Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

tiistai 3. tammikuuta 2017

Mikä Salpalinjassa kiehtoo, kirjoita ja kerro!

Tämä Salpalinjan salat -blogi, kirjoituspalsta on hehkuttanut Salpalinjaa kohta seitsemän vuoden ajan. Blogiarkisto kertoo, että juttuja on väännetty liki 350 kappaletta. Niistä noin 300 on päähullun, minun tekeleitä. Loput ovat ystävällisten avustajien näkemyksiä. On joukossa myös viime vuosien Salpavaelluksen päättäneiden maanpuolustusjuhlien puheitakin. Yhtä kaikki, asiaa on jos jostakin näkökulmasta. Yhteinen nimittäjä tavalla tai toisella kaikissa on Salpalinja.

Nyt juuri tällä hetkellä yläkerta lyö tyhjää. Sen verran siellä kuitenkin kipinöi, että tuli mieleen, mitä ihmiset mahtavat yleensä Salpalinjasta ajatella? Tietysti tarkoitan niitä, jotka sen jotenkin tuntevat, ovat oppaita, Salpalinja-harrastajia, Salpalinja-toimijoita tai Salpalinjassa vierailleita matkailijoita, joko retkillä museoissa, maastovaelluksilla tai esitelmätilaisuuksissa käyneitä. Myös Salpalinjasta kertovia kirjoja lukeneilla on käsitys itärajamme linnoituksesta.

Mikä Salpalinjassa kiehtoo -kysymys on relevantti, aiheellinen muun muassa siksi, että Salpalinjaan tutustuneita ja siitä jotain tietäviä on paljon. Jos lasketaan Salpalinjan museokävijät yhteen vaikkapa Virolahdelta, Miehikkälästä ja Joensuusta, keskimäärin 30 vuoden ajalta ja yhteensä varovaiset 15 000 / vuosi, niin ollaan jo luvussa 450 000 henkeä. Siihen päälle muuten Salpalinjaan tavalla tai toisella tutustuneet, niin lähellä puolta miljoona ihmistä ollaan! Siinä on puoli miljoonaa erilaista mielikuvaa Salpalinjasta. No, osa noista kävijöistä on tietysti jo tavoittamattomissa.  

Heiltä jotka eivät Salpalinjaa tunne, eivätkä ole siellä koskaan käyneet, on turha tietenkään mitään ajatusta odottaa. Heitä on moninkertainen määrä verrattuna Salpalinjaa tunteviin, siis useita miljoonia suomalaisia. Näin uskallan arvioida. Uskallan myös sanoa sen, että näissä Salpalinjaa tuntemattomissa on vielä huikea mahdollisuus, potentiaali, saada heistä Salpalinja-asiakkaita johonkin tarjolla oleviin tai tarjolle tuleviin Salpalinjan kontaktipintoihin.

Miksikö odotan, että tuo edellä kerrottu suuri enemmistö voisi olla iso potentiaali, jos heille sopiva, kiinnostava tapa tutustua Salpalinjaan löytyisi? Yksinkertaisesti siksi, että Salpalinja aikansa suurimpana suomalaisena rakennustyömaana osaltaan vaikutti meidän kaikkien suomalaisten hyvinvointiin ja kaikkeen siihen hyvään mitä ympärillämme on. Toinen vaihtoehto olisi pahimmillaan ollut eläminen pysähtyneisyyden maailmassa lähes 50 vuotta,  Neuvostoliiton Suomen kansantasavallassa!

Niin tuohon blogiotsikkoon. Mikä sinua Salpalinjassa on viehättänyt, jos on, kiehtonut, jos on, sävähdyttänyt, jos on, ylipäätään kiinnostanut, jos on? Tai mitä muita ajatuksia se on herättänyt, hyvässä tai pahassa, jos on? Mikä Salpalinjan esittely- / tutustumismuoto on ollut mieleinen, jos on? Kirjoita ajatuksesi ylös, lähetä virusvapaana word-liitetiedostona tai sähköpostiviestinä yhteystietoineen sähköpostilla osoitteeseeni terho.ahonen@haminetti.net 

Lupaan lukea ne ja julkaista tässä blogissa, ainakin mielenkiintoisimmat ja hyvän maun rajoissa pysyneet kirjoitukset riippuen tietysti palautteen määrästä. Yksityisten ihmisten nimiä ei pidä kirjoitukseen sisällyttää, niitä en julkaise. Kirjoittajan nimi ja paikkakunta tietenkin mainitaan. Jokaisesta lähetän kirjoittajalleen lyhyen yksityisen palautteen, jos kirjoittaja niin haluaa, sekään ei maksa mitään.

En pety, vaikkei yhtäkään juttua tulisi; sainhan tästä taas yhden blogiaiheen. Kirjoituskilpailu tämä ei ole. Kirjoituksen sopiva pituus on ½ – 1½ sivua, ei sen pitempi tarvitse olla. Sikäli kun julkaisen, varaan mahdollisuuden tarvittaessa hieman puuttua oikeinkirjoitukseen tai muuhun luettavuutta parantaviin seikkoihin. Sopiva kappaleen pituus on 1- 6 tekstiriviä. Minä erotan kappaleet yhdellä tyhjällä rivillä, suosittelen myös sitä. Mitään aikarajaa kirjoitusten lähettämiselle ei ole; luetaan ja julkaistaan niitä ajan kanssa, sitä mukaan kun niitä tulee.

Osallistumispalkinnot! Niitä ei konkreettisina alpakkalusikoina ole eikä tule. Palkinto on jokaiselle kirjoittajalle itselleen taltioitu kokemus, elämys, mahdollisesti kärsimyskin. Jokainen kirjoitus on osaltaan talteen saatua Salpalinja-perintöä, rauhanomaista kokemusta Salpalinjan rakentajien työn merkityksestä jälkipolville.

Jokainen kirjoitus, riippuen tietysti sisällöstä, voi olla myös kunnioitusta sotiemme veteraaneille ja sota-ajan eläneille sukupolville. Ja lähetettynä ja julkaistuna vaikkapa vain tässä blogissa, kirjoitus voi olla lukijalleen oivallinen herätys myös innostua tai innostua lisää Salpalinjasta. Onhan tuossa palkintoa kerrakseen.

Siis, mikä Salpalinjassa kiehtoo, kirjoita ja kerro!

TERHO AHONEN

Ei kommentteja: