Julkisuutta ehkä enemmän kuin koskaan

Salpalinja sai kuluneella viikolla julkista näkyvyyttä ehkä enemmän kuin se on koskaan yhdestä siihen liittyvästä asiasta saanut.

Tämä siltikin, että valtionvarainministeriön kutsu tiedotusvälineille ei mitä ilmeisemmin koskenut kuin osaa  Kaakkois-Suomen, Salpalinjan vahvimman osan mediaa. Ainakaan Kymen Sanomat, samalla kai koko konserni (Kouvolan Sanomat, Etelä-Saimaa, Itä-Savo ja Länsi-Savo) eikä Salpalinjaan aina ilolla tarttuva Kaakonkulmakaan saanut kutsua Miehikkälässä järjestettyyn tiedotustilaisuuteen! No, ne paikkasivat tilanteen omilla tavoillaan!

Olen moneen kertaan manannut tässä blogissa Salpalinjan heikkoa näkyvyyttä mediassa, olisi se sitten juhlavuosia, kirjan tai elokuvan julkistamista yms. Nyt tuli näkyvyyttä aina länsirannikkoa ja Pohjois-Suomen myöten. Ja voi olla, että juttua poikii vielä myöhemminkin. Hyvä!

Minun mielestäni kaikki julkisuus Salpalinjasta on hyvää julkisuutta, niin kauan kuin viimeinenkin suomalainen tuntee ja tietää sanan Salpalinja. Kun Salpalinja käsitteenä on saatu iskostettua suomalaisten tietoisuuteen, voidaan pikkuhiljaa alkaa jakaamaan tietoa kohdennetummin, hyvässä ja pahassa. Se kumpaa mikäkin asia on, on jo sitten enemmän ja vähemmän mielipide- ja asennekysymys.

Se mistä minä kannan huolta, on se että veteraanisukupolvemme rakentama ja tuottama Salpalinjan perintö maanpuolustustahdon symbolina ja kansallisomaisuutena säilyisi muistuttamassa tulevia suomalaisia sukupolvia hamaan tulevaisuuteen maanpuolustuksen tärkeydestä! Salpalinjan rakenteet, teräsbetonikorsut, luolat ja estekivetkin säilyvät luultavasti pidempään kuin Suomessa koskaan on asukkaita!

Muuten olen sitä mieltä, että valtio olisi voinut pitää maanomistajien rasitteina olleet ja vielä vähän aikaa olevat  korsunsa edelleen omistuksessaan ja hallinnassaan. Se ei välttämättä vaikeuttaisi uusien Salpalinja-aktiivien matkailu- tai virkistystoimintaa, sillä onhan tähänkin saakka valtio antanut ne käyttöön maanomistajan kanssa tehdyin sopimuksin.

No kuuliaisena kansalaisena ei minulla ole tietenkään mitään muuta vaihtoehtoa kuin kunnioittaa valtion viisaudessaan tekemään päätöstä. Yksityistä omistusoikeutta on pitänyt kunnioittaa tähänkin saakka ja niin tehdään vastakin. Osa linnoituslaitteiden tulevista omistajista suhtautuu Salpalinjan esittelyyn edelleen myönteisesti ja osa tekee yksityisomaisuudellaan mitä haluaa huomioiden mahdolliset Museoviraston suojeluvaatimukset!

Tässä yksi esimerkki kuluneen viikon mediajulkisuudesta, Kaleva 25.4.2018!
Etteikö Salpalinjalla ole muka valtakunnallista puolustuksellista merkitystä Suomessa?

Tähän loppuun laitan vielä kaksi huomiota valtionvarainministeriön 23.4. 2018 Miehikkälässä pitämästä Salpalinjan rakenteiden luovuttamista maanomistajille koskevasta tiedotustilaisuudesta:

1. Museoviraston edustaja, osastonjohtaja Mikko Härö sanoi, että Salpalinjan matkailullinen arvo on ollut pimennossa. Salpalinja on hänen mukaansa lajissaan omaperäinen koko maailmassa ja siksi sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä matkailukohteena. Salpalinjan perinneyhdistys on esittänyt Salpalinjan ottamista UNESCON yhdeksi maailman perintökohteeksi!

2. Salpalinjan rakenteiden omistussuhteista, missä ja mitä kukakin omistaa, valtio vai maanomistaja, ei ole oikeastaan kukaan Suomessa tiennyt ennenkuin Senaatti-kiinteistöt alkoi vuonna 2016 asiaa selvittämään. Edellinen palautuslaki on 50 vuoden takaa. On hyvin todennäköistä että esimerkiksi kevyen luokan linnoitteiksi luettuja imubetoni- eli pallokorsuja (Salpalinjassa 257 kpl) harva maanomistaja on tiennyt omaksi omaisuudekseen vuoden 1968 palautelain toimitusten jälkeen. Sama koskee kiviesteitä, ne ovat olleet vapaasti siirrettävissä!

