Rauhanturvaajat ovat kolmena vuonna ansiokkaasti ja hyvää
palautetta saaden kunnostaneet Salpalinja-museon rakenteita Miehikkälässä.
Aloite tähän tuli Salpavellukselle jo vuosia osallistuneelta rauhanturvaaja Rainer
Fabriciukselta Juvalta. Hän havaitsi, että tekemistä Salpalinjan
esittelykohteissa riittää. Ja kun sotiemme veteraanien tukeminen on osa Suomen
Rauhanturvaajaliiton toiminta-ajatusta, hän oivalsi että tässä voisi olla
tekemisen paikka.
Suomen Rauhanturvaajaliiton hallituksessa istuva Fabricius
yhdisti ajatuksessa rauhanturvaajien keskinäisen toiminta- ja tapaamistarpeen
(kutsutaan vertaistueksi nykyisin) ja mahdollisuuden arvostaa sotiemme
veteraaneja kunnostamalla pieneltä osalta heidän ja heidän ikäluokkiensa sota-aikaisia kätten
jälkiä Salpalinjassa.
Miehikkälän Salpalinja-museo oivallisesti tarttui tehtyyn
talkootyötarjoukseen ja päätti soveltaa rauhanturvaajien työhön samaa
periaatetta kuin aiemmin museolla kenttälinnoitteita kunnostaneisiin paikallisiin
reserviläisiin. Museo maksoi tehdystä työstä korvauksen. Ja mukana olleet
rauhanturvaajat päättivät lahjoittaa kertyneen summan lyhentämättömänä
Miehikkälän kahden veteraaniyhdistyksen käyttöön heidän jäsenmääränsä
suhteessa.
Kolmen vuoden talkootyön tuloksena miehikkäläläisten sotiemme veteraanien
kuntoutukseen tai vastaavaan tukeen
ovat rauhanturvaajat pystyneet osoittamaan yhteensä lähes neljä tuhatta
euroa! Ilman linnoitustalkooideaa tuo raha olisi saamatta. Talkoisiin on
osallistunut vuosittain 15-18 rauhanturvaajaa aina Pohjois-Savoa, jopa Lappia
myöten.
Rahalla on arvonsa, mutta ennenkaikkea sillä on tässä
tapauksessa symboliarvo: maailmaa ja kaikenlaisia sotilaita nähneiden
rauhanturvaajien silmissä sotiemme veteraanit ovat todellisia
kunniakansalaisia.Tämä on hyvä muistaa varsinkin nyt, kun rauhanturvaajat ovat
saaneet valtiolta kriisinhallintaveteraanistatuksen. Se ei ole millään muotoa
pois sotiemme veteraaneilta, päinvastoin!
Jopa linnoitustalkoiden huollon hyväntahtoiset rauhanturvaajat järjestivät
ja kustansivat Miehikkälässä itse. Kymenlaakson Rauhanturvaajat maksoivat
majoitteen vuokran. Töitä Miehikkälässä on edelleen, mutta akuuttia Salpalinjan
entisöintitarvetta on myös naapuripitäjässä Virolahdella. RUK:n
upseerioppilaille esiteltävästä Harju-kierroksesta puuttuu kohde, jolla
esitellä sodan aikaisia kenttälinnoitteita ja taas Virolahden Bunkkerimuseolla
yhteyshaudan verhoilu kaipaa pikaista uusimista.
Edellisen johdosta rauhanturvaajien linnoittamistalkoot
sotiemme veteraanien kunniaksi ja Salpalinjan hyväksi jatkuvat nyt vuoden pari
Virolahdella. Kokeilua on se, että linnoitustalkoiden huollon ja muiden
järjestelyjen ”rintamavastuun” otti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK)
Kymenlaakson yksikkö. Osanottajat maksavat itse 66 euroa kurssimaksuna. Sen
vastapainoksi ylöspidon lisäksi asevelvollisuusiässä olevat reserviläiset,
muutkin kuin rauhanturvaajat, saavat palkaksi kolme kertausharjoituspäivää.
Reserviläisille muun muassa ylennyksiin vaikuttavat kh-päivät ovat olleet viime
vuosina kortilla.
Linnoittamiskurssi toteutetaan juhannuksen jälkeisellä
viikolla. Työkohteita on siis kaksi. Harjun oppimiskeskuksessa katetaan
kk-pesäke ja puuverhoillaan pätkä tst-hautaa palvelemaan RUK-kurssien
Salpalinja-opastuksia. Virolahden Bunkkerimuseolla puolestaan uusitaan yhteys-
ja taisteluhautaa.
Linnoittamiskurssille hakeutuminen tapahtuu MPK-järjestelmän
kautta (http://www.mpk.fi/ ) kirjautumalla
ensin henkilökohtaisesti järjestelmään ja sitten ilmoittautumalla
linnoittamiskurssille n:o 0800
16 12007 (30.6. – 2.7.2016) toukokuun puoliväliin mennessä. Työt alkavat
aloituspäivänä torstaina 30.6. klo 15.
Linnoittamiskurssi
on ajoitettu Salpavaelluksen kanssa osin päällekkäin. Kurssin viimeisenä
päivänä kohteet viimeistellään työnäytöksinä Harjussa rauhanturvaajien
Checkpoint Salpa -tapahtuman osallistujille ja Bunkkerimuseolla Seiskatien
ramppi –reitin vaeltajille.
Linnoittamiskurssin
johtajana on Heikki Kalve Kotkasta ja kurssin paikallisena
yhteyshenkilönä on Terho Ahonen Miehikkälästä. Työnjohdosta huolehtivat
Bunkkerimuseolla pääopas Erkki Rikkola ja Kaakon kaksikosta
tilapalvelupäällikkö Heikki Rongas. Harjussa asiantuntemusta edustavat
MPK:n puolelta Tuomo Pohjantuli Lahdesta sekä paikallisesti oppimiskeskuksen
kiinteistöpäällikkö Ilkka Päkki apunaan Salpalinja-opas, koulun opettaja
Esa Punkkinen.
Kurssi on avoin kaikille Salpalinjasta ja sen entisöinnistä kiinnostuneille miehille ja naisille! Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti