käytiin taisteluja Salpalinjassa Kuusamon Lahtelassa syksyllä 1944!

Tieto oli minulle uusi ja hämmästyttäväkin. Ja kun hän kertoi, mihin hänen tietonsa perustui ja kun Salpalinjan osalta niissä oli hyvin uskottavan oloisia yksityiskohtia, rohkenin julkaista hänen tietonsa blogissani. Joidenkin Salpalinjaa tuntevien kanssa olimme hieman ihmeissämme, kun em. taisteluista Salpalinjassa ei ennen oltu kerrottu. Uuteen lisätietoon antoi toisaalta uskottavuuspohjaa, kun meidän nykypolven Salpalinja-harrastajien tietoon täällä kaakonkulmalla puna-armeijan Kuusamon miehitys syksyllä 1944 Suomen ja NL:n välirauhan (sekin oli nimeltään välirauha) jälkeen tuli sekin vasta 2000-luvun alussa!

No, nyt vihdoin asian ytimeen! Kallioniemen tutkimusta siteeraamani blogi sai olla rauhassa aina kuluvan vuoden 2021 alkupäiviin saakka, kunnes sen luki Kuusamossa sotahistoriaa ansiokkaasti tutkinut ja tutkiva Tapio Heiskanen. Hänen mukaansa asiassa ainoa tietolähde ei ole venäläinen sotapäiväkirja-aineisto. Sitä löytyy myös saksalaisilta.

Tapio Heiskasen ja hänen tutkimusryhmänsä johtopäätös aikalaisasiakirjoista, maastotutkimuksista, paikallis- ja muistitiedoista on päinvastainen: Salpalinjassa ei taisteltu Kuusamon Lahtelassa! Sen Heiskanen myöntää, että hajanaista häirintätulta venäläiset saksalaisten miehittämiin suomalaislinnoitteiden suuntaan ampuivat, mutta taisteluksi sitä hän sotilaana ei voi sanoa.

Herrat Kallioniemi ja Heiskanen ovat käyneet Kuusamossa paikallislehdistössä keskustelua tulkinnoistaan. Siitä en ole ollut tietoinen. Senpä vuoksi laitan tähän alle linkin 2019 kirjoittamaani blogiin Kallioniemen näkökulmasta ja linkin Tapio Heiskasen johtopäätöksiin hänen korpisota.fi -sivustolla. Tuomareina saatte olla te, arvoisat Salpalinjan ystävät! Onko Salpalinjassa taisteltu vai ei?

Mahdolliset kommentit pyydän laittamaan varmuuden vuoksi sähköpostiini terhoahonen2@gmail.com. Liitän, jos siltä tuntuu, ne tämän jutun perään. Tämän blogin kommenttiosion toimivuudesta en ole näet varma.

Kallioniemi:

http://salpalinjansalat.blogspot.com/2019/05/salpalinjan-taistelut-kuusamon.html

Heiskanen:

https://korpisota.fi/public/case_06.html

 TERHO AHONEN

Salpalinjan suojeluohjeet 2020 eteenpäin

Museovirasto on saanut valmiiksi ohjeistuksen Salpalinjan linnoituslaitteiden hoidosta, korjaamisesta ja käytöstä.

Pyörää on turha alkaa keksimään uudelleen, joten jaan tähän linkin Museoviraston sivulle Kulttuuriympäristö ja Salpalinja, josta kullekin halukkaalle tietoa löytyy haluamastaan yksityiskohdasta. https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/salpalinja?fbclid=IwAR0hKS3bv-Nxp6658_gvn_jc4xOVSvDupiQsROwwYWL-szjbkDcskIzgTRc

Edellisen linkin pääsivujen alta löytyvät seuraavat alalinkit jopa monikymmensivuisiin tiedostoihin, joissa käsitellään Salpalinjan hoitoa, luetellaan ns. avainkohteet (merkittävimmät kohteet) ja vielä Ylen juttu viimekesältä 80-vuotiaasta Salpalinjasta, lukemisen iloa:

https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulttuuriymparisto/SalpaHoitoKorjausTietoAineisto2020_kevyt.pdf

https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulttuuriymparisto/Salpalinjan_merkittavimmat_kohteet_perusteluineen_joulukuu_2012.pdf

ja vielä

https://yle.fi/uutiset/3-11403518

TERHO AHONEN

Salpalinjan 80-vuotisuutta juhlitaan Virolahdella 29.8.2020

Tänä vuonna on kulunut 80 vuotta Salpalinjan rakentamistöiden aloittamisesta. Korona on sotkenut ja perunut juhlien ja tapahtumien järjestämisiä. Nyt kuitenkin la 29.8.2020 vietetään Salpalinja 80 vuotta -juhlallisuuksia Virolahdella niin Bunkkerimuseolla kuin Harjun Oppimiskeskuksessa.

Juhlapäivän tapahtumista löytyy lisätietoa ja kelloaikoja täältä: https://kymenlaaksonyt.fi/e/14462/salpalinja-80--juhla

Nyt jo tehtävänsä jättänyt Ruotsin sotilasasiamies Peter Stolt tutustui Salpalinjaan Harjussa 16.10.2018. Silloin luonnollisesti tuli puheeksi ruotsalaiset vapaaehtoiset linnoittajat, Svenska Arbetskåren i Finland, SAK. Muistokivi heidän kunniakseen pystytettiin Harjuun jo vuonna 2000, mutta muistolaattaa SAK:n esikunnan työskentelystä Harjun kartanon päärakennuksessa ei ollut.

Ajatukseen muistolaatan kiinnittämisestä rakennuksen seinään sotilasasiamies Stolt suhtautui innokkaasti ja lupasi apunsa siihen. No, nyt se apu näkyy lauantaina 29.8.2020 klo 19. Harjussa alkavassa laatan paljastustilaisuudessa liittyen rakennustöiden aloittamiseen hieman yli 80 vuotta sitten.

Paikalle tulee vastikään Stoltin seuraajana Suomessa aloittanut Ruotsin sotilasasiamies Kalevi Wikström. Hän perehtyy Salpalinjaan niin Bunkkerimuseolla kuin myös Harjussa. Tilaisuutta junailevat Salpalinjan perinneyhdistys ja Harjun Oppimiskeskus.

Tilaisuudelle tuo arvovaltaa Suomen valtion puolesta puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys, joka luetaan paljastustilaisuudessa. Ohjelma on muutenkin arvokas, vaikka yleisöä pyydetään pukeutumaan ulkoilmatilaisuuden ja sitä heti perään seuraavan Vahtivuoren esiintymisareenan klo 20. alkavan 80-vuotisjuhlan vaatimalla käytännöllisyydellä sään mukaan. Siis loppukesään sopiva ulkoiluasu.

Salpalinjan ystävät, hakeutukaa paikalle kaikkiin em. päivän tapahtumiin. Siis katso linkin ohjelma.

TERHO AHONEN

Salpalinja 80 vuotta, Salpavaellus peruttu koronapandemian takia

Salpavaellus-organisaatio pyysi minulta tammikuussa 27. Salpavaelluksen markkinoinnin tueksi lehdistölle jaettavaksi Salpalinja 80 vuotta -yleisjuttua. Maailmanlaajuisen koronaviruspandemian takia Salpavaellus on nyt katsottu viisaksi tältä vuodelta perua. Alla oleva juttu tilanteen mukaan päivitettynä on tänään jaettu lehdistölle Suomessa. TA

Salpavaellus 2020 peruttu

Salpalinja 80 vuotta - vahva linnoitus kesti myös kylmän sodan paineen

Suomen itärajan linnoitus, pääosin välirauhan 1940 - 41 aikana rakennettu Salpalinja täytti tehtävänsä. Sitä vastaan ei hyökätty sodan aikana ja se kesti ennaltaehkäisevänä pelotteena myös kylmän sodan paineet. Enempää Salpalinjalta ei voitu vaatia. Linnoitus osaltaan vaikutti siihen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä ja läntisen yhteiskuntajärjestelmänsä.

Salpalinjan rakentaminen alkoi 80 vuotta sitten huhtikuussa 1940 välittömästi talvisodan jälkeen. Itärajan linnoitusta pidettiin silloin itsenäisen Suomen ja jopa Skandinavian suurimpana yksittäisenä rakennustyömaana.

Linnoituksen kustannukset valtion tulo- ja menoarviosta olivat esimerkiksi vuonna 1941 viisi prosenttia, samaa suuruusluokkaa kuin koko puolustusbudjetti nykyisin!

Linnoittamisen taustalla oli tosiasia siitä, että Neuvostoliitto ei saavuttanut talvisodassa tavoitteitaan. Oli nähtävissä, että Josif Stalin yrittää Suomen valloitusta ennemmin tai myöhemmin uudelleen. Siksi siihen piti Suomen varautua

.

Puna-armeija oli talvisodassa vahvoilla. Sodan loppuvaiheessa suomalaisten linjojen murtuminen oli jopa vain päivien päässä. Lännen, Britannian ja Ranskan, mahdollinen sotilasapu Suomelle nähtiin Moskovassa puna-armeijalle liian isona riskinä. Stalin taipui rauhaan ja ryhtyi vahvistamaan Suomelle huonosti pärjännyttä puna-armeijaansa uuteen uskoon.

Suomen nopea linnoittamispäätös heti sodan jälkeen oli viesti itään, että Suomi aikoo edelleen puolustaa olemassaolonsa oikeutusta kynsin ja hampain. Sitä paremmalla syyllä Neuvostoliiton oli vahvistettava hyökkäysvoimaansa. Siinä samalla myös Suomi sai aikavoiton saattaa puolustusvoimansa, armeijansa taistelukuntoon. Välirauha on edelleen Suomen historian tehokkainta varustautumisen aikaa, jossa Salpalinjalla oli iso osa.

Virolahdelta Savukoskelle ja aikanaan aina Jäämerelle saakka ulottunut Itärajan linnoitusketju sai vasta 1944 nimen Suomen Salpa. Puolustusvoimat käytti paikoin syvyydessä useita linjoja sisältäneestä linnoituksesta nimeä Salpa-asema. Kansan suussa nimeksi vakiintui Salpalinja.

Salpalinjan vahvimmat ja yhtenäisimmät rakennetut osat ovat Karjalankannaksen jatkeella Suomenlahden ja Saimaan välissä. Siitä pohjoiseen merkittävänä osana puolustusta ovat luonnonesteet, vesistöt ja erämaat; vain todennäköiset vihollisen kulku-urat ja etenemissuunnat linnoitettiin.

Museoita ja julkaisuja

Vasta Neuvostoliiton luhistumisen ja YYA-sopimuksen irtisanomisen jälkeen 1990-luvun alussa Salpalinjan salat avautuivat Suomessa suurelle yleisölle. Virolahdella ja Miehikkälässä avattiin 1980-luvulla ensimmäiset edelleen toimivat Salpalinjaa esittelevät matkailukohteet; Ylämaalla ensimmäiset esittelyt yleisölle järjestettiin jo 1970-luvun puolella

.

Nykyisin linnoitusta, jossa ei koskaan taisteltu, esitellään yleisölle käytännössä kaikissa itärajan kunnissa. Sotahistoriallisia Salpalinja-museoita on Virolahdella, Miehikkälässä ja Joensuussa.

Tietoa Salpalinjasta on nykyisin tarjolla jo runsaasti. Museoviraston vuosina 2009-2012 tehty Salpalinjan inventointi, vuonna 2017 julkaistu Salpalinjan perinneyhdistyksen artikkelikokoelma Salpalinja – itsenäisyyden monumentti -kirja sekä 2017 lopulla ensi-iltansa saanut lappeenrantalaisen storyTv films Oy:n tuottama puolentoista tunnin SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuva ovat esimerkkejä lukuisista Salpalinja-julkaisuista. Salpalinjaan liittyviä väitöskirjoja on tehty kaksi ja kolmas on työn alla.

Salpavaellus 2020 peruttu

Suurin toistuva Salpalinjaa esittelevä vuotuinen tapahtuma Suomessa on Salpavaellus. Se järjestettiin puolustusvoimien aloitteesta Miehikkälästä käsin ensimmäisen kerran vuonna 1994, silloin osana Salpa-aseman rakentamisen päättymisen 50-vuotisjuhlasarjaa

.

Johdettu ja opastettu tapahtuma maastossa onnistui ja kokosi yli 200 vaeltajaa. Kertatapahtumaksi aiottu Salpavaellus saikin yleisön pyynnöstä heti jatkoa.

Viikko jälkeen juhannuksen 27.-28.6 2020 Lappeenrannassa pidettäväksi aiottu 27. Salpavaellus on maailmanlaajuisen koronapandemian takia peruttu. Teemana olisi ollut Salpalinja 80 vuotta.

Salpavaelluksen järjestelyissä vuodesta 2018 lähtien on ollut mukana MPK:n Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri apunaan alkuperäisjärjestäjät Virolahden, Miehikkälän ja Luumäen reserviupseeri- ja reserviläiskerhot sekä 2018 lähtien mukaan tullut, Lappeenrannassa kotipaikkaa pitävä Salpalinjan Oppaat ry.

Salpavaelluksille on osallistunut vuosittain 60 – 250 henkeä kerrallaan ja se on tavoittanut yhteensä noin 4000 vaeltajaa. Salpavaellus-tapahtuman itseään suurempi oheistoiminta, Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssien perehdyttäminen Salpalinjaan Virolahdella loppuvuodesta 2011 alkaen on vapaaehtoistyönä tavoittanut kevääseen 2020 mennessä yhteensä jo 10 319 upseerioppilasta!

TERHO AHONEN

Dokumentti Salpalinjasta DVD-tallenteena

YLE TV2 tuotti Salpalinja - kriisin monumentti -dokumentin 29 vuotta sitten, vuonna 1990, toimittajat Pertti Hintikka ja Olavi Puusaari, kesto 48 min. Dokumenttia EI SAA MISTÄÄN, eikä sitä mitä ilmeisimmin ole esitetty missään sitten 1990-luvun!

MUTTA TÄTÄ SAA: Tuottaja Juha Huttunen, storyTv films Oy, teki vuonna 2017 elokuvan SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta. Puolentoista tunnin elokuva kertoo Salpalinjan koko tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään. Tämän tarinan saa nyt helposti kotiin DVD-tallenteena. Tilaa levy itselle ja tai lahjaksi toisille osoitteesta juha.huttunen@videoflow.com 

Hinta on 25 euroa kappaleelta.
Tuotantoon osallistuneet avustajat saavat kiitoksena levyn, kunhan lähettävät tuottajalle postiosoitteensa.

Lehdistötiedote 1.4.2019

Dokumentti Salpalinjasta DVD-tallenteena

Salpalinjasta reilu vuosi sitten valmistunut puolentoista tunnin dokumenttielokuva on nyt suuren yleisön saatavana DVD-tallenteena. Se kertoo viime sotien aikaisen Suomen itärajan puolustuslinnoituksen koko tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään.

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan on tuottanut ja ohjannut Juha Huttunen storyTv films Oy:sta Lappeenrannasta. Elokuvassa ovat aikalaislinnoittajien ohella mukana Suomen johtavat Salpalinjan asiantuntijasotilaat ja tutkijat.

Yhdeksän päivää talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki yhden miehen päätöksen myöhemmin Suomen Salpa –nimen saaneen itärajan linnoituksen rakentamisesta. Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.

- Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Se täytti olemassaolollaan tehtävänsä ja osaltaan vaikutti merkittävästi nykyiseen rauhantilaan Suomessa. Siinä oli riittävä syy ja motivaatio tehdä suurimmalle osalle suomalaisia edelleen tuntemattomasta Salpalinjasta uusi dokumentti, Juha Huttunen perustelee.

Elokuvan DVD-levy tulee kesäksi tarjolle Salpalinjan matkailukohteisiin tai sen voi tilata nyt jo suoraan tuottajalta juha.huttunen@videoflow.com

kuvateksti sotilaat rivissä:

Dokumentissa tarvittiin paljon avustajia. Salpalinjan miehitystä kesäkuussa 1941 linnoitusjalkaväen joukoin kuvattiin autenttisilla paikoilla jossain Miehikkälässä. Kuva: Terho Ahonen

kuvateksti linnoittajat lapioimassa:

Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista. Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella. Kuva Terho Ahonen

Lisätietoja:

Juha Huttunen                                                                                    

Tuottaja, storyTv films Oy                                           

juha.huttunen@videoflow.com                                                         

0400 650 252

Terho Ahonen

tiedottaja, elokuvan Salpalinja-asiantuntija

terhoahonen2@gmail.com

040 504 0293

Dokumentin teatteriversion pitkätraileri:  https://youtu.be/XtA1Uqc2fjY

Salpalinja lyhyesti ja kuvia:  http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2016/01/salpalinja-lyhyesti-ja-valokuvia.html

Klikkaa kuvia isommaksi!

Valtio luovuttaa Salpalinjan laitteet maanomistajille!

No nythän on uutinen!

