Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Salpalinja taideteoksena E18-tiellä Salpalinjalla

E18-moottoritie ylittää arvokkaasti Virolahden Saarasjärvellä Salpalinjan kiviesteen kummankin ajoradan betonisilloin. Pohjoisen ajoradan (Haminaan suuntaan) sillan metsänpuoleiseen kaiteeseen kiinnitettiin  26.9.2017 kiviestettä kuvaava sillan pituinen kuvataideteos. Se koostuu läpinäkyviin noin sentin paksuisiin polykarbonaattilevyihin painettuihin ja laminoituihin estekivien värillisistä näköiskuvista. Kaksipuolinen valokuva on jotakuinkin myös näköiskokoinen, hieman korkeampi.

Kivien kuvat on valikoitu ja kuvattu autenttisista Salpalinjan panssariesteistä. Kuvataiteen on toteuttanut taitelija Tuula Lehtinen Frei Zimmer Oy:stä. Hänen ja tuottaja-tyttärensä  Laura Lehtisen yhtiö on toteuttanut väyläestetiikkaa muuallakin E18-tiellä, mutta ei ennen tällä tekniikalla saatikka Salpalinja-aiheella.

- Salpalinjan estekivet ovat veistoksellisia jo itsessään. Tavoitteena on niiden avulla herättää tiellä kulkijoissa ajatuksia ja saada heidät myös pysähtymään vaikkapa seuraavan kerran paikan ohiajaessaan siihen tarkoitetulla läheisellä pysäköintialueella, Tuula Lehtinen kuvaili.

Hänen mukaansa aluksi oli tarkoitus painaa levyihin vain estekivien silhuetti ääriviivoina. Työn kuluessa ajatus jalostui valokuvaksi. Siihen käytetty materiaali antaa ainakin 8-10 vuoden kestävyyden.

- Kuvat on painettu ohuelle kalvolle, joka on laminoitu levyn ulkopuolelle (metsänpuolelle), joten ajoradan lika ja loska ei kuvan pintaa pääse syövyttämään. Materiaali kestää myös hyvin valoa ja tarvittaessa kuvat voidaan uusia.

Kuvataidesillan alla kulkee estekivilinjaa myötäillen myös Salpapolku. Sen kulkijat näkevät taidekuvat sillankaiteessa haluamansa ajan kanssa ja periaatteessa samanlaisina kuin ohikiitävistä autoistakin nähtynä. Kaidetaide tuo tavallaan kiviesteen sillankannelle ikään kuin sillan alle häviävän yhtenäisen panssariesteen jatkeena.

Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Teppo Lahti tutustui vasta asennusvaiheessa olevaan teokseen ja totesi hymynkare huulillaan:

- Olen myönteisesti yllättynyt. Hyvältä näyttää, hän sanoi ja sai taiteilijayhtiön naiset huoahtamaan helpotuksesta. Ensimmäinen palautelausunto oli enemmän kuin suuntaa-antava.

Tämän kirjoittajan vaatimaton taiteellinen silmä signaloi samanlaisia ajatuksia. Komea on toteutus.

Ainoa askarruttava asia on, millä tavalla tienpitäjä saa autoilijat sovittamaan ohiajonopeutensa sellaiseksi, että taidenautinto ja siinä Salpalinja samalla ehtii rekisteröityä matkustajien verkkokalvoille liikennettä vaarantamatta! Moottoritiellähän ei saa pysähtyä. Tämä on varmasti mietitty! Saarasjärven liittymän muihin Salpalinja-järjestelyihin palataan myöhemmin, sitten kun ovat valmiina tai teon alla.

Kuvataidehankkeen, tai niin kuin sitä myös maisemakaiteeksi sanotaan, kustannusarvio on 20 000 euroa. Sen rahoittamisesta puolet on hankkinut Salpalinjan perinneyhdistys keräämällä ”kolehdin” kaakonkulmalaislta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Blogin kirjoittaja ylpeänä mainitsee, että yksi niistä on Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho, joka on antanut tarkoitukseen tuhat euroa!

Loppuosa taidehankinnasta rahoittuu ELY-keskuksen ja pieneltä osin myös Virolahden kunnan Vaalimaan liikenneympyrän toteuttamatta jääneistä varoista. Perinneyhdistyksen puolelta asiaa hoitanut hallituksen jäsen Jukka Lappi sanoi, että jos sen jälkeen maksettavaa jää, loput viulut hoitelee tienrakentaja YIT.

Vielä muistutus, että kesken olevalla moottoritietyömaa-alueella ei saa liikkua ennen kuin se on otettu käyttöön ensi kevättalvella. Sen sijaan Salpapolkua patikoiden koko em. komeus on nähtävissä, vaikka jo tänään, mutta siis vain polulla pysyen.

TERHO AHONEN
Valokuvia kuvaushetkellä vielä asennusvaiheessa olevasta keskeneräisestä teoksesta ja työn seuraajista. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.







Salpalinjan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Teppo Lahti (vas), taiteilija Tuula Lehtinen ja perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Jukka Lappi.








Teppo Lahden ja  Tuula Lehtisen lisäksi kuvassa tuottaja Laura Lehtinen.


perjantai 8. syyskuuta 2017

30-vuotisjuhlaseminaari Salpalinja-museolla 8.10.2017

Miehikkälän Salpalinja-museo järjestää toimintansa 30-vuotisuuden kunniaksi juhlaseminaarin 8.10.2017. Laitan tähän Salpakeskus-portaalissa julkaistun tiedotteen ja Kaakonkulmassa olleen lehti-ilmoituksen. Esitelmöitsijöinä on kolme tutkijaa, joilla kaikilla on menossa aiheeseensa liittyvä väitöskirjan valmistelu.Yksi Salpalinja-opaskin on päässyt mukaan kovaan joukkoon tykittämään tulivalmistelun (yleisesitys Salpalinjasta) seminaarin johdannoksi! (TA)

Seminaari on julistettu 29.9.2017 "loppuunmyydyksi", noin 80 ensiksi-ilmoittautunutta mahtuu mukaan! (TA)

Salpalinja-museon juhlaseminaarissa luvassa
Uutta tietoa Salpalinjasta

Miehikkälän Salpalinja-museo järjestää juhlavuotensa kunniaksi lokakuun 8. päivänä Salpalinja-museo 30-vuotta -seminaarin. Päivän aikana tuodaan esille vuosina 1940-1944 rakennettua itärajan puolustuslinjaa ja sen historiaa monipuolisesti sen rakennusajasta aina kylmän sodan vuosiin. Seminaaripäivän luennoitsijoina ovat eturivin Salpalinjan asiantuntijat ja tutkijat.

Seminaaripäivä aloitetaan Salpalinjaan perehdyttävällä puolen tunnin johdantoluennolla. Miehikkäläläinen Salpalinja-opas Terho Ahonen kertoo linnoituksen rakentamisen syistä, puolustuslinjan kulusta, rakentajista, rakennetuista linnoitetyypeistä sekä rakentamisen rahoituksesta. Tiiviin yleisesityksen lopuksi Ahonen kysyy, oliko Salpalinjalla lopulta mitään merkitystä, kun sillä ei edes taisteltu?

VTM Otto Aura tarkastelee Salpalinjan rakennustöiden ja jatkosodan linnoitustyömaiden työvoiman hankintaa. Kuinka linnoitustyövoiman hankinta hoidettiin Suomessa 1939–44? Linnoitustyöt vaativat paljon työvoimaa, niin rakennusalan ammattilaisia kuin sekatyöläisiä.
Toisen maailmansodan eri vaiheissa ratkaisut olivat Suomessa hieman erilaisia.

Salpalinjan rakennustyömaiden huoltoon ja vapaa-ajanviettoon perehtyneen FL Virpi Launosen esitys valottaa Salpalinjan linnoitustyömailla esiintynyttä rikollisuutta.  Korsujen louhintatyömailla ja taisteluhaudoissa eivät ahkeroineet pelkästään kirkasotsaiset, isänmaallisuutta uhkuvat nuorukaiset, vaan suureen miesjoukkoon mahtui monenlaisia työläisiä. Rikokset ja alkoholi olivat työmaakylien arkea.

Rakennustöitä johtanut Päämajan Linnoitustoimisto teki kaikkensa niiden poiskitkemiseksi. Mielenkiintoista on, että linnoittajiin kohdistettiin myös poliittista kontrollia ja ideologista ohjausta.

FM John Lagerstedt avaa hyvin vähän tutkittua ja esiin tuotua kylmän sodan aikaa Salpalinjan historiassa. Välirauhan ja jatkosodan aikana rakennettu Salpalinja palveli Suomen puolustusta vielä sodan jälkeenkin.

Lagerstedt toimi johtavana tutkijana Museoviraston vuosina 2009-2012 toteuttamassa Salpalinjan inventoinnissa. Esitelmässään hän tuo esille inventoinnin aikana maastossa havaitsemiaan ilmiöitä sekä arkistotietoja. Ne raottavat Salpalinjan hoitoa, valmiuden ylläpitoa ja linjalla sattuneita tapahtumia jatkosodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Seminaarin puheenjohtajana on Salpalinja-museon perustajiin kuuluva ja sen toiminnassa vaikuttavan elämäntyön tehnyt everstiluutnantti evp Arto Lavento.

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii kahvitarjoilun ja omakustanteisen ruokailumahdollisuuden järjestämisen vuoksi ilmoittautumisen ennakkoon to 28.9.2017 mennessä.
Lisätietoja:

Museotutkija Armi Oinonen, puh. 040 752 7770, armi.oinonen@miehikkala.fi,