Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2022

Surma tai turva Suomen vaihtoehtoina

Suomen on tehtävä Venäjän Ukrainaan täysin käsittämättömin verukkein tehdyn hyökkäyksen johdosta vihdoin viimein ja nopeasti syvälle peruskallioomme ulottuva tulevaisuutemme turvallisuusratkaisu. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: ei tehdä mitään tai haetaan turvallisuutta, rauhantilan jatkumoa puolustusliitto Natosta.

Nyt jo kiireisimmät ehtivät uskottelemaan, että rauhantila Suomessa säilyy tekemättä mitään, olemalla provosoimatta Venäjää millään lailla. Siis vaalimme ja jatkamme hyviä naapuruussuhteita Venäjään aivan samoin kuin ennen Neuvostoliittoon. Kumarramme ja hoemme olematonta onttoa ystävyyttä ja yhteistyötä. Pidämme rauhaa parempana pienin tai isoin myönnytyksin, kuin joutuisimme jatkuvaan sodan uhkaan Naton etulinjassa.

Ehkä tuo edellinen oli sinisilmäisen Suomen kansan ja sen poliittisen edustajiston mielestä ehdottomasti paras ja turvallisin ratkaisu aina 24.2.2022 saakka. Silloin Venäjän federaatio aloitti sotilaallisen erityisoperaation Ukrainassa. Se kutsui sitä myös rauhanturvaoperaatioksi venäläisten pelastamiseksi enemmältä Ukrainan toimeenpanemalta kansanmurhalta.

Tuota Putinin jankuttamaa kansanmurhaa ei Itä-Ukrainasta löytynyt, ennen kuin Venäjän hyökkäysjoukot sellaisen Ukrainassa panivat toimeksi! Vaikka kansainväliset uutistoimistot suoltavat kammottavia uutiskuvia sidottuina teloitetuista ukrainalaisista siviileistä, Venäjä kiistää kaiken. Kumpaa uskomme, länsimaista totuuteen pohjautuvaa tiedonvälitystä vai Venäjän täyttä valepropagandaa?

Nyt olemme tilanteessa, jossa Ukraina puolustaa ja taistelee oman henkensä lisäksi länsimaisen, myös Suomen, elämänmuodon ja sen tuomien etujen puolesta. Vaihtoehtona on vain Ukrainan voitto. Jos Ukraina häviää, häviää Eurooppa ja Suomi. Venäjä nuolee voittajana Ukrainan haavansa ja käy seuraavan uhrin kimppuun. Ei Nato-maana se olisi ilman muuta Suomi!

Eli jos Suomi ei nyt hae Nato-jäsenyyttä, eikä tee muuta kuin luottaa entiseen tapaan Venäjään, on se Suomen surma ennemmin tai myöhemmin. Suomihan on jo nyt Euroopan Unionin jäsenmaana Venäjän terminologiassa epäystävällinen naapuri, käytännössä vihollinen.

Näin kävi Ukrainallekin. Kun se alkoi kukoistua omittuaan länsimaisia elämän- ja demokratian oppeja, se oli uhka Venäjälle ja ennen kaikkea Putinin yksinvaltiaalle hallinnolle. Kohti kivikautta menossa oleva Venäjän kansa ennen pitkään ymmärtäisi olevansa täysin diktaattorinsa armoilla kurjuudessa ja tietopimennossa. Venäläisille oma ihanneyhteiskunta onkin osoittautumassa vastoin valtionjohdon vakuutteluja todellisuudessa täydeksi helvetiksi, jossa ei ole edes lämmitystä (vertaa ”ryssän helvetti”); lännessä ihmiset elävät itään verrattuna kuin paratiisissa.

Venäjän etu on saada Suomen paratiisi muutettua mahdollisimman nopeasti Putinin helvetiksi. Se ei onnistu muuten kuin ajamalla suomalaiset pois maastaan tai tappamalla heidät, siis meidät, sijoillemme, niin kuin Ukrainassa osin jo tehdään. Siinä rytäkässä sinisilmätkin lasittuvat lopullisesti samaan kohtaloon.

Ainoa todellinen turva Suomelle on hakeutuminen ja liittyminen puolustusliitto Natoon. Silloin saamme suojaksemme aikanaan Salpalinjaan vertautuvan ennaltaehkäisevän pelotteen, jota ”suuri ja mahtava” Venäjäkään ei tohdi uhmata. Tähän suuntaan onneksemme olemme matkalla, mutta olemmeko ajoissa? Kaikki viivemiinat on Suomen Nato-tieltä nopeasti raivattava tai kierrettävä.

Salpalinja oli yhden miehen, ylipäällikkö Mannerheimin, päätös. Se päätös oli silloisessa tilanteessa heti talvisodan jälkeen helppo, mutta toteutus oli koko kansan iso, iso urakka. Nyt kansan, käytännössä sen eduskunnan, ei tarvitse tehdä kuin päätös. Sen toteutuksen edellytykset ovat olemassa, oma puolustus on kunnossa ja Nato-organisaatio antaa sille rikkoutumattoman sinetin.

Salpalinjassa ei taisteltu. Se täytti tehtävänsä ennaltaehkäisevänä pelotteena olemassaolollaan. Niin tekee Natokin Suomessa.

Suomen itsenäisyyden tulevat vaihtoehdot ovat nykymeno Venäjän kainalossa ja sen seurauksena lähimmän kymmenen vuoden aikana kansan surma tai sitten valitsemme Naton turvan hamaan tulevaisuuteen. Minä kannatan jälkimmäistä.

TERHO AHONEN



tiistai 22. maaliskuuta 2022

Nato on nyt Suomen suoja

Suomalaiset eivät vähästä usko. Mutta uskovat viimeiseltä, kun on pakko.

Itsenäisen Suomen hieno selviytymistarina ei enää etene "YYA"-henkisen poliittisen liturgian varassa. Ei etene, kun yhteistyötä, avunantoa ja keskinäistä luottamusta valehtelevin pyörein silmin kaikissa tilanteissa vakuuttanut Neuvostoliitto-Venäjä petti suomalaisten luottamuksen. Venäjän varaan rakennettu lahoamassa ollut puujalka lopulta katkesi umpimätänä yhdessä yössä.

Kaikki vanha ritirimpsu vesittyi 24.2.2022 n. klo 5. aamulla. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tai Putinin kielellä Venäjä aloitti rauhanturvaoperaation Itä-Ukrainan venäläisten kansanmurhan lopettamiseksi. Jälkimmäinen virke on silkkaa valetta, edellinen totisinta totta.

Moskovan Punaisen torin vappumarssien paraatiarmeija ei vallannut Ukrainaa muutamassa päivässä. ”Vappuarmeijan” loisto sammui sen sotilaiden motivaation sekä miesten ja kaluston huollon puutteeseen. Käsittämätöntä!

Sota on nyt kestänyt kohta neljä viikkoa. Putinin joukot ovat osoittautumassa katastrofiksi; vaikka Venäjä vielä jollain konstilla taistelun kaukoammuksillaan voittaisikin, sodan se häviää. Putin on samalla tuhonnut Venäjän tulevaisuuden. Ukraina nousee mataliksi ammuttujen kaupunkien raunioista hirvittävin kärsimyksin, mutta nousee. Muuta vaihtoehtoa sillä ei olekaan. Sitä me kokemusperäisesti ymmärrämme kannustaa.

Meillä Suomessa ei ole mitään syytä ilakoida Venäjän armeijan hetkellisellä ”täystuholla” ja Putinin kasvojen menetyksellä. Myös Venäjä historiansa jatkumona nousee vielä uhkaamaan sen näennäisiä haamuvihollisia, kuten vaikkapa Suomea. Siitä ei Ukrainan sodan jäljiltä ole epäilystäkään.

Sääli diktaattorijohtajansa armoilla elävää Venäjän kansaa. Demokraattisessa rauhan maailmassa sillä olisi ollut paljon annettavaa; nykytilanne vie Venäjän pitkäksi aikaa kohti perikadon tietä. Koko muulla maailmalla on edessään melkoinen tekeminen olla lipsahtamatta samalle liejuiselle uralle.

Viimeistenkin suomalaisten on nyt avattava sinisilmänsä ja otettava lusikka kauniiseen käteen. Ukrainan kaltaista yksintaistelua Suomella ei ole toista kertaa varaa kokeilla. Talvisodasta jotakuinkin samalla tavoin yksin selvisimme, juuri ja juuri. Se oli kova oppi ja se on nyt otettava.

Jo kolme perättäistä eri tutkimuslaitosten tekemää mielipidekyselyä suomalaisten suhtautumisesta puolustusliitto Natoon kertoo, että vähintään kolme viidesosaa kannattaa Nato-jäsenyyttä ja enintään yksi viidesosa vastustaa. Yksi viidennes ei osaa tai ei halua ottaa asiaan kantaan.

EU-kansanäänestyksessä syksyllä 1994 äänestäneistä noin 57 prosenttia vastasi kyllä. Sen pohjalta eduskunta päätti hakea EU-jäsenyyttä. EU on näyttänyt nyt Ukraina-asiassa vihdoin voimansa ja yhtenäisyytensä. Se oli oikea päätös.

Nato on Suomen puolustuksen tuki ja turva tulevaisuudessa. Se tulevaisuus saattaa alkaa hyvin pian – olemmeko valmiina?

Nyt on enää kysymys aikataulusta, milloin Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä. Joka tapauksessa Putinin Venäjä siitä metelin nostaa ja uhkailujensa mukaan saattaa heitellä kapuloita suomalaisten rattaisiin.

Suomen hetki olisi minun mielestäni nyt jo heti, ennen kuin Ukrainan sota loppuu ja tai Putin saa armeijansa rippeet siirretyksi Suomen itärajalle valmiiksi ”rauhanturvaoperaatioon Suomessa tapahtuvan venäläisiin kohdistuvan kansanmurhan estämiseksi”! Tuohan on se retoriikka, puheenparsi, veruke, vale, jolla Venäjä Ukrainaan hyökkäsi.

Suomi rakensi talvisodan jälkeen turvakseen Salpalinjan. Se oli ja on nykyiseen Natoon verrattava ennaltaehkäisevä sodan este, pelote.

Salpalinjan rakentaminen oli iso fyysinen ponnistus. Henkisesti sen rakentaminen oli helppoa. Motivaatio siihen saatiin talvisodasta. Suomen Nato-päätökselle henkisen valmiuden antoi uljas Ukraina. Tätä mahdollisuutta ei saa nyt menettää.

Suomen poliittiset johtajat, lopettakaa turha veivaaminen ja poliittisten irtopisteiden lypsäminen selvässä asiassa. Viekää Suomi Natoon niin kuin olisi jo! Itsenäinen tulevaisuuden Suomi on liian vakava asia pelleiltäväksi politiikalla! Salpalinjaakaan ei pilattu puoluepolitiikalla, se päätös oli turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Sitä on Nato-päätöskin.

TERHO AHONEN

Naamioitu tähystyskupu Salpalinjan teräsbetonikorsun katolla.


torstai 24. helmikuuta 2022

Venäjän Aika 1/2022

Salpalinja Suomen suoja -kirjani herätti Suomi-Venäjä -seuran aikakausilehden Venäjän Ajan kiinnostumaan Salpalinjasta. Lehti julkaisi viiden sivun jutun numerossa 1/2022 helmikuun puolivälin jälkeen viime viikolla. 

Juttu on hyvä muistutus Suomen maanpuolustustahdosta reilun 80 vuoden takaa. Samalla se nostaa esiin sotiemme veteraanien huikean maanpuolustustyön ja maanpuolustusperinnön.

Jutun julkaisusta oli sovittu marraskuun alkupuolella 2021. Kuin sattumaa se julkaistiin juuri ajankohdassa, jossa Venäjän käy kiivasta henkistä valloitussotaa Ukrainaa ja samalla koko länttä vastaan. Nyt tänään 24.2.2022 diplomatian tie on katkaistu ja Venäjä on hyökännyt järjettömin verukkein järjettömän suurella voimalla Ukrainaan! Sotien hulluus ei loppunutkaan hyväuskoisuuteen ja ihmiskunnan viisastumiseen. Juttu on luettavissa verkossa alla olevan linkin takaa.

Olen surullinen. Voimia Ukrainalle.

https://www.venajanaika.fi/matkailu/salpalinja-on-itsenaisen-suomen-tukipilari/

TERHO AHONEN



perjantai 3. joulukuuta 2021

Salpalinja on taas hyvin ajankohtainen

Talvisota syttyi muutama päivä yli 82 vuotta sitten. Sen Neuvostoliitto aloitti suojatakseen Leningradin turvallisuutta.

Tällä viikolla Venäjä federaation presidentti Putin ja Venäjän federaation ulkoministeri Lavrov vaativat valtakuntansa turvallisuuteen vedoten länsireunalleen Nato-vapaata turvallisuusvyöhykettä. Venäjän valmius hyökätä Ukrainaan on suuri. Suomi mainitaan spekulaatioissa yhtenä Venäjän puskurivyöhykkeenä, jonne Naton ei tule missään tapauksessa ulottua tai …

1930-luvun lopulla Suomessa elettiin silloista nykyaikaa, eikä uskottu sellaisen hulluuden kuin maailmansodan syttymiseen. Kättä lippaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön kuluneen viikon selkeälle lausumalle, että Nato-jäsenyydestä päättävät sitä hakeva maa ja Naton jäsenmaat, ei kukaan muu!

Tähänkö on taas tultu? Talvisodasta selvittiin suurin uhrauksin. Sen jälkeen Suomi otti opikseen ja rakensi itärajalleen Salpalinjan. Sen yli eivät itänaapurin joukot ole sen koommin tulleet kuin vajaaksi pariksi kuukaudeksi syksyllä 1944 Kuusamossa ja Suomussalmella!

Mikä on Suomen Salpalinja nyt? Onko se Nato, vai mikä se on? Salpalinjan tehollinen rakentaminen kesti puolitoista vuotta. Kuinka kauan kestää nyky-Salpalinjan rakentaminen?

Salpalinja Suomen suoja -kirja ilmestyi elokuun lopulla 2021 Readme.fi:n julkaisemana. Se on nyt entistäkin ajankohtaisempi kertomaan, mihin Suomi oli hieman yli 80 vuotta sitten valmis turvatakseen rajansa. Kirjaa myydään kirjakaupoissa ja kirjoja myyvissä verkkokaupoissa. Google kyllä löytää, kun kirjoittaa hakusanaksi Salpalinja Suomen suoja.


Hyvää itsenäisyyspäivän aikaa, hyvät suomalaiset!

TERHO AHONEN

torstai 18. marraskuuta 2021

Kirja Salpalinjasta Suomen suojana

Salpalinja, Suomen suoja, teki ja täytti tehtävänsä taistelematta. Salpalinja jatkaa yhä sanomaansa pysyvänä suomalaisen maanpuolustustahdon vertauskuvana.

