Oikopolku Salpalinja-kirjan sisältöön, tarkennettu sisältö

Salpalinja Suomen suoja -kirja, vaikka itse sanonkin, on hyvä tietoteos Salpalinjaan. Yksittäisen tiedon hakemiseen kirjan vain yhden sivun luvuittainen sisällysluettelo on hankala. Kirjassa on noin 200 väli- /asiaotsikkoa. Ymmärrän, että kustantajalle readme.fi niiden sisällyttäminen numeroituna luettelona, otsikko / rivi, olisi paisuttanut kirjaa jopa noin kymmenellä sivulla. Siksi sisällysluettelo typistyi yhdeksi sivuksi.

Olen itsekin haparoituvan muistini vuoksi huomannut jonkun tietyn asiakohdan etsimisen olevan työlästä. Tilannetta helpottamaan edes vähän liitän tähän asiajärjestystä kuvaamaan peräperää pilkuin erotellut otsikot tai niiden sisällöt parilla sanalla. Se auttaa löytämään haetun asian nopeammin kuin koko kirjaa selaamalla. Tulosta kopio kirjasi väliin. Tulosta samalla kirjan virhelista: https://salpalinjansalat.blogspot.com/2021/11/toinen-painos-tulee-muutaman-virheen.htm

Salpalinja – Suomen suoja -kirjan toinen painoskin on kustantajalta loppu. Kirja on edelleen ajankohtainen! Kirjaa saa vielä ainakin Haminasta Salpakirja.net ja sen verkkokaupasta https://www.antikvaari.fi/teos/salpalinja-suomen-suoja/62a69a19eaa1ec176c66d9b9?condition=K5

Ja tietysti Suomen julkisista kirjastoista kirjaa voi lainata.

Lukemisiin, Terho Ahonen

 * * *

Salpalinja – Suomen suoja, Terho Ahonen, readme.fi 2021

Hakemista helpottava tarkennettu sisällysluettelo

Sisällysluettelon väliotsikot luvuittain sivunumeroituna, kirjassa 638 sivua.

ESIPUHE SYIHIN SYVIIN, kirjan sivu 4

I LUKU, OLISIKO TALVISOTA JA SALPALINJAN RAKENTAMINEN VOITU VÄLTTÄÄ? s.10

-          pohjustusta talvisodalle, linnoittaminen historian jatkumossa, Valo Nihtilän linjauksia, Wolf H. Halstin ajatuksia, torjuntavoitto Kymenlaakson jäillä havahdutti

II LUKU, LINNOITTAMISPÄÄTÖS JA TYÖMAAN LUOMINEN TYHJÄSTÄ HETI TALVISODAN JÄLKEEN s.34

-          Moskovan rauha, linnoittamispäätös, sen tarkentuminen, pelkistetty kartta sivulla 43, sotakokemukset talteen, talvisodan opit, linjaus rantamaalla hiersi, linnoitustoimisto, vesistöstä toiseen, suunnittelu maastossa, mahdoton tehtävä, taitavaa maaston käyttöä, Ruotsin apu, suunnitelma ja Hanellin perusteluja, ”Salvataan hyökkäys” Suomen Salpaan, Hankoniemi osa kokonaisuutta, suomeksi teräsbetonikorsuja, valmius taisteluun ja taistelun kulku, viimeinen puolustuslinja, rahoitusta ei enää apteekkivaa´alla, työllistämiskohde, työvoiman määrä, työmaaorganisaatio, Halstin aikalaiskuvaa

III LUKU, SALPALINJAN KULKU ETELÄSTÄ POHJOISEEN, LINNOITUSJOUKOT s.94

-          pääpiirteinen kulku, Suomenlahti-Kivijärvi, Kivijärvi-Saimaa, Puumala-Kerimäki, Orivesi-Joensuu-Jaamankangas-Pielinen, Lieksa-Ilomantsi etuasemaa, harvinainen tst-paikka Öykkösenvaara, Kuhmosta Kuusamoon, kalman maisemissa, Suomussalmi, Kuusamossa korsukeskittymä, Joutsijärvi, Salla ja Savukoski, Petsamo, linnoitustykistö uusi aselaji, tuliasemien rakentaminen, linnoitustykistöpatteristot, tykistötaistelun makua, tykistö osa kokonaisuutta, linnoitusjalkaväki, esimerkkinä Lin.P 3, tulipaloja, varmistusta

IV LUKU, TÖIDEN KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, NL:N UHKA, HUOLENPITOA TYÖMORAALISTA s.152

-          kiireellisyysjärjestys, elokuun kriisi, NL:n hyökkäyssuunnitelma kiertää, suunnittelu ja rakentaminen päällekkäin, hengen nostatusta ja sapiskaa

V LUKU, RAKENTAMINEN, TERÄSBETONIKORSUT s.166

-          korsun rakennusmassat, betonityön vaateita, keskusbetoniasemat, laadunvalvonta, lumi ja linnoitustyöt, konekiväärit selkärankana, sivustatuli ja panssarintorjunta, erilaisia korsutyyppejä, linnoitteiden määrän tarkistuslaskenta, korsuilla yhteisiä piirteitä, hormien suojaus, majoitustilojen käyttö, lämmitys, ilmastointi, vesi ja viemäröinti, lähipuolustusrakenteet, varauloskäytävä, tähystyskupu, tuli-isku katolle, Hurtanmaan korsut, korsujen aseet, konekivääri, pommitus ja Marskin käynti, maastokaari pimeätähtäimenä, kk:n jäähdytys, korsutykki, tykin siirto-operaatio, kk:lle myös pesäkkeitä ja kupupesäkkeitä

VI LUKU, MUITA LINNOITUSRAKENTEITA s.254

-          tunneleita moneen käyttöön, liukumiinoja, miten ihmeessä betoni luolan päälle, seikkailu kuilun huipulle, luonto osa estearvoa, kivieste, poikkeuksia yhtenäisyydessä ja painopisteissä, estekivien louhinta, kiven käsiporaus, kivi ja kuorma, rapakivi, jätekivi, kiviesteen kehitys, estettä jalokivestä, kiviestettä pätkissä itärajalla, kaivantoesteet ja rinneleikkaukset, erikoisrakenteita, maastoutus ja naamiointi, valelaitteet, linnoitustiet, vahinkojakin sattui, tulvitusjärjestelmät, jäärailot, jäämiinat

VII LUKU, KENTTÄLINNOITUSTYÖT, KULJETUKSET, ELÄMÄÄ JA SALASSAPITOA, UUSIA LINJOJA s.338

-          kenttälinnoitteet yleistä, sotakokemukset huomioon, tst-hautojen louhinta, piikkilankaa ja murrosteita, ampuma-alan raivausta ja korpivaruskuntia, elämää erämaassa, miinoitteet ja panoskaivot, kuorma-autokalusto, lotat, tapaturmia ja henkistä huolenpitoa, huoltoa ja vapaa-aikaa, salassapito, huhujen torjuntaa, tuhannen kilon pommi, maa- ja merilinnoitukset, Mustamaa, Harparskog-linja, Hamina-Taavetti -linja, ilkkuiko Tiltu, Kymijoen linja, norjalaiset hetken Kotkassa, rannikkotykistön jatketta

VIII LUKU, JATKOSOTA PYSÄYTTÄÄ TYÖT, ASEMA-SOTA, SUURHYÖKKÄYS ALKAA, RAUHA s.398

-          Suomen vaikea valinta, jatkosota keskeytti työt, Miehikkälän keskitysleiri, kunnossapito, tärähtäneet kunnostajina, Saksan häviön ennakointiako, Hägglundin tarkastus, suurhyökkäys alkaa, linnoitusrakennusjoukot Salpalinjalle, U-asema piti sodassa, Salpalinja taistelukuntoon, kiire ja Sampo Ahto, pallokorsu Yhdysvalloista, pallokorsun rakentaminen, kulttuuriteko Virolahdella, teräspesäkkeet tukena, avolouhos korsuksi, muuta valmiuden kohottamista, rannikkotykistö järvialueelle, uusia linjoja, Vaalimaan oikaisu, etuasema Miehikkälään, täydennystä Savitaipaleen suuntaan, Lappeenranta monen viivytyslinjan takana, pääasema askel eteen Virolahdella, Salpalinjaan vetäytyminen ässänä hihassa, linnoitustyöt lopetettiin, ei ansaitse Salpa-nimeä, Kuusamon ja Suomussalmen miehitys 1944, taisteltiinko Kuusamossa Vanttajankannaksella, ulkopolitiikan vaiennus, valvontakomission retket, Reino Arimo LVK:n oppaana, Lista 1:n vangit

IX LUKU, SOTIEN JÄLKEEN, LINNOITUS SÄILYTYSKUNTOON, KYLMÄ SOTA s.476

-          hävittämislaskelma, puolustusvoimat ajan tasalla, Salpalinja voitti aikaa, korsujen huolto, ruoste pois, maali päälle, kylmän sodan aika, Tsekkoslovakian kriisi, suu supussa, kertausharjoituksia Salpalinjalla, linnoituksen aseet, konekivääreitä kahta kaliiperia, korsujalustat, korsukonepistooli ja korsutykki

X LUKU, NYKYAIKA, MATKAILUA, VIREYTTÄ, VALTIO LUOPUU KAIKESTA, SUOJELU JA PERINTÖ JÄÄ s.506

-          salassapito viivytti matkailua, rantamaa yhä paraatiovi, kolme museota ja polku, Salpakeskus jäänyt kotisivualustaksi, mallin siemen odottaa kasteluvettä, Kannaskeskus jalostui Mikkeliin, puolustusvoimat paljasti, Salpavaellus, puolustusministeri toi arvoa, tunnustusta, Salpa-Jukola ja upseerioppilaiden perehdytys, tähtisadetta, yksityinen yrittäjyys, oppaan kokemuksia, tartuttava tarjouksiin, suurlähettiläs vaikuttui, puhemies kutsui eduskuntaan, juhlaa ja paikallishistoriaa Sulkavalla,

Salpalinjan perinneyhdistys, Inventointi 2009-2012, lunastus valtiolle, aloite palautuksesta, palautuslaki, tarkoituksenmukaisuussyyt, korsutkin maanomistajille 2019, puolustusmerkityksen vähyys, suojelu 2020 eteenpäin, rauhanturvaajat oivaltavat, Harri Ukkosen yhden miehen talkoot, Salpalinjan Oppaat, totuus riittää, kaunokirjallisuus, moottoriteiden läpimurto, paukku ja tietaide, reliefi Myllykoskelle, dokumentti maanpuolustustahdosta, antautumissopimus vaihtoehtona, hetki pimeässä, Wanha Veteraani, JR 1:n historia auttaa ymmärtämään Salpalinjaa

SALPALINJAN KESTOLAITTEET JA KENTTÄLINNOITTEET TYYPEITTÄIN s.624

LÄHTEET: KIRJALLISET LÄHTEET, MUUT LÄHTEET s.627

HENKILÖLUETTELO s.634

Salpalinja itärajan ajankohtainen varmuusvara

Viimeisen viikon aikana varsin paljon julkisuutta saaneet Venäjän joukkojen Ukrainaan aloittaman ”Wagner-linjan” panssariesteet ovat lähinnä huvittaneet asiantuntijoita. Vain noin 300 kilon (lähde diplomi-insinööri Veikko Luomi) painoisista ja 90 senttiä (lähde Yle) korkeista betonitetroista, ”puutarhakoristeista”, maanpintaan asetellut panssariesteet työntyvät kuivalla kelillä vaikkapa Ladoilla (henkilöauto) syrjään. Panssareita ne eivät pidättele millään kelillä.

Salpalinja on vedetty vertailuna mukaan jo useammassa mediajutussa aivan toisen luokan esteenä. Salpalinjan, varsinkin panssariesteiden tehoa on pidetty ammattipiireissä ajastaan jääneenä. Mutta onko Salpalinja kokonaan aikansa elänyt?

Seuraava pohdiskelu ei paljasta mitään sellaista, jota valvontakomission vaatimuksesta ei Neuvostoliitolla / Venäjällä olisi ollut jo tiedossa syyskuun lopulta 1944 lähtien. Silloinhan kaikki Salpalinjaan liittyvät asiakirjat, kartat ja piirustukset piti luovuttaa valvontakomissiolle. Ja tekihän se ainakin kaksi retkeä Salpalinjaan. Niillä punaupseerit visusti kirjasivat ylös näkemänsä tulevia tarpeita varten. Ja mitäs ne tarpeet olisivat olleet muita kuin Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen sujuvuutta palvelevia maastotietoja.

Ja niin kuin tiedämme, sitä hyökkäystä vielä näihin päiviin mennessä ei ole tullut. Olisivatkohan saatu linnoitusaineisto ja tiedustelut osasyynä asiaan?

Linnoittamisen, joukkojen ja aseiden suojan tarve ei ole hävinnyt nykysodissakaan mihinkään.

Puolustusvoimat perusteli taannoin Salpalinjasta luopumistaan sillä, että nykysodissa ei synny maarintamia. Sota on liikkuvaa ja sitä käydään ilmasta käsin lentokonein, ohjuksin ja viimeisenä ”villityksenä” droonein. Mutta kyllä tuolla Ukrainassa näkyy maajoukkojakin olevan vaikka millä mitalla. Ne liikkuvat maanpinnassa. Ja kyllä kai suojautuminen, kaivautuminen kuuluu nykyajankin jalkaväkisotilaan pitkän iän salaisuuteen?

Salpalinja on yhä paikoillaan. Kivieste 225 kilometrin matkalla on muutamien satojen metrien pätkiä viljelyksillä ja teiden aukkoja lukuun ottamatta pystyssä. Salpalinjan teräsbetonikorsut, Kuusamoon rakennettuja 32 teräsbetonikorsua ja yhtä E 18 tielinjauksen alle jäänyttä Virolahden korsua lukuun ottamatta, ovat yhä paikoillaan. Edelliset räjäytti Neuvostoliitto miehittäessään Kuusamoa laittomasti syksyllä 1944 aseleposopimuksen ja välirauhan jälkeen. Jälkimmäisen posautti moottoritien alta YIT!

Salpalinjan korsuihin valettu betoni ”kovettuu” sata vuotta; se siis vahvistuu vielä parikymmentä vuotta! Salpalinjahan on nykyisin yksityistä omaisuutta, pois lukien kuntien ja valtion maat. Tietysti tarvittaessa ”sotatilalakeja” varmaan löytyy nopeastikin palauttamaan rakenteet valtion käyttöön.

Kahdessa viikossa puolustusvalmis

Yli-ikäisenä reserviupseerina ja etulinjan toiveajattelijana puheitani voidaan tietenkin pitää katteettomina. Mutta sanon silti:

Salpalinjan rakenteet ovat otettavissa parin viikon työllä puolustuskäyttöön. Linnoituksella on edelleen jonkinlainen hyökkääjän toimintoja ohjaava, suuntaava vaikutus. Mutta aivan varmasti Salpalinjalla on vähintään suoja-arvo vihollisen maahyökkäyksiä vastaan!

Suomen itärajalla Salpalinja on yhä puolustuksellisesti parhaassa mahdollisessa maastossa ja paikassa. Sen paremmin sitä eivät nykyupseeritkaan voisi maastoon sijoittaa. Tämän olen kuullut monen ammattiupseerin suusta.

Tilanne vain on nyt se, että meillä sattuu olemaan itärajalla valmiiksi sijoitettu, kestolaitteiden osalta rakennettu ja kaivantojenkin osalta vain puhdistuskaivuja ja puuston raivauksia vajaa valmis puolustusasema. Sen käyttöönottamiseen ei tarvita kuin miehiä, lapioita, moottorisahoja ja teiden aukkojen sulkemiseen kaivinkoneita.

Kallioon louhitut kaivannot, tst- ja yhdyshaudat vaativat vain pientä pensaston raivausta ja siivousta.

Puutavaraa, kakkosnelosta ja lautaa, tarvitaan teräsbetonikorsujen majoitustilojen sisustamiseen, lavereiden rakentamiseen. Rautakaupasta saa vaikkapa Upo-kamiinoita korsun lämmityslaitteeksi (minulla on koeteltua kokemusta, toimii). Hätätilassa telttakamiinakin poistaa kosteutta ja tuo lämpöä.

Soveltuu nykytaisteluun nykyasein

Korsuaseita ei enää ole. Nykyiset kevyet konekiväärit soveltuvat sellaisenaan linnoitteisiin.

Salpalinjan teräsbetonisissa asekorsuissa on noin 300 paikkaa konekiväärille, joista nykyisillä jalkaväen konekivääreillä pystyy ampumaan. Lisäksi panssarintorjuntatykkien tuliasemat teräsbetonikorsuissa, noin 50 kappaletta, soveltuvat samoin konekiväärin tuliasemiksi. Ampumisen epämukavuus korvautuu hyvällä suojalla, puusta voi tarvittaessa rakentaa apujalustaa aseelle.

