Lehdistötiedote elokuvahankkeesta Lappeenranta 31.1.2017, julkaisuvapaa klo 10.
Suomen Salpa – dokumentti maanpuolustustahdosta
Osana Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuotta valmistuu
marraskuussa viime sotien aikaisesta Suomen itärajan puolustuslinnoituksesta
kertova dokumenttielokuva. Työnimeltään Suomen Salpa – dokumentti
maanpuolustustahdosta -elokuva
esittelee Salpalinjan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään. Sen tuottaa ja
tekee storyTv films Oy Lappeenrannasta. Yhtiön takana ovat alan ammattilaiset,
tuottajana Juha Huttunen ja kuvaajana Ismo Korhonen.
Dokumentin levityssopimuksia haetaan ja toivottavasti
elokuvateatterit ja tv-kanavat tulevat hankkimaan elokuvan esitysoikeudet.
Harkinnassa on myös DVD -tallenne.
Elokuva saa ensiesityksensä Lappeenrannassa 26.11.2017,
päivänä jolloin 78 vuotta aikaisemmin Neuvostoliitto ampui Mainilan laukaukset.
Ne antoivat NL:lle tekaistun syyn aloittaa talvisota. Yhdeksän päivää
talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki yhden miehen päätöksen
(22.3.1940) myöhemmin Suomen Salpa –nimen saaneen itarajan linnoituksen
rakentamisesta. Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.
Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Se täytti
olemassaolollaan tehtävänsä ja osaltaan vaikutti nykyiseen rauhantilaan
Suomessa.
- Siinä on riittävä syy ja motivaatio tehdä vielä
suurimmalle osalle suomalaisista tuntemattomasta Salpalinjasta uusi
dokumenttielokuva, tuottaja Juha Huttunen perustelee. Edellinen dokumentti
TV2:n tuottamana on vuodelta 1990.
Sotiemme veteraaneja ja linnoittajaveteraaneja ei ole kauan
jäljellä, vielä on! Itsenäisen Suomen juhlavuonna on sopiva viime tipan hetki
tehdä heidän kunniakseen elokuva, joka kertoo tarinan suomalaisesta
maanpuolustustahdosta ja mitä se saa aikaan.
- Haluamme, että nekin suomalaiset, jotka eivät Salpalinjaa
vielä tunne, pääsisivät siihen helposti tutustumaan. Samalla elokuva
viestittäisi näkijöilleen sen tuskan ja vaivan, mitä linnoitustyöt osana Suomen
selviytymistarinaa sodan vuosista kertovat.
- Veteraanien työ ja maanpuolustustahto ovat osaltaan
nykyisen hyvinvointimme perusta. Sen me nykypolven kiitoksena veteraaneillemme
haluamme tämän elokuvan kautta välittää. Samalla yritämme tietoisesti kertoa
nuorisollemme, että maanpuolustustahdolla on merkitystä! Sitä kannattaa pitää
aina yllä, jotta sitä ei taistelussa tarvittaisi, niin kuin Salpalinja osoitti,
Huttunen sanoi.
Sota-ajasta nykypäivään
Suomen Salpa –elokuva jakautuu kolmeen osakokonaisuuteen.
Ensimmäisessä käsitellään linnoituksen suunnittelua ja rakentamista. Ääneen ja
kuviin pääsevät ne, jotka itse ovat olleet itärajamme monumettia rakentamassa,
linnoittajaveteraanit. Heitä vielä kiitettävästi löytyi haastateltavaksi.
Dokumentin toisessa osassa käydään läpi hyvin vähän
käsiteltyä ja arkaluontoistakin kylmän sodan aikaa. Miten Salpalinjaa pidettiin
kunnossa, miten sitä varauduttiin käyttämään ja mitä merkitystä sillä Suomelle
oli.
Kolmannessa osassa tullaan Salpalinjan nykypäivään. Siinä
käydään läpi niitä toimintoja ja palveluja, mitä Salpalinjaan tutustumiselle nykyisin
on tarjolla ja millä tavalla Salpalinjan perintöä vaalitaan. Salpalinjaan
valettu betoni vahvistuu ja kovettuu vielä muutaman kymmenen vuotta, sitten se
alkaa kestämään. Museaalisena kohteena Salpalinjalla on elinpäiviä kauas
tulevaisuuteen.