Uuden itärajan linnoituksen tarve syntyi talvisodasta. Sen rauhanehdoissa Suomen kaakkoisraja siirtyi uuteen paikkaan länteen, kauas siitä, mihin puna-armeija sodassa kykeni etenemään. Hankoniemen alue piti pakkovuokrata itänaapurille.

Talvisodassa Neuvostoliitto epäonnistui. Se ei päässyt tavoitteeseensa vallata koko Suomi ja liittää se yhdeksi neuvostotasavallaksi.

Suomen ylin valtio- ja sodanjohto ymmärsi, että Josif Stalinin suurvalta pyrkii uudelleen, ja ehkä pääseekin, tavoitteeseensa, jos siihen ei varauduta. Siksi varauduttiin.

Talvisota raa´asti osoitti, että kansakunnan turva on laitettava kaiken edelle. Mitä hyötyä suomalaisilla olisi omasta elämänmuodosta ja arvoista jossakin Siperian pakkotyöleireillä? Tai mitä iloa on elämästä yksinvaltaisesti johdetussa kansandemokratiassa kyrillisin kirjaimin kirjoitettua mielivaltaista, vierasta lakia noudattaen?

Köyhällä Suomella ei varallisuus talvisodan aikana lisääntynyt. Päinvastoin. Vielä 1930-luvulla valtiolla ei ollut varaa ja tai tahtoa puolustusvalmiuden haluttuun kohottamiseen. Mutta ”hävityn” talvisodan jälkeen raha ei rajoittanut Salpalinjan rakentamista käytännöllisesti katsoen missään vaiheessa. Miten se on mahdollista?

Suomi, sen johto ja kansa, laittoi talvisodan kokemuksista viisastuneena asiat tärkeysjärjestykseen: Suomen on puolustettava nuorta länsimaista valtiomuotoaan ja kansaansa maksoi mitä maksoi. Se oli selvä. Pieni Neuvostoliitto-myötätuntoisten joukko oli viisasta pitää hiljaisena; eihän Neuvostoliittokaan sallinut kansaltaan minkäänlaista toisinajattelua. Siellä hiljentämiskeinot olivat väärinajattelijoille usein jopa lopullisia.

Välirauhan aikana (1940-1941) pääosin rakennettu Salpalinja omasi jo jatkosodan alkaessa huomattavan taisteluarvon. Stalinin oli otettava se huomioon kesällä 1944 miettiessään, käyttääkö Suomeen kohdistuneessa suurhyökkäyksessään kuluneita joukkojaan Salpalinjan murtamisyritykseen vai ohjaako hän ne kilpajuoksuun Berliiniin. Stalin valitsi Berliinin.

Suomalaisten periksiantamaton maanpuolustustahto pelasti Suomen itsenäisyyden viime sodissa. Sotilaat taistelivat, kansa ja kotirintama tukivat. Syy taistella oli selvä.

Salpalinja täytti tehtävänsä olemassaolollaan myös kylmän sodan aikana. Nyt se koskemattomana ja osin vieläkin ryhdikkäästi kertoo vertauskuvauksellisesti olinpaikallaan pitkin itärajaa painavaa sanomaa suomalaisten kiveen hakatusta maanpuolustustahdosta. Sama pätee myös Harparskog-linjaan Hankoniemellä.

Salpalinjan merkitystä osana viime sotien lopputulosta ei vieläkään Suomessa kunnolla tunneta. Linnoituksessa ei taisteltu. Se täytti täydellisesti tehtävänsä rauhanomaisesti, olemassaolollaan. Puolustajan ja hyökkääjän veri säästyi. Suomi säästyi neuvostodiktatuurilta.

Kustantaja Readme.fi Oy:n aloitteesta tehty Salpalinja Suomen suoja -kirja kertoo samojen kansien välissä kattavasti ja kansantajuisesti Salpalinjan koko tarinan. Kirjan kirjoittajana lukijapalautteen perusteella uskallan tämän nyt jo sanoa. Itse en ole sotatieteilijä, mutta olen kertonut heidän ja myös lukuisten muiden asiantuntijoiden käsityksiä Salpalinjasta. Tiedon palasista olen oman ymmärrykseni ja kokemukseni rajoissa koonnut mahdollisimman kronologisen tarinan. Monista kommenteista päätellen olen ilmeisen onnistunut. Jos ja kun toisinajattelijoita on, kiitos Salpalinjan, he saavat sitä olla.

Ja taas ihmiset, joille isänmaallisuus on vastenmielistä, eivät kirjaa edes hanki, kannattaisi kyllä. Ajatus Salpalinjasta Suomen suojana saattaisi auttaa ymmärtämään, mistä Suomen hyvinvointi ja sijoittuminen maailman eliittiin kansakuntien joukossa perimmiltään voi johtua!

Salpalinja Suomen suoja -kirja on myös vahva ylistys viime sotiemme sankarivainajille, sotainvalideille, veteraaneille, lotille, kotirintaman puolustajille, kaikille sota-ajan kurimuksen eläneille suomalaisille. Kaikki kunnia heille!

Osta kirja kirjakaupoista tai lainaa kirjastoista ja lue.

TERHO AHONEN


Kirjamessuilla lokakuun lopulla 2021 Readme.fi:n markkinointipäällikkö Jussi Kiilamo (oik) kävi tervehtimässä kirjan kirjoittajaa. Kustantaja on hyvillään tehdystä kustannuspäätöksestä.

lauantai 6. marraskuuta 2021

Toinen painos tulee, virheiden korjaukset

Salpalinja Suomen suoja -kirja on saanut hyvää palautetta ja myös kiitosta helppolukuisuudesta. Isänpäivä ja kohta joulukin on ovella. Kirjaa on myynnissä kautta maan kirja- tai verkkokaupoissa. Esimerkiksi Haminassa kirjaa myy ainakin Salpakirja Oy:n Kirjaspotti, Suomalainen kirjakauppa ja marraskuun ajan viikonloppuisin la-su klo 10-16 Wanha Veteraani, Kadettikoulunkatu 7. Kirjaa saa myös kirjoittajalta, soita 040 504 0293 tai laita viesti terhoahonen2@gmail.com.

Kirja on kustantajan mukaan käynyt hyvin kaupaksi. Toinen painos tulee. Siitä on kustantajan päätös. Mutta kirjapainojen paperipuutteen takia painos siirtyy ensi vuoden puolelle; joulumyyntiin kustantajan mukaan kirjaa on ainakin tällä tietoa vielä hyvin saatavissa.

Sitten kirjan tahattomiin virheisiin.

Tähän asti saamassani lukijapalautteessa ei ole törmätty kuin muutamaan kirjan sisältövirheeseen, ainakaan minulle niistä ei ole tietoa tullut. Jokusen tahattoman virheen olen itse huomannut ja Salpalinjan arkistoasiantuntija Juha Kilpeläinen on löytämäänsä tietoon perustuen kyseenalaistanut parikolme asiakohtaa. Ja jos virheitä lisää tulee, päivitän sitä mukaan tässä alla olevaa ”virhelistaa”.

Virhelista 1. painoksessa, tilanne 22.1.2022

Salpalinja Suomen suoja -kirjan 1. painoksessa havaitut tahattomat tai oikoluvussa silmien väliin jääneet kirjoitus- ja tai asiavirheet. Virheellinen poistettava kohta punaisella, korjattu sinisellä:

sivu 45, 4. kpl: Talvisodan yleiskokemus ole selvä > …yleiskokemus oli selvä

sivu 60, viimeisen kappaleen viimeinen rivi 331> 332

sivu 87, 4. kpl: … aikoihin kumipyörätraktoreita ei sanottavasti ollut… > aikoihin kumipyörätraktoreita oli 60 traktorista noin puolet. (, en ainakaan ole kuullut, että olisi. -poistetaan virkkeen lopusta)

sivu 133, viim kpl: 155 K/77 > 155 K 77

sivu 134, viim kpl: 107 K/ 77 > 107 K/77

sivu 140, 2. kpl 56 > 55

sivu 143, 1. kpl: LinP 4 > Lin.P 4  ja LinP 5 > Lin.P 5

sivu 143, sekä samassa 1. kpl:ssa lisätään sen viimeiselle riville …Luumäelle ja Ylämaalle Lin.P 5.

sivu 186, neljännen pitkän kpl lopussa 56 > 55  ja 331 > 332

sivu 188, 1. kpl 331 > 332

sivu 190, 2. kpl 56 > 55  ja  52 >51

sivu 234: kursiivitekstin puolivälissä: Jokin > Jonkin

sivu 240, viim. kpl lopussa 56 >55

sivu 299, 2.kpl: seiskatien > kuutostien

sivu 354, 2. kpl: Pervitiiniä ja viinaakin käytettiin piristeinä sillä seurauksella… > Piristeitä ja viinaakin käytettiin sillä seurauksella, että…

sivu 466, 3. kpl: 18 mm > 19 mm

sivu 508, 1. kpl neljäs rivi, … edesmennyt sotaveteraani Alpo Lohi sähköisti kustannuksellaan yhden, ellei kaksi > kolme korsua…

sivu 625, luettelon 12. rivi Panssaritorjuntatykin, konekiväärin ja panssarintorjuntakiväärin korsu   1 > Kahden konekiväärin- ja panssarintorjuntakiväärin korsu 1

sivu 626, sivun alussa luku 331 > 332 ja seur kokonaisella rivillä luku 56 > 55

Edellä luetellut virheet yritetään saada korjatuksi toiseen painokseen.

Mahdollisista muista virheistä tai asioista voi antaa palautetta terhoahonen2@gmail.com

Kiintoisia lukuhetkiä edelleen!

TERHO AHONEN

keskiviikko 6. lokakuuta 2021

Salpalinja-kirja hyvässä vauhdissa

Salpalinja Suomen suoja -kirja on koronatermein ”leviämisvaiheessa”. Kirjaa on myynnissä verkkokaupoissa ja ainakin käytännössä kaikissa Suomalainen -kirjakaupan myymälöissä ympäri maan. Täällä kotikulmillani kirjaa myy myös Salpakirja.net verkkokauppa ja sen kivijalkamyymälät, Kirjaspotit Haminassa ja Kotkassa. Salpalinja-museo Miehikkälässä ja Wanha Veteraani Haminassa myyvät myös kirjaa aukioloaikoinaan. Ja onpa kirjoja muutama kappale myynnissä Kairalan Kievarissa, Sallassa saakka!

Uusi Salpalinja-kirja on löytänyt hyvin tiensä myös Suomen kirjastoihin. Mukavaa on huomata, että sitä myös lainataan, jopa jonotetaan. Joissakin kirjastoissa kirjaa on lainattavissa vaikka hetikin.

Kirjan alkumyynti on ollut kustantajan mukaan hyvää, paikoin jopa erinomaista. Toivottavasti mielenkiinto Salpalinjaan kantaa pitemmällekin – ja miksi ei kantaisi. Siksi merkittävästä asiasta Suomen historiassa on kysymys.

Toistaiseksi varsin vähäinen palaute on muutamaa sorahdusta lukuun ottamatta ollut voittopuolisesti myönteistä.

Ehkä yleisin tähän mennessä ilmestyneiden lehtijuttujen huomio on kiinnittynyt kirjan antamaan kokonaiskuvaan, kokonaispakettiin Salpalinjasta. Sitä tietysti kirjaa tehdessä tavoiteltiinkin. Vaikka Salpalinjan osa-alueita on yritetty käsitellä lyhyesti, silti näistä pitkälti yli kahdesta sadasta väliotsikosta on kertynyt tuhti sivumäärä.

Olisiko voinut Salpalinjaa käsitellä vielä lyhyemmin? Kyllä varmasti, mutta sitten olisi jäänyt pois joko asiakokonaisuuksia tai kerronta olisi jäänyt kuivaksi. Itse otin linjan, että kerron mieluummin enemmän kuin vähän. Toista tilaisuutta kirjoittaa Salpalinjasta kirjaa ei minulle tulisi ja sanomatta jäänyt olisi jäänyt minulta sanomatta lopullisesti. Mutta totta kai aina tulee uusia kirjoittajia ja uusia ajatuksia. Minun tapani tehdä Salpalinjasta kansantajuinen kokonaispaketti on tuo. Ja uskoakseni siinä näkyy myös kustantajan tahto, että tee itsesi näköinen kirja! Oikeastaan kenenkä muun näköinen siitä olisi voinut tullakaan?

Kuvia ja karttoja kaipaaville tämän kirjan myötä jää tilaus Salpalinjan laajalle kuva- ja karttakirjalle. Kuka sen sitten tehneekin ja kustantaneenkaan, helppo homma se ei ole. Salpalinjasta SA-kuvia on vähän ja niiden parhaimmisto on tässäkin kirjassa ja painettuna lähes kaikissa aiemmissa Salpalinja-kirjoissa.

Kartat Salpalinjasta, joita Kansallisarkistossa on paljon, ovat paljolti peitepiirroksia, ”haljuja” ja tarvitsisivat uudelleenpiirtämisen. Ja kun Salpalinjaa on Virolahdelta Savukoskelle saakka, on kartan lukemisen osalta mittakaavassa miettimistä jokaisen laitteen kartalta löytämiseksi. Kaikki on tietysti mahdollista; rahalla saa ja hevosella pääsee!

Olen pitänyt kolme esitelmää kirjan aiheeseen liittyen syyskuussa Haminassa. Seuraavaksi olen esittelemässä kirjaani ja mahdollisesti niitä signeeraamassa Salpakirjan kirjaspottimyymälöissä Haminassa ja Kotkassa 14.lokakuuta. Katso oheinen ilmoitus, joka oli Reimarissa 6.10.2021. Tervetuloa paikkakuntalaiset juttelemaan!


Miehikkälän Salpalinja-museo järjestää yleisölle kirjaesittelytilaisuuden museolla sunnuntaina 31.10.2021 klo 16. alkaen. Siellä olen mukana toisena puhujana. Koronan takia liian vähälle huomiolle jäänyt vuonna 2020 ilmestynyt Osmo Kimmon Sotilaan tarina -kirja ja sen takana oleva sotapolku aloittaa tilaisuuden.

TERHO AHONEN

maanantai 13. syyskuuta 2021

Uusi kirja kyntää Salpalinjan sarkaa

Salpalinja Suomen suoja -kirja ilmestyi elokuun lopulla 2021. Kustantaja Readme.fi:n mukaan kirjamyynnin alku on ollut hyvä, vaikka tuotetta ei ole vielä ehditty edes erityisemmin tiedoksi saattaa ja markkinoida.

Yli 600-sivuisen kirjan palaute on toistaiseksi jäänyt lähinnä ensikommentteihin teoksen varsin tuhdista, toista kiloa painavasta olemuksesta. Sisällön läpilukeminen ottaa aikansa. Syvästä hiljaisuudesta päätellen takakansi ei ole monellekaan vielä vastaan tullut.

Kirjan tarkoitus on olla yksien kansien väliin koottu kansantajuinen ja kokonaisvaltainen yleiskuvaus Salpalinjasta ja silti siitä monia yksityiskohtia sisältäen. Myös Harparskog-linja Hankoniemelle ja sen molemmin puolin saaristoon rakennettuna on kirjassa huomioitu. Sekin tehtiin talvisodan jälkeen Neuvostoliiton vastaiselle rajalle!


Sisällön rajaaminen ymmärrettävän yleistiedon ja linnoittamisen yksityiskohtaisen erikoistiedon väliin on veteen piirretty viiva. Sen kirjoittajana ratkaisin yksinkertaisesti sillä, että kirjoitin jotakuinkin sen, minkä tiesin tai sen tiedon, joka minulle on oikeana kerrottu. Virheitä tai epätäsmällisyyttä tai minun väärinymmärrystä saattoi niissäkin olla. Siksi myös asiakokonaisuuksia juuri tuolla perusteella saattaa puuttua. Ei voi kertoa, jos ei tiedä.

On hyvin ilmeistä, että tiedoissani on ollut joitakin epätarkkuuksia ja jopa puhtaita ajatusvirheitä tyyliin Luumäen Askolassa seiskatien kahta puolen, kun kuitenkin tarkoitin kuutostietä. Salpalinjan hyvin tuntevat virheet löytävät, vähemmän ennestään tietävät eivät.

Salpalinjan harrastajista vankimman lähdeaineiston Kansallisarkistosta hankkineen Juha Kilpeläisen kanssa oli puhetta, että mahdolliset selvät virheet oikaisen jossakin vaiheessa tässä blogissa. Sen sijaan kirjoittamani huomiot tai johtopäätökset ovat pikemminkin mielipiteitä ja niistä voidaan käydä keskustelua vaikkapa facebookin Salpalinja Suomen suoja -ryhmässä.

Totta kai kansantajuistamisen ja erikoistietoon sisältyvien linnoitusrakentamisen kehityskaarien esiinnostamisen rajapintaviiva sukeltaa tarpeellisen ja tarpeettoman aallokossa välillä umpisukkeluksiin ja taas välillä nousee reilusti pinnan yläpuolelle hapen haukkaamiseksi. Mutta haittaako tuo mitään. Ja tietysti pitää muistaa, että kirja voi toimia myös kuin sekatavarakauppa; kukin ostaa, mitä kulloinkin tarvitsee. Kaikkea ei tarvitse hotkia kerralla.

Edelleen odotan ja toivon, että kirja voisi osaltaan olla lisäämässä ja levittämässä sotiemme veteraanisukupolvien arvoa ja perintöä suloisessa Suomessamme.

Kirja on myynnissä kirjakaupoissa kautta maan, kirjojen verkkokaupoissa ja Salpalinjaa esittelevillä museoilla Miehikkälässä ja Virolahdella sekä Wanhassa Veteraanissa Haminassa. Kirjan voi ostaa myös minulta, soita (040 504 0293) ja sovitaan tapaaminen. Ja tietysti itseään kansalaisten palvelijoina pitävät kirjastot ovat tilanneet Salpalinja Suomen suoja -kirjan hyllyilleen.

TERHO AHONEN

lauantai 3. heinäkuuta 2021

Salpalinja – Suomen suoja -kirja tulossa

Tällä tietoa ehkä jo elokuussa 2021 kirjakustantamo Readme.fi Oy julkaisee Salpalinjasta kirjan nimeltä Salpalinja – Suomen suoja!

Kirja on tulossa-ryhmässä jo verkkokaupoissa ennakkomyynnissä paitsi kustantajan omassa verkkokaupassa myös muun muassa Akateemisen Kirjakaupan, Kansallisen Kirjakaupan, Suomalaisen Kirjakaupan ja Booky.fi:n verkkokaupoissa. Jotkut kirjastotkin ovat jo kirjaa varanneet.

Kustantaja huolehtii kirjan markkinoinnista ja myynnistä. Kun se ennakkomyynnissä jo julkisesti on, radiohiljaisuus on myös osaltani päättynyt. Lähetin kirjan aineiston kustantamon taittajalle 30.6.2021, kuukauden sovittua aikaisemmin. Oma kirjoittajan osuuteni on mahdollisia ja todennäköisiä tarkistusviilauksia vaille valmis. Taiton oikoluku alkoi 23.7.2021 illalla. Kirja lähti taittajalta painoon 28.7.2021. Siitä kolmisen viikkoa, niin kirjan pitäisi olla valmis.  Kirjan sisältö on siis minun kokoamani ja kirjoittamani.


Aloite kirjan tekemisestä itärajan linnoituksesta tuli kustantajalta. Minulle tarjottiin mahdollisuutta tehdä Salpalinjasta kansantajuinen, kokonaisvaltainen ja mikä koukuttavinta, myös itseni näköinen kirja. Edes itse en pysty ”tekstisokeudeltani” vielä arvioimaan, onnistuinko missään noissa kolmessa vaatimuksessa, vai onnistuinko kaikissa. Vielä tekstiäni ei ole kukaan muu kuin minä läpi lukenut.

Sen tiedän nyt, että aavitoskokoisen kirjan varovaisesti talvella sovittuun vähimmäislaajuuteen, 300 sivuun, hädin tuskin esipuhe mahtuu. Kirjasta kuvineen tulee tuhti tuote, taitossa sivuja kertyi 638 kappaletta. Kun se on luettu, kirjan yksi kierrätyskohde on täydentää sillä Salpalinjan panssariesteen aukkoja. Mutta iso on Salpalinjakin niin rakenteena kuin vaikutuksineenkin.

Salpalinja on tarina mitä suurimmassa määrin. Eihän sen suurempaa rakennuskohdetta Suomessa viime sotavuosiin mennessä ollut tehty. Salpalinja-tarinalla on silti hyvin inhimillinen sisältö ja sanoma. Salpalinjan tekivät suomalaiset itsensä ja Suomen suojaksi. Kaikki hyvä ympärillämme Suomessa on osaltaan myös Salpalinjan ansiota.

Kirjassa käsitellään myös Hankoniemen Harparskog-linjaa osana sotiemme linnoituskokonaisuutta.

Linnoituksena Salpalinja täytti tehtävänsä sillä, että se oli tehty. Siinä ei taisteltu. Salpalinja säästi oman ja vihollisen veren. Se myös osaltaan mahdollisti yhdessä kunnioitettujen sotiemme veteraanien sankaritekojen rinnalla Suomen länsimaisen hyvinvoinnin. Salpalinja jäi sodassa koskemattomaksi sotasukupolvemme viimeiseksi turvaksi ja kiveen hakatuksi muistomerkiksi!

Salpalinja – Suomen suoja -kirja on historiakirja ja tietokirja Salpalinjan rakentamisen syistä ja vaiheista aina tähän päivään saakka. Se on viimeisten 40 vuoden ajalta myös elämänmakuinen tarina siitä, miten salainen Salpalinja alkaa avautua suomalaisen maanpuolustustahdon vertauskuvaksi ja Suomen itsenäisyyden monumentiksi.

Jääkäämme rauhassa viettämään kaunista ja lämmintä kesää Suomessa. Ja kun syksy saa, lukekaamme miksi ja miten, ainakin minun mielestäni, Suomessa on nyt hyvä olla. Salpalinjan tulee kuulua kaikkien suomalaisten sivistykseen ja nautintaoikeuteen.

TERHO AHONEN

perjantai 29. tammikuuta 2021

Miehikkälän suojeluskuntakomppanian päivitetty kokoonpano

Vuoden 2020 lokakuun 21. päivän blogikirjoituksessa käsittelin Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kokoonpanoa 18.12.1939 tarkoituksena selvittää henkilötasolla, ketkä todella olivat mukana torjuntataisteluissa Virolahden rannikolla 4.-14.3.1940. Tuon kirjoituksen jälkeen on saatu lisää varmennuksia.

Nyt tiedetään varmuudella 61 noihin taisteluihin Miehikkälän sk-komppanian riveissä osallistuneen henkilön nimet. Komppanian alkuperäisessä kokoonpanossa 18.12.1939 oli 182 suojeluskuntalaista ja 7 lottaa sekä 10 poikaa ajomiehinä. Rannikolle 4.3.1940 keskitetyn Miehikkälän sk-komppanian vahvuus oli 192 henkilöä. Tuosta joukosta tiedämme nyt 61 nimeä.

Varmennusten aktiivinen selvittäminen on päättynyt. Uusia varmennuksia voi toki löytyä esimerkiksi kantakorttien tarkastelun yhteydessä. Kiitän lämpimästi kaikkia selvitystyötä tukeneita ja kaikkia lukijoita!

OSMO KIMMO

Miksi sitten Salpalinjaan keskittyneessä blogissani julkaisen tämän? Tapahtumat Virolahden rannikolla maaliskuussa 1940 ovat suorastaan Salpalinjan esikartano: syy rakentaa maalinnoitukselle myös merellinen jatke! Ylipäällikkö Mannerheim päätti Salpalinjan ja sen merellisen jatkeen rakentamisesta vain noin kaksi viikkoa siitä, kuin viimeisiä taistelulaukauksia Virolahden jäillä ammuttiin!

Tässä vielä Osmo Kimmon päivittämä ja edelleen harvinainen jälkipolville säilynyt lista perusteluineen (perustelut listan lopussa) miehikkäläläisistä vapaaehtoisista kotiseutunsa puolustajista kevättalvella 1940. (Terho Ahonen)


Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kokoonpano

Huomautus: Luettelo on alkuperäisessä muodossa lukuun ottamatta sitä, että henkilön nimen perään on tehty merkintä, jos hänen osallistumisensa Virolahden rannikon puolustukseen 4.-14.1940 on voitu todentaa. Todennustavat: sk=suojeluskuntakortti, kk=kantakortti, sp=sotilaspassi, kt=kirjallisuustieto, mt=muistitieto.

Kymenlaakson suojeluskuntapiirin V alueen Miehikkälän suojeluskuntakomppanian päiväkäsky no 1/39 18.12.1939 (Sk-1112)

Päivämäärällä 18.12.39 määrään V alueen Miehikkälän sk.komppanian kokoonpanon seuraavaksi:

Komppanian päällikkö,   paikallispäällikkö               Raitio Reino                       sk

Komentoryhmä                
ryhmänjohtaja                    alikersantti                          Lahti, Vilho
taistelulähetti                      sotamies                              Karhu, Erkki

”                                          ”                                          Kurko, Pentti

”                                          ”                                          Klemettilä, Edvard             kk

”                                          ”                                          Peltonen, Viljo

tähystäjä                             korpraali                             Metsämuuronen, Emil        sk

”                                          sotamies                              Pönni, Viljo                        kk

”                                          ”                                          Ukkola, Sointu
”                                          ”                                          Taari Martti

kss.elin:                              ”                                          Hauhia, Sampo

”                                          Kirkkopelto, Lauri

”                                          Mentula, Aapeli

”                                          Tylli, Martti


I Joukkue
joukkueenjohtaja                kersantti                              Hietala, Toivo                     kk
joukkueen varajohtaja        alikersantti                          Vuorela, Väinö
taistelulähetti                      sotamies                              Klemettilä, Martti

”                                          ”                                          Hauhia, Sointu

1. ryhmä
ryhmänjohtaja                    ”                                          Laherto, Martti
ryhmän varajohtaja             ”                                          Vuorela, Eemil
kp-mies                               ”                                          Vanhala, Eino

kiväärimies                         ”                                          Vanhala, Taito
”                                          ”                                          Riihelä, Unto

”                                          ”                                          Haapala, Antti

”                                          ”                                          Kivelä, Erkki

”                                          ”                                          Ahonen, Eero

”                                          ”                                          Puranen, Erkki

”                                          ”                                          Häsä, Toivo


2. ryhmä

ryhmänjohtaja                    korpraali                             Korpi, Väinö                       sk

pk-ampuja                          sotamies                              Korpi, Veikko

ampujan apulainen             ”                                          Törönen, Pekka

patruunankantaja                ”                                          Vanhoja, Taito

”                                          ”                                          Hietala, Aarre

”                                          ”                                          Tura, Kauko
”                                          ”                                          Lappi, Sulo

3. ryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Lappi, Väinö                       sk

pk-ampuja                          sotamies                              Saviniemi, Toivo

ampujan apulainen             ”                                          Seuri, Emil

patruunankantaja                ”                                          Suomalainen, Eino             sk

”                                          ”                                          Vanhoja, Matti

”                                          ”                                          Talonpoika, Anton             sk

”                                          ”                                          Korpi, Anton


4. ryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Ramu, Otto                         sk

ryhmän varajohtaja             sotamies                              Lahti, Uuno

kp-mies                               ”                                          Kuivala, Eino

kiväärimies                         ”                                          Lahti, Aale

”                                          ”                                          Maaskola, Pentti

”                                          ”                                          Pakkanen, Mooses

”                                          ”                                          Pakkanen, Aaro                  sk

”                                          ”                                          Ahonen, Väinö                   mt

”                                          ”                                          Harju, Eino

”                                          ”                                          Rikkola, Olli


II Joukkue
joukkueenjohtaja                vääpeli                                Metsämuuronen, Armas     sk

joukkueen varajohtaja        kersantti                              Lappi, Matti

taistelulähetti                      sotamies                              Ahonen, Matti                    mt

”                                          ”                                          Maaskola, Kyösti


5. ryhmä
ryhmänjohtaja                    kersantti                              Rasi, Antti
ryhmän varajohtaja             sotamies                              Rikkola, Olli
kp-mies                               ”                                          Rongas, Väinö

kiväärimies                         ”                                          Puhakka, Einari                  sk

”                                          ”                                          Porkka, Alpo

”                                          ”                                          Syrjänen, Väinö

”                                          ”                                          Piispa, Toimi

”                                          ”                                          Lahti, Valtter

”                                          ”                                          Maaskola, Erkki

”                                          ”                                          Pakkanen, Matti


6. ryhmä
ryhmänjohtaja                    alikersantti                          Kataikko, Eemil

pk-ampuja                          sotamies                              Roimola, Lasse

ampujanapulainen              ”                                          Uutela, Eemil

patruunankantaja                ”                                          Rautamies, Pentti

”                                          ”                                          Maaskola, Eemil

”                                          ”                                          Nippula, Arvo

”                                          ”                                          Hietala, Martti



7. ryhmä
ryhmänjohtaja                    alikersantti                          Joenpolvi, Emil                   sk

ryhmän varajohtaja             korpraali                             Rikkola, Huugo

ampujan apulainen             sotamies                              Kataikko, Valde

patruunankantaja                ”                                          Notkola, Väinö

”                                          ”                                          Perilä, Hemmi

”                                          ”                                          Polvela, Väinö                    sk

”                                          ”                                          Ramu, Emil


8. ryhmä
ryhmänjohtaja                    alikersantti                          Alastalo, Toimi                   sk
ryhmän varajohtaja             sotamies                              Rongas, Vilho                     sk                 
kp-mies                               ”                                          Kiviharju, Matti
kiväärimies                         sotamies                              Joenpolvi, Eljas                  sk
”                                          ”                                          Kiviharju, Emil                   sk
”                                          ”                                          Korpiranta, Väinö
”                                          ”                                          Liikkanen, Arvi
”                                          ”                                          Kimmo, Emil                      sk
”                                          ”                                          Urpalainen, Martti
”                                          ”                                         Ristola, Viljo

III joukkue
joukkueenjohtaja                kersantti                              Mahalakoivu, Kalle            sk
joukkueen varajohtaja        ”                                          Kiviharju, Mosse
taistelulähetti                      sotamies                              Ristola, Alpo
”                                          ”                                          Hämeenniemi, Seppo         kk

9. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Hämeenniemi, Osmo          kt
ryhmän varajohtaja             ”                                          Mahalakoivu, Anton
kp-mies                               ”                                          Seppä, Martti
kiväärimies.                        ”                                          Kallio, Anton
”                                          ”                                          Suominen, Olavi
”                                          ”                                          Liikkanen, Kauko
”                                          ”                                          Kallio, Otto                        sk
”                                          ”                                          Parviainen, Verner
”                                          ”                                          Hanhineva, Kaarlo
”                                          ”                                          Kivelä, Onni

10.ryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Kimmo, Otto
ryhmän varajohtaja             sotamies                              Kivelä, Unto
ampujan apulainen             ”                                          Liikkanen, Arvi
patruunankantaja                ”                                          Seppälä, Anton
”                                          ”                                          Seppälä, Lauri
”                                          ”                                          Takanen, Vihtori                sk
”                                          ”                                          Takanen, Toivo

11. ryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Rantala, Oskari
pk-ampuja                          sotamies                              Seppä, Anton
ampujan apulainen             ”                                          Näppi, Niilo
patruunankantaja                ”                                          Pitkänen, Johannes
”                                          ”                                         Suikkala, Viljo
”                                          ”                                          Takanen, Yrjö
”                                          ”                                          Notkola, Anton                  sk

12. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Korpela, Otto                     sk
ryhmän varajohtaja             ”                                          Koski, Erkki
kp-mies                               ”                                          Pajulahti, Martti
kiväärimies.                        ”                                          Koski, Vilho
”                                          ”                                          Heimala, Uuno                   sk
”                                          ”                                          Seppä, Kaaleppi                  sk
”                                          ”                                          Seppä, Pentti
”                                          ”                                          Takanen, Erkko
”                                          ”                                          Saarainen, Viljo
”                                          ”                                          Seppä, Väinö                      kk

IV joukkue
joukkueenjohtaja                kersantti                              Värri, Armas                       sk
joukkueen varajohtaja        alikersantti                          Ahola, Arvi
taistelulähetti                      sotamies                              Kavala, Toivo
”                                          ”                                          Haaja, Martti

13. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Joenpolvi, Väinö
ryhmän varajohtaja             ”                                          Ahola, Aaro                        sk
kp-mies                               ”                                          Ruoppa, Toivo
kiväärimies                         ”                                          Ruoppa, Aaro
”                                          ”                                          Taipale, Toimi
”                                          ”                                          Krouvi, Viljo
”                                          ”                                          Tylli, Eino
”                                          ”                                          Mäkelä, Urho
”                                          ”                                          Rasi, Niilo
”                                          ”                                          Taipale, Olli                        sp

14. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Hurtta, Väinö                      kk
ryhmän varajohtaja             ”                                          Krouvi, Emil
ampujan apulainen             ”                                          Krouvi, Eino                       sk
patruunankantaja                ”                                          Hurtta, Vilho
”                                          ”                                          Taipale, Tauno
”                                          ”                                          Taipale, Pentti
”                                          ”                                          Tylli, Olli

15. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Nieminen, Matti                 sk
pk-ampuja                          ”                                          Niittymäki, Toivo
patruunankantaja                ”                                          Riihelä, Niilo
”                                          ”                                          Villberg, Kalle                    sk
”                                          ”                                          Salmela, Eino
”                                          ”                                          Nieminen, Veikko
ampujan apulainen             ”                                          Niittymäki, Urho

16. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Mutku, Toivo
ryhmän varajohtaja             ”                                          Muurikka, Eino
kp.mies                               ”                                          Rokka, Hannes
kiväärimies                         ”                                          Parkko, Matti
”                                          ”                                          Kavala, Niilo                      kk
”                                          ”                                          Rokka, Jooseppi
”                                          ”                                          Rokka, Eino
”                                          ”                                          Uutela, Unto
”                                          ”                                          Rokka, Jooseppi
”                                          ”                                          Koso, Veikko

Toimitusjoukkue
Komppanian vääpeli          alikersantti                          Hytti, Eino                          sk
kirjuri                                  alokas                                 Taipale, Arvo

A-tarvikeryhmä                  sotamies                              Hämeenniemi, Väinö         kt
ajomies                               ”                                          Mäkelä, Eemil
”                                          ”                                          Niittymäki, Anton              sk

Toimitusryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Holmström, Emil                kt
muonittaja                          lotta                                    Mäkelä, Aino
keittäjä                                ”                                          Krouvi, Hellin

Lääkintäryhmä
ryhmänjohtaja                    lotta                                    Hämäläinen, Saima
lääkintälotta                        ”                                          Jokimies, Ilmi
”                                          ”                                          Kimmo, Helmi

”                                          ”                                          Pöntinen, Lahja
”                                          ”                                          Häsä, Maire

Ajomiehiä                           suojeluskunta-alokkaita      10 miestä


Komppanian kokonaisvahvuus
  15                aliupseeria
167                suojeluskuntalaista
   7                 lottaa

Miehikkälän suojeluskunnan leima ja allekirjoitus: aluepäällikkö E. Savolainen


Yksikkö oli Haminan lohkon I suojeluskuntapataljoonan 3. komppania eli Miehikkälän komppania. Todellisuudessa ei ollut mitään Haminan lohkoa vaan kyseessä oli Kotkan lohko, jonka esikunta oli Haminassa. Maaliskuussa 1940 perustettiin Haminan ryhmä, jolle Kotkan lohko alistettiin. I Suojeluskuntapataljoonan muut perusyksiköt, 1. ja 2. komppania oli koottu Virolahden suojeluskunnasta ja Virolahden merisuojeluskunnasta.

 

On huomattava, että henkilöluettelo on 18.12.1939 tilanteesta. Piiripäällikön käskyn mukaisia henkilöluetteloita 4.3.1940 tilanteesta ei ole löytynyt. On mahdollista, että kriittisessä tilanteessa niitä ei ehditty laatiakaan tai sitten luettelot on poltettu syksyllä 1944 suojeluskuntien lakkautuksen yhteydessä. Luetteloita ei ole löytynyt myöskään Kotkan lohkon arkistoista, mikä viitannee siihen, ettei niitä ole alun perin ehditty ylläpitämään. Kaikista sk-pataljoonista ei löydy luetteloita edes perustamisvaiheesta joulukuulta 1939.

Kansallisarkistossa on säilynyt Miehikkälän suojeluskunnan sk-kortteja 87 kpl. Niistä 44:ssä on merkintä, joka osoittaa kortin haltijan osallistuneen suojeluskuntapataljoonan riveissä Virolahden rannikon torjuntataisteluihin 4.-13.3.1940. Miehikkälän sk-komppanian päiväkäskyssä 18.12.1939 julkaistussa henkilöluettelossa näitä tapauksia on 31 kpl. Heidän nimiensä perään on luettelossa sijoitettu sk-merkintä. Lisäksi arkistossa on kortti 13 sellaiselta henkilöltä, jonka nimi ei ole ollut mainitussa luettelossa. Siis ainakin nämä henkilöt on lisätty komppanian kokoonpanoon ennen 4.3.1940 ja mahdollisesti he ovat korvanneet vastaavan määrän alkuperäisessä luettelossa olleista henkilöistä. Luettelo näistä suojeluskuntalaisista myös näiden nimien perässä on sk-merkintä:

Kaitainen Aarne                 sk
Koivula Väinö                    sk
Korpi Anton                       sk
Korpi Mooses                     sk
Koski Vilho                        sk
Nieminen Eino                   sk
Pesu Matti                          sk
Riihelä Santeri                    sk
Saarainen Sylvester            sk
Salmela Eino                      sk
Syrjänen Reino                   sk
Törönen Viktor                   sk
Värri Eljas                          sk

Kantakortteihin on mahdollisesti merkitty osallistuminen Virolahden rannikon puolustukseen 4.-14.3.1940. Nämä tiedot on toistaiseksi tarkistettu vain kaatuneitten (kantakortit on digitoitu) osalta. Alkuperäiseen henkilöluetteloon on näiden nimien perään tehty merkintä kk (kantakortti). Näitä tapauksia on todettu 7 kpl. Lisäksi on todettu yksi vastaava tapaus, missä todennus on löytynyt kantakorttitiedoista, mutta henkilö ei ole kuulunut komppanian alkuperäiseen kokoonpanoon:

                      Hietala Martti Johannes      kk

Sami Suoknuuti ilmoitti: ”Pappani Olli Taipaleen sotilaspassista löytyy merkintä osallistumisesta Virolahden rannikon taisteluihin.” Olli Taipale kuului komppanian alkuperäiseen kokoonpanoon. 

Kirjallisuuslähteistä voitu todentaa seuraavien alkuperäisessä joulukuun 1939 luettelossa mainittujen miesten osallistuneen komppanian mukana torjuntataisteluihin Virolahden rannikolla 4.-13.3.1940:

Holmström Emil                 kt
Hämeenniemi Osmo           kt
Hämeenniemi Väinö          kt

Muistitietojen perusteella on varmistettu seuraavien henkilöiden osallistuminen torjuntataisteluihin Miehikkälän sk-komppanian mukana:

                      Vanhoja Toimi                    mt
                      Kylmälä Valio                    mt
                      Ahonen Matti                     mt
                      Ahonen Väinö                    mt

Kylmälän ja Vanhojan (molemmat saman kylän poikia ja silloin 16-vuotiaita) osallistumisen varmisti Toimi Vanhojan poika Raimo Vanhoja, jolle isä oli kertonut olleensa keskimmäisenä kolmen miehen ryhmässä suuren kiven takana odottamassa vihollista. Toisella puolella oli Anton Talonpoika, vanha mies ja toisella puolella Valio Kylmälä, 16-vuotias poika, niin kyllä oli turvallinen olo. Sarkasmia siis. Kolmikko odotti kauhulla, kun etulinjassa niemen kärjessä konekivääri lauloi koko yön. Onneksi etulinja piti, mutta toisessa tilanteessa hyvin matalalla lentänyt hävittäjä pääsi yllättämään ja tulittamaan joukkoa. Siitäkin he selvisivät hyvällä onnella tappioitta.  

Väinö ja Matti Ahonen (kuulorajoitteinen isä ja 18-vuotias poika, puolustivat rannikkoa viereisissä poteroissa) kuuluivat komppanian alkuperäiseen kokoonpanoon. Heidän osallistumisensa varmisti Väinön pojanpoika ja Matin kummipoika Terho Ahonen.

Eetu Värri varmensi isoisänsä Eljas Värrin osallistumisen Virolahden rannikon puolustukseen Miehikkälän sk-komppanian mukana. Kersantti Elias Värri osallistui ikämiehenä (1891-1967) sk-komppanian mukana torjuntataisteluihin, mistä näyttönä sk-kortti sekä talvisodan muistomitali rannikkopuolustus soljella. Tuossa vaiheessa hän oli jo veteraani osallistuttuaan vapaussotaan valkoisten riveissä Savitaipaleen rintaman taisteluihin ja Haminan vapautukseen. Hän osallistui myös heimosotiin Aunuksen retkikunnan mukana 1919.

Varmennus osallistumisesta on saatu 61 miehen osalta. Heistä 45 kuului komppanian alkuperäiseen kokoonpanoon. Miehikkälän sk-komppania sai myös täydennystä. Komppaniaan komennettiin 6.3.40 kaksi upseeria, res. luutnantti Särkkä ja res. vänrikki Erälammi. Yöllä 10.3.40 luutnantti Särkkä sai käskyn johtaa Kiuskerin itäpuolelle suunnattua väkivaltaista tiedustelua. Samana päivänä Miehikkälän sk-komppania alistettiin Satamaniemen linnakkeelle ja komppanian päälliköksi määrättiin res. luutnantti Matilainen.

Miehikkälän suojeluskunnan vuosikertomuksen 1940 mukaan 4. päivänä maaliskuuta lähti suojeluskuntamme 195-miehinen komppania Virolahden rannikolle.  Tiedämme siis komppanian todellisen vahvuuden, mutta jotain jää edelleen auki. Alkuperäisen henkilöluettelon mukaan komppaniaan kuului 167 suojeluskuntalaista, 15 aliupseeria ja 7 lottaa sekä 10 sk-alokasta ajomiehinä. Jos mukaan lasketaan vain miespuoliset niin päästään melko lähelle alkuperäistä määrävahvuutta 167 + 15 + 10 = 192, mutta entä ne 7 lottaa? Ainakin II sk-pataljoonan komppanioissa lotat olivat mukana. Lottien osallistumista Miehikkälän sk-komppanian sotaretkeen pidän ilmeisenä, mutta varmennus puuttuu.

Kiitän lämpimästi saamastani palautteesta! Toivon edelleen palautetta niistä Miehikkälän sk-komppaniassa 4.-14.3.1940 Virolahden rannikkopuolustukseen osallistuneista henkilöistä, joitten osallistumisen varmennus edelleen puuttuu. Erityisesti tarkasteltaessa miehikkäläläisten kantakortteja ja sotilaspasseja olisi hyvä tarkistaa mahdollinen merkintä osallistumisesta sk-pataljoonan toimintaan 4.-14.3.1940. Jos olet tekemässä kuvausta henkilön sotapolusta, nuo yksikkötiedot viedään myös sotapolku.fi -palvelun joukko-osastotietoihin. Toivon palautetta myös niistä alkuperäisessä kokoonpanoluettelossa olleista henkilöistä, joitten osalta varmasti tiedetään, etteivät he olleet komppanian mukana maaliskuussa 1940. Palautteet sähköpostilla: osmo.kimmo@kolumbus.fi

OSMO KIMMO