Valtionvarainministeriö on päättänyt luovuttaa Salpalinjaan kuuluvat rakenteet maanomistajille. Maapohjathan on palautettu jo 1968, nyt sitten myös rakenteet, jotka tuolloin jäivät tiloille rasitteeksi. Tuon päätöksen täytyy tarkoittaa, teräsbetonikorsuja, luolia, kiviesteitä, kaivantoja,  pesäkkeitä, kaikkea sitä mitä Salpalinjaan kuuluu.

Tästä saadaan lisäselkoa Miehikkälän Salpalinja-museolla 23.4.2018 valtionvarainministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Paikalle tulee muun muassa Senaatti-kiinteistöstä vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.

Valtionvarainministeriö lähtee valmistelemaan rakenteisiin liittyvien käyttöoikeuden rajoitusten purkamista.

Tiedotustilaisuuteen tulleen kutsun mukaan Salpalinjan rakenteiden luovuttaminen maanomistajille antaa heille päätäntävallan kohteista sekä yhtäläiset mahdollisuudet kohteiden kehittämiseen muun muassa matkailu- ja virkistyskäyttöön.

Senaatti-kiinteistöt on tehnyt Salpalinjasta selvityksen, joka on tuottanut taustatietoa rajoitusten purkamispäätökselle. Tästä ja ministeriön päättämästä rasitteiden purkamispäätöksestä kertoo ministeri Vehviläinen.

Tilaisuudessa kuullaan myös puheenvuorot koskien tulevia maanmittaustoimituksia, Salpalinjan suojelua ja matkailukäyttöä.

Tämä on mielenkiintoista ja Salpalinjaa koskien iso uutinen! Se herättää hetimiten kysymyksiä jokamiehenoikeuksien ja matkailukäytön osalta Salpalinjaan tutustumiselle. Toisaalta onhan matkailukäytölle tähänkin saakka pitänyt olla maanomistajien lupa.

Ja mikä on sitten vastuu jatkossa mahdollisten tapaturmien ja vahinkojen osalta liikkumisessa Salpalinjan rakenteissa? Senaatti-kiinteistöt, jonka hoidossa Salpalinja nyt on, on tehnyt varsin paljon viime vuosina turvallisuutta parantavia toimia, kaiteita, varoituskylttejä ja jopa sulkenut varalliseksi katsomiaan korsuja.

Mielenkiintoista! Menen kutsuttuna paikalle kuuntelemaan!

TERHO AHONEN

25. Salpavaellus Ukko-Pekan kotimaisemissa

Tässä muun vapaaehtoistoimen ohessa olen myös edelleen Salpavaelluksen "tiedotusosaston" palveluksessa. Siksi voin ihan hyvin julkaista myös blogina 5.3.2018 laatimani lehdistötiedotteen. TA

Vuodesta 1994 lähtien järjestetty Salpavaellus on pitänyt pintansa Suomen itsenäisyyteen ennaltaehkäisevänä pelotteena vaikuttaneen Salpalinjan yhtenä esittelymuotona. Vaikka Salpalinja ei ole muuksi muuttunut, eri näkökulmat ja reittien ulottaminen uusiin linnoitusmaisemiin ovat suosion avaimia. Vaeltajien määrä on vaihdellut viime vuosina 200 hengen kahta puolen.

Viikko jälkeen juhannuksen järjestettävä 25. Salpavaellus keskittyy ensimmäistä kertaa Etelä-Karjalaan. Tapahtuma päättyy kaikille avoimeen maanpuolustusjuhlaan Luumäellä presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon, Kotkaniemen pihapiirissä. Se avataan kunnostettuna yleisölle toukokuussa. Salpavaelluksen kolmesta reitistä kaksi liikkuu Etelä-Karjalassa.

Virolahdelta alkava kolmen päivän Tähtäimessä Salpalinja -reitti päättyy sekin Ukko-Pekan jalanjäljille. Presidentti Svinhufvudin suojeluskuntahenkisyys ja ammuntaharrastus tuodaan reitillä esiin ”Ukko-Pekka”-ammuntana perinnekivääreillä Miehikkälässä Multasillan ampumaradalla.

Muilla reiteillä ”Ukko-Pekka”-ammunta toteutetaan nykyaikaisilla eko-harjoitusaseilla. Kahden päivän Lappeen lukko -reitti kiertelee Luumäki-Lappeenranta-Lemi alueella. Sunnuntain aamupäivän Salpalinja Salpausselällä –reitti pyöräytetään Luumäen Askolassa, lähellä Kotkaniemeä. Sekin päättyy maanpuolustusjuhlaan.

Salpavaelluksen järjestelyissä on ensimmäistä kertaa mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK. Viime mainittu on myös Salpavaelluksen suojelija 2018. MPK:n toiminnanjohtaja, prikaatikenraali evp Pertti Laatikainen ottaa vaeltajat vastaan mp-juhlassa Kotkaniemessä ja pitää puheen.

Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden res.ups. ja  res. –kerhojen lisäksi Salpavaelluksen järjestelijäjoukkoon on liittynyt Lappeenrannassa kotipaikkaa pitävä Salpalinjan Oppaat ry. Puolustusvoimat tukee tapahtumaa, niin kuin se on tehnyt alusta lähtien.

Suomi100-juhlavuosi 2017 toi kaksi merkittävää lisää Salpalinjaan tutustumiseen. Salpalinjan perinneyhdistyksen kirja Salpalinja – itsenäisyyden monumentti ja storyTV films Oy:n elokuva SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta ovat toisiaan täydentävä uusi taistelijapari tiedotussodassa Salpalinjan tuntemattomuutta vastaan. Elokuva nähdään seuraavan kerran Lappeenrannan yliopiston Viipuri-salissa 16.3. illalla.

Lisätietoja Salpavaelluksesta: www.salpavaellus.net, vaelluskuvia sen kuvagalleriassa

Tietoa ja kuvia Salpalinjasta: http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2016/01/salpalinja-lyhyesti-ja-valokuvia.html

Yhteistyöterveisin              Terho Ahonen

Salpavaellus 2018 tiedottaja

terho.ahonen@haminetti.net
040 504 0293

Salpalinja vaiettu salaisuus, elokuvasta valoa pimeyteen

Pakkorauhan linja, Moskovan rauhan linja, päävastarinta-asema, Suomen Salpa, Salpa-asema ja Salpalinja. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Siitä huolimatta lasta ei tunneta. Ei vieläkään, ei vaikka minäkin olen tällä pienellä palstalla pienin kirjaimin kohta kahdeksan vuotta parhaani yrittänyt; tämä on 400. kirjoitus tässä Salpalinjan salat -blogissa! Ihan kaikki jutut eivät ole minun kirjoittamia, mutta noin 90 prosenttia ovat. Kiitos avustajien tulituesta!

Sitkeässä on siis Salpalinjan tiedotuksellinen läpimurto. Olen useasti sanonut, että miten voi kiinnostua siitä, mitä ei tiedä olevankaan! Salpalinjassa ei taisteltu. Siksi siitä ei tullut historiallista taistelupaikkaa. Jos olisi taisteltu ja siinä kuvitteellisessa taistelussa Suomi olisi vihollisen torjunut, tunnettavuusongelmaa ei olisi. Jos taas se taistelu olisi hävitty, Salpalinjasta olisi kirjoitettu pelkästään kyrillisin kirjaimin!

Tässä tullaankin Salpalinjan ytimeen, Salpalinjan salaisuuteen:

”Salpalinja on yhä lähes tai täysin tuntematon suurelle osalle suomalaisia. Se ei ole sinänsä ihme, koska itärajan linnoitus oli sotasalaisuus aina Neuvostoliiton romahtamiseen 1991 saakka. Salpalinja, vaikka siinä ei koskaan taisteltu, vaikutti osaltaan siihen, että Neuvostoliitto luopui Suomen valtaamispyrkimyksistä kesällä 1944. Joidenkin arvioiden mukaan linnoitus ennaltaehkäisevänä pelotteena esti osaltaan myös Neuvostoliiton Suomen miehitysaikeet vuosina 1945-50.”

Tuon edellisen kappaleen kirjoitin 2017 tammikuussa lehdistökutsuun, jolla houkuttelimme tiedotusvälineitä kertomaan silloin vielä tuotannon osalta alkutaipalellaan olevasta SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta –elokuvasta. Kutsun kuuli valitettavan harva toimitus. Kiitos silti niille, kaikki julkisuus on hyväksi asialle  ja vie sitä eteenpäin.

Elokuvan ensi-illassa Mainilan laukausten ”ampumispäivänä” (26.11.2017) Lappeenrannan kaupunginteatterissa sanoin 400-henkiselle yleisölle, että kaikkien suomalaisten tulisi tämä elokuva nähdä. Olen yhä samaa mieltä.

Ajattelin elokuvahankkeeseen mukaan lähtiessäni, että kunnollinen dokumentti on se ohjus, joka räväyttää Salpalinjan suomalaisten silmille. No, näin ei ole vielä, korostan sanaa VIELÄ, käynyt. Perusongelma on se, että elokuvaakaan kuin ei itse Salpalinjaakaan ole vielä saatu kansan syvien rivien tietoisuuteen, että he tietäisivät mennä sitä katsomaan. Työ on siltä osin kesken.

Uskoni elokuvan läpimurtoon ei ole toiveajateltua sinisilmäisyyttä. Elokuvan esitykset loppuvuodesta ja nyt talvella antavat perusteet pysyä kannassani. Ne näytökset, joita ei ole ehditty kunnolla markkinoida, tiedottaa, eivät ole kokonaan täyttyneet. Sen sijaan ne esitykset, mukaan lukien ensi-ilta, joita on ehditty muutama viikko esiintuoda, ovat olleet täysiä! Se lupaa hyvää, mutta nimenomaan tiedotus- ja markkinointityötä se vaatii. Salpalinjan merkityksen lisääminen suomalaisten historiakuvaan on sitkeässä.

Palaute elokuvasta vahvistaa edellistä. Tuottaja Juha Huttusen saaman palautteen mukaan elokuva on ennen kaikkea hämmästyttänyt katsojia Salpalinjan ulottuvuudella, laajuudella ja monimuotoisuudellaan. Elokuvan sisältöä on kiitelty mielenkiintoiseksi.

Minäkin olen kuullut dokumentista hyvää. Mutta niin tuottaja Huttunen kuin tämän kirjoittaja pidättäydymme kehumasta itse elokuvaa, koska olemme siihen auttamattomasti jäävejä. Aidon palautteen antaa yleisö, totta kai. Silti elokuvan tekijöillä pitää olla oikeus ja suorastaan velvollisuus tehdä tuotettaan tunnetuksi ei itsemme takia, vaan sen takia miksi elokuva on tehty. Sitä tässä osaltani teen:

Nimittäin SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta –elokuva on ennen kaikkea kunnianosoitus sotiemme veteraaneille ja Salpalinjan rakentajille:

Suuret suomalaiset sotaelokuvat kertovat sen, miten suomalaiset sotilaat taistelivat viime sodissa. 

SuomenSalpa –elokuva jatkaa siitä dokumenttina. Se kertoo ja näyttää syyn, miksi nyt jo kuollut ja kuopattu Neuvostoliitto ei jatkosodassa jatkanut taistelua Suomen valtaamiseksi. Miksi se ei valtavalla voimallaan pyrkinyt asettamiinsa tavoitteisiin, miksi se niistä luopui. Siksi jokaisen suomalaisen tulisi tämä elokuva Salpalinjasta nähdä. Siksi, että Suomi ja suomalaiset itse halusivat rakentaa ja myös rakensivat rajalleen linnoituksen, joka täytti täydellisesti tehtävänsä.

Seuraavan kerran elokuva on nähtävissä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Viipuri-salissa perjantaina 16.3.2018 klo 18. Sinne! Juliste alla, klikkaa isommaksi.

TERHO AHONEN

Dokumentti nähtävänä Salpalinja-museolla 21.1.2018

SuomenSalpa - dokumentti maanpuolustustahdosta  -elokuva esitetään 21.1.2018 klo 14. Miehikkälän Salpalinja-museolla. Kun nopeasti ilmoittautuu ja varaa paikan, niin sisään mahtuu. Seuraavaa esitystä kaakonkulmilla ei ole vielä sovittu.

No niinhän siinä kävi, että ensimmäinen klo 14. näytös on loppuunmyyty! Mutta ei hätää klo 17. alkaa toinen näytös, sama päivä,  sama paikka. Ilmoittautumiset alla olevan ilmoituksen yhteystietoihin 18.1.2018 mennessä.

Elokuvan tuottaja Juha Huttunen keskustelee mielellään dokumentin uusista esityspaikoista:

juha.huttunen@videoflow.com tai puh. 0400 650 252.

SuomenSalpa -elokuvan traileri julkaistu

Tästä alla olevasta linkistä pääset katsomaan SuomenSalpa - dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan trailerin. Sen kesto on hieman yli 15 minuuttia painottuen tarkoituksella elokuvan alku- ja lopputeksteihin, jotta tuotannossa mukana olevien ihmisten ja organisaatioiden määrä ja laajuus käy selville. Elokuvan kesto on 1½ tuntia.

Elokuvan esityksiä voi varata suoraan ottamalla yhteyden tuottaja Juha Huttuseen juha.huttunen@videoflow.com , puh. 0400 650 252.

Elokuvan esitystietoja päivitellään tämän blogin oikeaan reunaan traileri-linkin alapuolelle sitä mukaan kuin esityksiä tuottaja saa sovituksi.

Uusia esityspaikkakuntia on useita työn alla. Esityksiä suunniteltaessa on hyvä varata paikalliseen tiedottamiseen ja ilmoitteluun muutama viikko aikaa. Käytännössä uudet esitykset menevät tammikuun puolelle.

https://youtu.be/XtA1Uqc2fjY

Lisään tähän kuvakaappauksen eduskunnan puhemies Maria Lohelan facebook-postauksesta 1.12.2017, joka liittyy edelliseen blogiin koskien Salpalinja-tilaisuutta eduskunnan kansalaisinfossa. Klikkaa tekstikuvaa, luettavissa paremmin.

Valtioneuvosto ei nimeä Salpalinjaa itsenäisyyden monumentiksi

Valtioneuvoston kanslia on tänään ilmoittanut Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Teppo Lahdelle, että Salpalinjaa ei voida nimetä itsenäisyytemme monumentiksi!

Näin ollen Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiirin talvella 2011 alulle saattama ja perinneyhdistyksen sitä voimallisesti jatkama hanke ei johtanut tulokseen. Julistusta toivottiin nimenomaan Suomi100-juhlavuonna. Se olisi ollut valtion tunnustus sota-ajan eläneelle ja maata puolustaneelle kansallemme, että silloin oltiin oikealla asialla. Julistus ei olisi maksanut mitään, eikä olisi ollut keneltäkään pois!

Perustelut ovat tässä:

"Kiitokset jo taannoin tulleesta ehdotuksestanne Suomi 100 –ohjelmaan: ’SALPALINJA - ITSENÄISYYDEN MONUMENTTI’, jossa ehdotitte Salpalinjan nimeämistä itsenäisyyden monumentiksi.

 

Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta eikä toimivaltaa tehdä tämänkaltaisia nimityksiä. Myöskään vastaavia muita nimityksiä ei olla itsenäisyyden juhlavuonna tekemässä. Näin ollen meillä ei ole mahdollisuutta liittää tätä hanketta juhlavuoden ohjelmaan. Saatte asiasta vielä virallisemman päätösviestin myöhemmin.

 

Sen sijaan tekemänne toinen ehdotus Salpalinja-teoksen liittämisestä Suomi 100 –ohjelmaan on hyväksytty ja liitetty ohjelmaan, tästä toki olette jo saaneet aiemmin virallisen päätöskirjeen.

 

Ensimmäisen hakemuksenne innoittamana kutsuimme jo keväällä 2016 kaikki valtiontoimijat yhteen Salpalinjaa koskien, ja iloksemme prosessi Salpalinjan tulevaisuuden ratkaisemiseksi on saanut projektin muodon ja etenemässä Senaattikiinteistön johdolla. Koska projekti ei kuitenkaan ehdi päätökseen vielä juhlavuoden aikana, sitä ei ole liitetty viralliseen Suomi 100 –ohjelmaan, mutta toivon, että tämä osaltaan edistää ja vahvistaa Salpalinjan tulevaisuutta."

Suvi Innilä

Ohjelmapäällikkö

Suomi 100

Valtioneuvoston kanslia

PL 23, 00023 Valtioneuvosto

P. 050 5977 552

suomifinland100.fi


Kun valtioneuvosto ei tohdi julistaa Salpalinjaa itsenäisyytemme monumentiksi, minä tohdin.

Täten tällä päivämäärällä minä Suomen kansalaisena julistan omissa nimissäni Salpalinjan itsenäisyytemme monumentiksi. Minulle se ainakin sitä on!

Miehikkälässä 20.11.2017
Terho Ahonen