Dokumentin kuvitus tukeutuu aikalaiskuviin, Salpalinjan
rakenteiden kuvauksiin tässä ajassa ja tietysti haastatteluihin
Salpalinja-toimijoiden eri näkökulmista. Elokuvan tekijöiden tiedossa ei voi
olla kaikki se mielenkiintoinen tieto, jota Salpalinjasta ihmisillä on.
Tuotantoryhmä ottaa vielä mielellään vastaan ajatuksia, ehdotuksia ja
ennenkaikkea julkaisematonta tietoa Salpalinjan saloista!
Elokuvan rahoitus nojaa tuotantoyhtiön omarahoitukseen,
avustajien ja haastateltavien talkootyöhön sekä anottuun tuotantotukeen. Yhtiö
luottaa myös yritysten ja yksityisten ihmisten haluun kiittää elokuvan
tuotantotuen kautta sotiemme veteraaneja ja linnoittajaveteraaneja.
Salpalinja ennaltaehkäisevä pelote
Salpalinjan
sotilaallisena johtavana asiantuntijana Suomessa kenraaliluutnantti evp
Heikki Koskelo Helsingistä pitää Salpalinjan merkitystä jo sotavuosina
mutta myös niiden jälkeen selvänä. Koskelo oli paikalla elokuvan
tiedotustilaisuudessa.
-
Salpalinja oli Neuvostoliiton suuntaan ennaltaehkäisevä pelote. Se yhdessä asekätkennän
kanssa vaikutti myös siihen, että sodan jälkeisinä vaaran vuosina 1945 – 1950
Suomea ei miehitetty.
Koskelolla
on vahva ammattituntuma Salpalinjaan. Hän on työskennellyt lähes koko
virkauransa Suomen itärajalla ja on nimenomaan Salpalinjan historiasta ja sen
merkityksestä selkokielinen. Koskelo oli vuonna 2002 perustetun Salpalinjan
Perinneyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.
Kuvassa tuottaja Juha Huttunen avaa tiedotustilaisuuden. Heikki Koskelo puhui Salpalinjan merkityksestä enneltaehkäisevänä pelotteena. Klikkaa kuvaa isommaksi.
Kiinnostaa tutkijoita
Salpalinja
kiinnostaa myös tutkijoita. Parhaillaan on työn alla vähän tutkitusta
Salpalinjasta ainakin kolme väitöskirjaa. Myös niiden tekijöitä haastatellaan
dokumenttielokuvassa.
Arkeologi,
filosofian maisteri John Lagerstedt Helsingistä valmistelee väitöskirjaa
aiheesta Salpalinja – toisen maailmansodan puolustuslinja kylmässä sodassa.
Tutkimuksen lähtökohtana on Salpalinjan maastoinventointihanke 2009 – 2012,
jota hän johti. Hanke oli suurin koskaan aikaisemmin Suomessa toteutettu
arkeologinen inventointi.
Valtiotieteen
maisteri Otto Aura Helsingistä keskittyy tutkimuksessaan työvoiman, lähinnä
työvelvollisten sotilaalliseen käyttöön linnoitustöissä Suomessa toisen
maailmansodan aikana. Tutkimukseen liittyy Salpalinjan rakentaminen välirauhan
aikana työvoiman ja sen sodanaikaisen käytön suunnittelun kautta.
Filosofian
lisenssiaatti Virpi Launonen Mikkelistä selvittää väitöskirjatutkimuksessaan
Salpalinjan rakentamisen aikaista huoltoa, linnoittajien elämää parakkikylissä
ja vapaa-ajan viettoa.
Lisätietoja:
Juha
Huttunen Ismo Korhonen
0400650252 0465201870
John Lagerstedt
045 678 4602
Linkit:
www.storytv.fi dokumentin traileriin https://vimeo.com/197100880 .
Heikki Koskelon ajatuksia kesällä 2016: http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2016/07/selkokielta-salpalinjasta-ja.html
Kuvaaja Ismo Korhonen tallensi myös tiedotustilaisuuden esitykset. Salpalinjan Oppaiden puheenjohtaja Mauno Sirén (vas) ja vpj Juha Huttunen kuulolla. Klikkaa kuvaa isommaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti