Edellä olevan johdosta Salpalinjaan ei ole tarkoitus
rakentaa mitään erillistä muistomerkkiä. Linja kokonaisuudessaan on tuo
monumentti, sellaisena kuin se on tehty ja maahan arpeutunut. Tuota taustaa
ajatellen nimeämisen esteenä ei ole raha. Sitä ei ainakaan suoranaisesti
tarvita, ellei joitain tiettyjä kohteita erityisesti haluta entisöidä.
Rahaa tärkeämpää Itsenäisyytemme monumentti –ideassa on
Salpalinjan tunnettavuuden, Salpalinja-tietoisuuden lisääntyminen. Kun niin tapahtuu,
linnoitus vetää yhä enemmän väkeä puoleensa. Ja siitä seuraa, että linnoituksen
heijastama viime sotien aikainen maanpuolustustyö ja ennen kaikkea
maanpuolustustahto tekee kunniaa sotiemme sankarivainajille ja veteraaneille.
Ja ehkä se taas panee nykysukupolvet miettimään, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Samoilla ajatuksilla, mutta tietenkin paljon
vaatimattomammassa mitassa, ovat Salpalinjassa liikkeellä myös suomalaiset
rauhanturvaajat. Kymenlaakson rauhanturvaajien aloitteesta, johon myös Suomen
Rauhanturvaajaliitto yhtyy, paljastetaan Miehikkälän Salpalinja-museolle
kesäkuun viimeisenä sunnuntaina Rauhan rakentajat –muistomerkki.
Mikkelissä työskentelevän nuoren miljöösuunnittelija Kalle
Räinän suunnittelema kiviladostyö haluaa ensisijaisesti kunnioittaa Suomea
sotavuosina eri tavoin puolustaneita naisia ja miehiä.
Rauhanturvaajaliitto on paitsi omien jäsentensä
veljestukijärjestö, se on myös yhtenä Suomen maanpuolustusjärjestöistä ottanut
napakasti ohjelmaansa myös sotiemme veteraanien tukemisen. Muistomerkin avulla
rauhanturvaajat haluavat sitoa itsensä kykyjensä mukaan auttamaan myös niitä,
jotka rauhanturvaajille ovat aikanaan luoneet mahdollisuudet tehdä työtään
riippumattomina maailmalla komea Suomen lippu hihassaan.
Kymenlaakson rauhanturvaajista spontaanisti lähtenyt
muistomerkkihanke on myös esimerkki siitä, että rahan ei tarvitse olla este
hyvän idean toteuttamiselle. Muistomerkin suunnittelu piirustuksineen on
suunnittelijan kiitos sotiemme veteraaneille.
Ja kun kivi on iät ja ajat ollut erilaisten rakennelmien
raaka-aine, niin se on myös tässä teoksessa. Autokuorma erikokoista
rapakivigraniittiainesta, sitä samaa josta suurin osa Salpalinjan estekivistä
on louhittu, on jo toimitettu rakennuspaikalle Hamina-Taavetti linjan ja
Salpalinjan pääaseman välistä Haminan moottoritietyömaalta. Kiitokset ansaitsee
Työyhteenliittymä Haminan Kehän työmaainsinööri Marja Mattinen ja
turvallisuuspäällikkö Risto Sivula. Miehikkälän kunnan
viranomaislupakustannukset katetaan Haminan Vanhan Rautakaupan / Mika
Urpalaisen tuella. Itse rakentaminen pikkunippeleineen hoituu Kymenlaakson
rauhanturvaajien talkootyöllä.
Tähän samaan rauhanturvaajien veteraanihenkeen sopii myös
tieto siitä, että rauhanturvaajat tuosta muistomerkkiasiasta riippumatta ja
erillään järjestävät ”linnoitustalkoot” Salpalinja-museolla Miehikkälässä
helluntaiviikonloppuna. Museotoimi kunnostuttaa vuosittain alueen kohteita ja
rauhanturvaajat haluavat tulla jonkinkokoisella joukolla mukaan. Tulossa on
miehiä ainakin Savoa ja Uuttamaata myöten. Saatu tuotto lahjoitetaan
luonnollisesti paikallisten sotiemme veteraanien hyväksi.
Kaikki tuo edellä kerrottu kuvastaa, että Salpalinja ei ole
vain meidän sen päällä asuvien etuoikeus. Salpa-asema koskettaa ja
Salpavaellusten ja vastaavien tapahtumien myötä konkreettisesti myös liikuttaa
suomalaisia ympäri maan. Siitä on syytä olla iloisia. Se saa myös meidät täällä
pelipaikoilla elävät olemaan hommassa mukana.
JK. Kaupallisia yrityksiä en tässä blogissa nimeltä hevillä mainitse, mutta ainakin nyt siihen oli erinomainen syy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti