Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

torstai 18. marraskuuta 2021

Kirja Salpalinjasta Suomen suojana

Salpalinja, Suomen suoja, teki ja täytti tehtävänsä taistelematta. Salpalinja jatkaa yhä sanomaansa pysyvänä suomalaisen maanpuolustustahdon vertauskuvana.

Uuden itärajan linnoituksen tarve syntyi talvisodasta. Sen rauhanehdoissa Suomen kaakkoisraja siirtyi uuteen paikkaan länteen, kauas siitä, mihin puna-armeija sodassa kykeni etenemään. Hankoniemen alue piti pakkovuokrata itänaapurille.

Talvisodassa Neuvostoliitto epäonnistui. Se ei päässyt tavoitteeseensa vallata koko Suomi ja liittää se yhdeksi neuvostotasavallaksi.

Suomen ylin valtio- ja sodanjohto ymmärsi, että Josif Stalinin suurvalta pyrkii uudelleen, ja ehkä pääseekin, tavoitteeseensa, jos siihen ei varauduta. Siksi varauduttiin.

Talvisota raa´asti osoitti, että kansakunnan turva on laitettava kaiken edelle. Mitä hyötyä suomalaisilla olisi omasta elämänmuodosta ja arvoista jossakin Siperian pakkotyöleireillä? Tai mitä iloa on elämästä yksinvaltaisesti johdetussa kansandemokratiassa kyrillisin kirjaimin kirjoitettua mielivaltaista, vierasta lakia noudattaen?

Köyhällä Suomella ei varallisuus talvisodan aikana lisääntynyt. Päinvastoin. Vielä 1930-luvulla valtiolla ei ollut varaa ja tai tahtoa puolustusvalmiuden haluttuun kohottamiseen. Mutta ”hävityn” talvisodan jälkeen raha ei rajoittanut Salpalinjan rakentamista käytännöllisesti katsoen missään vaiheessa. Miten se on mahdollista?

Suomi, sen johto ja kansa, laittoi talvisodan kokemuksista viisastuneena asiat tärkeysjärjestykseen: Suomen on puolustettava nuorta länsimaista valtiomuotoaan ja kansaansa maksoi mitä maksoi. Se oli selvä. Pieni Neuvostoliitto-myötätuntoisten joukko oli viisasta pitää hiljaisena; eihän Neuvostoliittokaan sallinut kansaltaan minkäänlaista toisinajattelua. Siellä hiljentämiskeinot olivat väärinajattelijoille usein jopa lopullisia.

Välirauhan aikana (1940-1941) pääosin rakennettu Salpalinja omasi jo jatkosodan alkaessa huomattavan taisteluarvon. Stalinin oli otettava se huomioon kesällä 1944 miettiessään, käyttääkö Suomeen kohdistuneessa suurhyökkäyksessään kuluneita joukkojaan Salpalinjan murtamisyritykseen vai ohjaako hän ne kilpajuoksuun Berliiniin. Stalin valitsi Berliinin.

Suomalaisten periksiantamaton maanpuolustustahto pelasti Suomen itsenäisyyden viime sodissa. Sotilaat taistelivat, kansa ja kotirintama tukivat. Syy taistella oli selvä.

Salpalinja täytti tehtävänsä olemassaolollaan myös kylmän sodan aikana. Nyt se koskemattomana ja osin vieläkin ryhdikkäästi kertoo vertauskuvauksellisesti olinpaikallaan pitkin itärajaa painavaa sanomaa suomalaisten kiveen hakatusta maanpuolustustahdosta. Sama pätee myös Harparskog-linjaan Hankoniemellä.

Salpalinjan merkitystä osana viime sotien lopputulosta ei vieläkään Suomessa kunnolla tunneta. Linnoituksessa ei taisteltu. Se täytti täydellisesti tehtävänsä rauhanomaisesti, olemassaolollaan. Puolustajan ja hyökkääjän veri säästyi. Suomi säästyi neuvostodiktatuurilta.

Kustantaja Readme.fi Oy:n aloitteesta tehty Salpalinja Suomen suoja -kirja kertoo samojen kansien välissä kattavasti ja kansantajuisesti Salpalinjan koko tarinan. Kirjan kirjoittajana lukijapalautteen perusteella uskallan tämän nyt jo sanoa. Itse en ole sotatieteilijä, mutta olen kertonut heidän ja myös lukuisten muiden asiantuntijoiden käsityksiä Salpalinjasta. Tiedon palasista olen oman ymmärrykseni ja kokemukseni rajoissa koonnut mahdollisimman kronologisen tarinan. Monista kommenteista päätellen olen ilmeisen onnistunut. Jos ja kun toisinajattelijoita on, kiitos Salpalinjan, he saavat sitä olla.

Ja taas ihmiset, joille isänmaallisuus on vastenmielistä, eivät kirjaa edes hanki, kannattaisi kyllä. Ajatus Salpalinjasta Suomen suojana saattaisi auttaa ymmärtämään, mistä Suomen hyvinvointi ja sijoittuminen maailman eliittiin kansakuntien joukossa perimmiltään voi johtua!

Salpalinja Suomen suoja -kirja on myös vahva ylistys viime sotiemme sankarivainajille, sotainvalideille, veteraaneille, lotille, kotirintaman puolustajille, kaikille sota-ajan kurimuksen eläneille suomalaisille. Kaikki kunnia heille!

Osta kirja kirjakaupoista tai lainaa kirjastoista ja lue.

TERHO AHONEN


Kirjamessuilla lokakuun lopulla 2021 Readme.fi:n markkinointipäällikkö Jussi Kiilamo (oik) kävi tervehtimässä kirjan kirjoittajaa. Kustantaja on hyvillään tehdystä kustannuspäätöksestä.

lauantai 6. marraskuuta 2021

Toinen painos tulee, muutaman virheen korjaus

Salpalinja Suomen suoja -kirja on saanut hyvää palautetta ja myös kiitosta helppolukuisuudesta. Isänpäivä ja kohta joulukin on ovella. Kirjaa on myynnissä kautta maan kirja- tai verkkokaupoissa. Esimerkiksi Haminassa kirjaa myy ainakin Salpakirja Oy:n Kirjaspotti, Suomalainen kirjakauppa ja marraskuun ajan viikonloppuisin la-su klo 10-16 Wanha Veteraani, Kadettikoulunkatu 7. Kirjaa saa myös kirjoittajalta, soita 040 504 0293 tai laita viesti terhoahonen2@gmail.com.

Kirja on kustantajan mukaan käynyt hyvin kaupaksi. Toinen painos tulee. Siitä on kustantajan päätös. Mutta kirjapainojen paperipuutteen takia painos siirtyy ensi vuoden puolelle; joulumyyntiin kustantajan mukaan kirjaa on ainakin tällä tietoa vielä hyvin saatavissa.

Sitten kirjan muutamiin tahattomiin virheisiin.

Tähän asti saamassani lukijapalautteessa ei ole törmätty kirjan sisältövirheisiin, ainakaan minulle niistä ei ole tietoa tullut. Muutaman tahattoman virheen olen itse huomannut ja Salpalinjan arkistoasiantuntija Juha Kilpeläinen on löytämäänsä tietoon perustuen kyseenalaistanut parikolme asiakohtaa. Ja jos virheitä lisää tulee, päivitän sitä mukaan tässä alla olevaa ”virhelistaa”.

Salpalinja Suomen suoja -kirjassa tähän mennessä huomaamani / kuulemani virheet:

sivu 45, 4. kpl: Talvisodan yleiskokemus ole selvä > …yleiskokemus oli selvä

sivu 87, 4. kpl: … aikoihin kumipyörätraktoreita ei sanottavasti ollut… > aikoihin kumipyörätraktoreita oli 60 traktorista noin puolet.

sivu 133, viim kpl: 155 K/77 > 155 K 77

134, viim kpl: 107 K/ 77 >  107 K/77

sivu 143, 1.kpl: LinP 4 > Lin.P 4  ja LinP 5 > Lin.P 5

sekä samassa kappaleessa lisätään sen viimeiselle riville …Luumäelle ja Ylämaalle Lin.P 5.

sivu 234: kursiivitekstin puolivälissä: Jokin > Jonkin

sivu 299, 2.kpl: seiskatien > kuutostien

sivu 354, 2. kpl: Pervitiiniä ja viinaakin käytettiin piristeinä sillä seurauksella… > Piristeitä ja viinaakin käytettiin sillä seurauksella, että…

sivu 466, 3. kpl: 18 mm > 19 mm

Mainittakoon, että kirjassa käytettyjen tykkimallien merkinnöissä on kirjavuutta, kahta tapaa, joka johtuu kirjassani käyttämistäni kahden kirjallisen lähteen eri merkintätavoista; molemmat ovat siis oikeita tai jompikumpi väärin. Hyvällä tahdolla asia tulee ymmärretyksi, oli sitten lukujen ja kirjainten välissä välilyönti tai /-viiva (kauttaviiva).

Mahdollisista muista virheistä tai asioista voi antaa palautetta terhoahonen2@gmail.com

Kiintoisia lukuhetkiä edelleen!

TERHO AHONEN