Maahan kaivetut taistelu- ja yhteyshaudat sekä panssarikaivantoesteet vaativat puuston raivausta ja pohjalle kaatuneen maan tai karikkeen poistamista, kaivannon syventämistä.

Lähes valmiit taisteluasemat ja ampumasyvennykset antavat hyvän suojan yksittäisen taistelijan tulitoiminnalle rynnäkkökiväärillä. Sen tulinopeus ja tehokkuus ovat jotain muuta, kuin viime sotien aikaisilla kivääreillä.

Ampuma-alojen raivaus moottorisahoin tai hakkuukonein ei ole iso homma. Samalla syntyy murroste eteen.

Nykyajan panssaritorjunta-aseet taas soveltuvat linnoituksessa avoasema-ammuntaan siinä, missä tahansa muussakin taisteluasemassa.

Kiviesteillä, maahan upotettua ja kiilattua, on maastossa ainakin ohjaava ja joka tapauksessa hidastava vaikutus. Umpimetsiin ja soille hyökkääjä tuskin menee.

Kenttätykistön toiminta on sellaisenaan käyttökelpoista linnoitustaisteluun.

Lisätehoa ennaltaehkäisevälle pelotteelle  

Salpalinja ei ratkaise tietenkään yksin mitään. Se on valmis olemassa oleva rakennelma siellä missä pitääkin. Salpalinjaa olisi viisasta käyttää soveltuvin osin nykyarmeijamme hyväksi ja ennen kaikkea suojaksi. Ihmettelisin, jos ei käytettäisi.

Eihän vanha ole kelvotonta vain iän takia, jos se toimii. Esimerkiksi Haminan 1700-luvun linnoituksen vallit oli piirretty viime sotien Salpalinjan Hamina-Taavetti -linjan ”eteentyönnetyiksi” panssariesteiksi kaupungin kohdalla rantamaantien suunnassa. Haminan linnoituksen vallit ohjaavat tarvittaessa vieläkin vihollisliikennettä puolustajan kannalta sopiviin torjuntakapeikkoihin!

Edelleenkin korostan sitä, että Salpalinja on soveltuvin osin helposti ja nopeasti otettavissa itärajan puolustuksemme vahvistukseksi ja lisäsuojaksi. Kun se kerran on jo olemassa, hulluahan olisi, jos sen rakennelmien suoja- ja käyttöarvoa ei varauduttaisi käyttämään.

On syytä uskoa, että Salpalinja, Suomen puolustusvoimat ja Nato nojaavat vielä toisiinsa. Ne yhdessä muodostavat sellaisen ennaltaehkäisevän pelotteen, jota itänaapurimme, meidän ajattelumme vastainen ”käyttöjärjestelmä”, ei rohkene uhmata!

Salpalinja on ajankohtainen itärajamme varmuusvara! Museovirastollakaan ei luulisi olevan tähän mitään sanomista; ennaltaehkäisevänä pelotteena Salpalinja ei museaalisestikaan tuhoudu!

TERHO AHONEN

Surma tai turva Suomen vaihtoehtoina

Suomen on tehtävä Venäjän Ukrainaan täysin käsittämättömin verukkein tehdyn hyökkäyksen johdosta vihdoin viimein ja nopeasti syvälle peruskallioomme ulottuva tulevaisuutemme turvallisuusratkaisu. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: ei tehdä mitään tai haetaan turvallisuutta, rauhantilan jatkumoa puolustusliitto Natosta.

Nyt jo kiireisimmät ehtivät uskottelemaan, että rauhantila Suomessa säilyy tekemättä mitään, olemalla provosoimatta Venäjää millään lailla. Siis vaalimme ja jatkamme hyviä naapuruussuhteita Venäjään aivan samoin kuin ennen Neuvostoliittoon. Kumarramme ja hoemme olematonta onttoa ystävyyttä ja yhteistyötä. Pidämme rauhaa parempana pienin tai isoin myönnytyksin, kuin joutuisimme jatkuvaan sodan uhkaan Naton etulinjassa.

Ehkä tuo edellinen oli sinisilmäisen Suomen kansan ja sen poliittisen edustajiston mielestä ehdottomasti paras ja turvallisin ratkaisu aina 24.2.2022 saakka. Silloin Venäjän federaatio aloitti sotilaallisen erityisoperaation Ukrainassa. Se kutsui sitä myös rauhanturvaoperaatioksi venäläisten pelastamiseksi enemmältä Ukrainan toimeenpanemalta kansanmurhalta.

Tuota Putinin jankuttamaa kansanmurhaa ei Itä-Ukrainasta löytynyt, ennen kuin Venäjän hyökkäysjoukot sellaisen Ukrainassa panivat toimeksi! Vaikka kansainväliset uutistoimistot suoltavat kammottavia uutiskuvia sidottuina teloitetuista ukrainalaisista siviileistä, Venäjä kiistää kaiken. Kumpaa uskomme, länsimaista totuuteen pohjautuvaa tiedonvälitystä vai Venäjän täyttä valepropagandaa?

Nyt olemme tilanteessa, jossa Ukraina puolustaa ja taistelee oman henkensä lisäksi länsimaisen, myös Suomen, elämänmuodon ja sen tuomien etujen puolesta. Vaihtoehtona on vain Ukrainan voitto. Jos Ukraina häviää, häviää Eurooppa ja Suomi. Venäjä nuolee voittajana Ukrainan haavansa ja käy seuraavan uhrin kimppuun. Ei Nato-maana se olisi ilman muuta Suomi!

Eli jos Suomi ei nyt hae Nato-jäsenyyttä, eikä tee muuta kuin luottaa entiseen tapaan Venäjään, on se Suomen surma ennemmin tai myöhemmin. Suomihan on jo nyt Euroopan Unionin jäsenmaana Venäjän terminologiassa epäystävällinen naapuri, käytännössä vihollinen.

Näin kävi Ukrainallekin. Kun se alkoi kukoistua omittuaan länsimaisia elämän- ja demokratian oppeja, se oli uhka Venäjälle ja ennen kaikkea Putinin yksinvaltiaalle hallinnolle. Kohti kivikautta menossa oleva Venäjän kansa ennen pitkään ymmärtäisi olevansa täysin diktaattorinsa armoilla kurjuudessa ja tietopimennossa. Venäläisille oma ihanneyhteiskunta onkin osoittautumassa vastoin valtionjohdon vakuutteluja todellisuudessa täydeksi helvetiksi, jossa ei ole edes lämmitystä (vertaa ”ryssän helvetti”); lännessä ihmiset elävät itään verrattuna kuin paratiisissa.

Venäjän etu on saada Suomen paratiisi muutettua mahdollisimman nopeasti Putinin helvetiksi. Se ei onnistu muuten kuin ajamalla suomalaiset pois maastaan tai tappamalla heidät, siis meidät, sijoillemme, niin kuin Ukrainassa osin jo tehdään. Siinä rytäkässä sinisilmätkin lasittuvat lopullisesti samaan kohtaloon.

Ainoa todellinen turva Suomelle on hakeutuminen ja liittyminen puolustusliitto Natoon. Silloin saamme suojaksemme aikanaan Salpalinjaan vertautuvan ennaltaehkäisevän pelotteen, jota ”suuri ja mahtava” Venäjäkään ei tohdi uhmata. Tähän suuntaan onneksemme olemme matkalla, mutta olemmeko ajoissa? Kaikki viivemiinat on Suomen Nato-tieltä nopeasti raivattava tai kierrettävä.

Salpalinja oli yhden miehen, ylipäällikkö Mannerheimin, päätös. Se päätös oli silloisessa tilanteessa heti talvisodan jälkeen helppo, mutta toteutus oli koko kansan iso, iso urakka. Nyt kansan, käytännössä sen eduskunnan, ei tarvitse tehdä kuin päätös. Sen toteutuksen edellytykset ovat olemassa, oma puolustus on kunnossa ja Nato-organisaatio antaa sille rikkoutumattoman sinetin.

Salpalinjassa ei taisteltu. Se täytti tehtävänsä ennaltaehkäisevänä pelotteena olemassaolollaan. Niin tekee Natokin Suomessa.

Suomen itsenäisyyden tulevat vaihtoehdot ovat nykymeno Venäjän kainalossa ja sen seurauksena lähimmän kymmenen vuoden aikana kansan surma tai sitten valitsemme Naton turvan hamaan tulevaisuuteen. Minä kannatan jälkimmäistä.

TERHO AHONEN

Salpalinja Suomen suoja -kirjan virhelista

Salpalinja Suomen suoja -kirja on saanut hyvää palautetta ja myös kiitosta helppolukuisuudesta.  Kirjaa oli myynnissä kautta maan kirja- tai verkkokaupoissa. Haminassa kirjaa myy vielä ainakin Salpakirja Oy:n Kirjaspotti ja museo Wanha Veteraani, Kadettikoulunkatu 7 aukioloaikoina. Myös Salpalinjaa esitteleviltä museoilta voi kirjaa vielä löytyä.

Kirja on kustantajan mukaan käynyt hyvin kaupaksi. Toinen painos tuli loppukeväästä 2022. Sekin on kustantajalta loppu. Mutta siis Salpakirja Haminassa hoitelee myyntiä: Kirjaspotti Salpakirja 

Sitten kirjan tahattomiin virheisiin.

Tähän asti saamassani lukijapalautteessa ei ole törmätty kuin muutamaan kirjan sisältövirheeseen, ainakaan minulle niistä ei ole tietoa tullut. Jokusen tahattoman virheen olen itse huomannut ja Salpalinjan arkistoasiantuntija Juha Kilpeläinen on löytämäänsä tietoon perustuen kyseenalaistanut parikolme asiakohtaa. Ja jos virheitä lisää tulee, päivitän sitä mukaan tässä alla olevaa ”virhelistaa”.

Virhelista 1. ja 2. painoksessa, tilanne 28.6.2026

Salpalinja Suomen suoja -kirjan 1. ja 2. painoksessa havaitut tahattomat tai oikoluvussa silmien väliin jääneet kirjoitus- ja tai asiavirheet. Virheellinen poistettava kohta punaisella, korjattu sinisellä:

sivu 45, 4. kpl: Talvisodan yleiskokemus ole selvä > …yleiskokemus oli selvä

sivu 56, toinen kappale Vilho Tervasmäki osallistui .. Luumäellä  → Ylämaalla Tervasmäki asui Vuorisen järven eteläpäässä Koivulan tilalla Ihakselan ja Kirpun puolivälissä.

sivu 60, viimeisen kappaleen viimeinen rivi 331> 332

sivu 87, 4. kpl: … aikoihin kumipyörätraktoreita ei sanottavasti ollut… > aikoihin kumipyörätraktoreita oli 60 traktorista noin puolet. (, en ainakaan ole kuullut, että olisi. -poistetaan virkkeen lopusta)

sivu 133, viim kpl: 155 K/77 > 155 K 77

sivu 134, viim kpl: 107 K/ 77 > 107 K/77

sivu 140, 2. kpl 56 > 55

sivu 143, 1. kpl: LinP 4 > Lin.P 4  ja LinP 5 > Lin.P 5

sivu 143, sekä samassa 1. kpl:ssa lisätään sen viimeiselle riville …Luumäelle ja Ylämaalle Lin.P 5.

sivu 186, neljännen pitkän kpl lopussa 56 > 55  ja 331 > 332

sivu 188, 1. kpl 331 > 332

sivu 190, 2. kpl 56 > 55  ja  52 >51

sivu 234: kursiivitekstin puolivälissä: Jokin > Jonkin

sivu 240, viim. kpl lopussa 56 >55

sivu 299, 2.kpl: seiskatien > kuutostien

sivu 354, 2. kpl: Pervitiiniä ja viinaakin käytettiin piristeinä sillä seurauksella… > Piristeitä ja viinaakin käytettiin sillä seurauksella, että…

sivu 466, 3. kpl: 18 mm > 19 mm

sivu 508, 1. kpl neljäs rivi, … edesmennyt sotaveteraani Alpo Lohi sähköisti kustannuksellaan yhden, ellei kaksi > kolme korsua…

sivu 625, luettelon 12. rivi Panssaritorjuntatykin, konekiväärin ja panssarintorjuntakiväärin korsu   1 > Kahden konekiväärin- ja panssarintorjuntakiväärin korsu 1

sivu 626, sivun alussa luku 331 > 332 ja seur kokonaisella rivillä luku 56 > 55

Edellä luetellut virheet jäivät myös toiseen painokseen.

Mahdollisista muista virheistä tai asioista voi antaa palautetta terhoahonen2@gmail.com

Pahoittelut virheistä, kiintoisia lukuhetkiä edelleen!

TERHO AHONEN

Uusi kirja kyntää Salpalinjan sarkaa

Salpalinja Suomen suoja -kirja ilmestyi elokuun lopulla 2021. Kustantaja Readme.fi:n mukaan kirjamyynnin alku on ollut hyvä, vaikka tuotetta ei ole vielä ehditty edes erityisemmin tiedoksi saattaa ja markkinoida.

Yli 600-sivuisen kirjan palaute on toistaiseksi jäänyt lähinnä ensikommentteihin teoksen varsin tuhdista, toista kiloa painavasta olemuksesta. Sisällön läpilukeminen ottaa aikansa. Syvästä hiljaisuudesta päätellen takakansi ei ole monellekaan vielä vastaan tullut.

Kirjan tarkoitus on olla yksien kansien väliin koottu kansantajuinen ja kokonaisvaltainen yleiskuvaus Salpalinjasta ja silti siitä monia yksityiskohtia sisältäen. Myös Harparskog-linja Hankoniemelle ja sen molemmin puolin saaristoon rakennettuna on kirjassa huomioitu. Sekin tehtiin talvisodan jälkeen Neuvostoliiton vastaiselle rajalle!

Sisällön rajaaminen ymmärrettävän yleistiedon ja linnoittamisen yksityiskohtaisen erikoistiedon väliin on veteen piirretty viiva. Sen kirjoittajana ratkaisin yksinkertaisesti sillä, että kirjoitin jotakuinkin sen, minkä tiesin tai sen tiedon, joka minulle on oikeana kerrottu. Virheitä tai epätäsmällisyyttä tai minun väärinymmärrystä saattoi niissäkin olla. Siksi myös asiakokonaisuuksia juuri tuolla perusteella saattaa puuttua. Ei voi kertoa, jos ei tiedä.

On hyvin ilmeistä, että tiedoissani on ollut joitakin epätarkkuuksia ja jopa puhtaita ajatusvirheitä tyyliin Luumäen Askolassa seiskatien kahta puolen, kun kuitenkin tarkoitin kuutostietä. Salpalinjan hyvin tuntevat virheet löytävät, vähemmän ennestään tietävät eivät.

Salpalinjan harrastajista vankimman lähdeaineiston Kansallisarkistosta hankkineen Juha Kilpeläisen kanssa oli puhetta, että mahdolliset selvät virheet oikaisen jossakin vaiheessa tässä blogissa. Sen sijaan kirjoittamani huomiot tai johtopäätökset ovat pikemminkin mielipiteitä ja niistä voidaan käydä keskustelua vaikkapa facebookin Salpalinja Suomen suoja -ryhmässä.

Totta kai kansantajuistamisen ja erikoistietoon sisältyvien linnoitusrakentamisen kehityskaarien esiinnostamisen rajapintaviiva sukeltaa tarpeellisen ja tarpeettoman aallokossa välillä umpisukkeluksiin ja taas välillä nousee reilusti pinnan yläpuolelle hapen haukkaamiseksi. Mutta haittaako tuo mitään. Ja tietysti pitää muistaa, että kirja voi toimia myös kuin sekatavarakauppa; kukin ostaa, mitä kulloinkin tarvitsee. Kaikkea ei tarvitse hotkia kerralla.

Edelleen odotan ja toivon, että kirja voisi osaltaan olla lisäämässä ja levittämässä sotiemme veteraanisukupolvien arvoa ja perintöä suloisessa Suomessamme.

Kirja on myynnissä kirjakaupoissa kautta maan, kirjojen verkkokaupoissa ja Salpalinjaa esittelevillä museoilla Miehikkälässä ja Virolahdella sekä Wanhassa Veteraanissa Haminassa. Kirjan voi ostaa myös minulta, soita (040 504 0293) ja sovitaan tapaaminen. Ja tietysti itseään kansalaisten palvelijoina pitävät kirjastot ovat tilanneet Salpalinja Suomen suoja -kirjan hyllyilleen.

TERHO AHONEN