Toivottavasti tämä ei nyt sitten vuosien perästä aiheuta erityistä kiinteistökaupallista vilskettä Salpalinjalla, ainakaan tyyliin myydään järeä kk- ja 20 miehen majoituskorsu (betonia seinissä ja katossa 560 kuutiometriä) poissiirrettynä! Nimittäin se on todennäköisesti suojelun vastaista; suojellut linnoituslaitteet on pidettävä alkuperäisessä asussaan ja se tarkoittanee myös alkuperäistä rakennuspaikkaa!

Niin sanottuja Salpalinjan suojeltavia huippukohteita Museovirasto on listannut 45 aluekokonaisuutta ja niissä 94 erilliskohdetta, valtaosa järeitä teräsbetonikorsuja.

Lista suojeltavista alueista löytyy täältä: http://vm.fi/documents/10623/2608187/Salpalinjan_merkitt%C3%A4vimm%C3%A4t_kohteet/cbffc6ac-7982-4713-bf7e-72b47af4ab4b/Salpalinjan_merkitt%C3%A4vimm%C3%A4t_kohteet.pdf

TERHO AHONEN

Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenvuoro Miehikkälässä

Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja yleisesikuntaeversti Teppo Lahti.

KOMMENTTIPUHEENVUORO VALTIONVARAINMINISTERIÖN SALPALINJAN LUOVUTTAMISEEN LIITTYVÄSSÄ TIEDOTUSTILAISUUDESSA 23.4.2018 MIEHIKKÄLÄN SALPALINJA-MUSEOLLA

Salpalinja on osoitus Suomen kansan maanpuolustustahdosta ja halusta säilyttää Itsenäinen Suomi. Linjalla oli parhaimmillaan keväällä 1941 35 000 rakentajaa, joita muonitti 2000 Lottaa. Ei myöskään pidä unohtaa kotirintaman miehiä ja naisia, jotka toiminnallaan tukivat tämän mahtavan monumentin rakentamista. Ruotsin kalustollinen ja rahallinen apu oli hyvin merkittävä. Ruotsalaiset aloittivat Salpalinjan rakentamisen painopistesuunnassa Suomenlahti – Säkäjärvi alueella. Myös Norjasta lähetettiin osasto rakentamaan linjaa, mutta he joutuivat nopeasti palaamaan puolustamaan kotimaataan saksalaisten hyökättyä maahan. 

Salpalinjan rakentaminen oli koko kansan asia. Poliittinen johto rahoitti auliisti linjan rakentamisen, silloin oltiin pakkotilanteen edessä. Suomen kansa oli tuolloin yhtenäinen ja taisteli kaikin keinoin Itsenäisyytemme puolesta. Jollei näin olisi ollut, tilanne nykyään olisi toinen.

Tarkasteltaessa Salpalinjan rakentajien saavutuksia, on seuraavassa muutamia lukuja. Salpalinjaan rakennettiin noin 700 teräsbetonikorsua, 25 luolaa, 225 km kiviestettä, 130 km kaivantoestettä, 350 km taistelu- ja yhteyshautaa, 315 km piikkilankaestettä ja 3 000 erilaista kenttälinnoitetta. Ei turhaan todeta, että tuo linja on ja todennäköisesti pysyy pohjoismaiden suurimpana rakennustyömaana kautta aikain.

Salpalinjan merkitys Itsenäisyytemme säilyttäjänä on kiistaton. Vaikka linjalla ei koskaan taisteltu, sen olemassaolo aikaansai osaltaan sen, että jatkosodan torjuntavoittomme jälkeen neuvostoliittolaiset eivät enää jatkaneet hyökkäystä Suomeen. Muutenkin jatkosodan taisteluissa se muodosti puolustustaistelujen henkisen selkärangan kesällä 1944, olihan joukkojemme takana vielä yksi puolustuslinja ennen jotakuinkin vapaata pääsyä pääkaupunkiimme.

Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo on todennut, että Salpalinja oli ennalta ehkäisevä pelote neuvostoliittolaisille. Sotahistorioitsija eversti Sampo Ahto on osuvasti todennut, että linnoite on täyttänyt tehtävänsä, jos se jo pelkällä olemassaolollaan on estänyt vihollisen hyökkäykset. Tällainen vaikutus Salpalinjalla oli. 

Voimme vain kuvitella, mikä olisi tilanne, jos Salpalinjaa ei olisi rakennettu. Voisi jopa olla, että lipputangoissamme liehuisi vallan eri väreillä varustettu lippu nykyisen sini-valkoisen sijaan.

Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen voimme hyvällä omallatunnolla todeta, että Salpalinja on mitä arvokkain Suomen valtion kansallisomaisuus, jota pitää vaalia ja kunnioittaa kuten meidän veteraanisukupolveamme, joka aikaansai tuon monumentin. Yhtälailla toivoisin, että tuo massiivinen linnoituslinja kaikkine kohteineen liitettäisiin UNESCON yhdeksi maailmanperintökohteeksi. Salpalinjan merkitys rauhalle oli vaaran vuosina sen arvoinen.

Tässä yhteydessä lienee paikallaan kertoa hieman edustamastani Salpalinjan perinneyhdistyksestä. Yhdistyksemme perustettiin 25.7.2002. Yhdistyksen kotipaikaksi nimettiin Miehikkälä. Yhdistyksessä on sekä henkilö- että kunta- ja yhteisöjäseniä.

Perinneyhdistys tukee toiminnallaan Salpalinjan valtakunnallista kehittämistä ja ylläpitämistä kansallisena ja kansainvälisenä muistomerkkinä sekä tekee Salpalinjaa tunnetuksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhdistys vaalii Salpaveteraanien perinnettä ja historiallisia muistoja. Yhdistys kehittää yhteistyötä maanpuolustuksellisten yhteisöjen kanssa.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa muun muassa tukemalla eri yhteisöjen Salpalinjan hyväksi tekemää työtä, julkaisuilla, esitelmätilaisuuksilla ja pitämällä yhteyttä valtiollisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin viranomaisiin.

Viime vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli kirjan Salpalinja Itsenäisyyden monumentti julkaisu sekä valtatie E-18:lle Virolahden Saarasjärven kohdalle tukemamme maisemoidun meluesteen toteutus. Tämä melueste on sijoitettu Salpalinjan kiviesteiden kohdalle.

Perinneyhdistys teki esityksen jo vuonna 2013 Salpalinjan nimeämisestä Itsenäisyytemme monumentiksi juhlavuotenamme 2017. Yhdistys ei ole vieläkään saanut valtioneuvoston virallista vastausta kyseiseen esitykseen. Uudistimme esityksemme Suomi 100 ohjausryhmälle, mikä vastasi, että heillä ei ole valtuuksia nimetä mitään kohdetta Itsenäisyyden monumentiksi. Perinneyhdistys odottaa edelleen valtioneuvoston vastausta esitykseemme. Yhdistys kiittää kuitenkin Suomi 100 - ohjausryhmää oikeudesta käyttää viime vuonna julkaistussa kirjassamme virallista Suomi 100 – tunnusta. Se toi kirjamme yhdeksi arvostetuksi juhlavuotemme julkaisuksi.

Perinneyhdistykselle tuli todellisena yllätyksenä valtionvarainministeriön päätös luopua Salpalinjasta. Ihmeteltävää on valtion tahto luopua tällaisesta erittäin merkittävästä ja vaikuttavasta kansallisomaisuudesta. Mitään perusteluja en ole asiasta kuullut, mutta ensimmäisenä mieleen valitettavasti tuli valtion taholta halu poistaa erilaiset vastuut kyseisen linnoiteketjun osalta. Kyseessä on kuitenkin veteraaniemme perintö ja merkittävä kansallinen nähtävyys kaikkine erilaisine kohteineen.

Nähdäkseni Salpalinja ei ole tuottanut juurikaan kustannuksia viime vuosina valtionvarainministeriölle pois lukien tietyt turvarakennelmat eri kohteisiin. Nämä kustannukset asettuvat sanontaan ”pieniä ovat silakat joulukaloiksi”. Sen takia luopumisen motiivia emme ole ymmärtäneet.

 

Parisen vuotta sitten oli kokous, missä Senaattikiinteistön edustaja oli hyvin huolissaan Salpalinjan turvallisuudesta, mikä on hyvä asia. Kuten todettua turvarakenteita on tehty jo tovin. Nyt kuitenkin valtio luovuttaa kaiken vastuun yksittäisille maanomistajille, mikä ei varmaankaan kaikkia miellytä. Herää kysymys, mikä on kunkin vastuu kiinteistöön liittyvistä asioista. Yleensä kiinteistön omistaja vastaa kaikesta. Kiinteistöistä maksetaan Suomessa kiinteistöveroa, kuinka käy Salpalinjan omistajille, jos nuo linnoitteet kiinteistöiksi luokitellaan?

Salpalinjan perinneyhdistys tukee edelleen sitä, että kansalaisilla on mahdollisuus tutustua eri kohteisiin vapaasti kiinnostuksensa mukaisesti. Siten Salpalinjasta luopuminen saattaa vaarantaa tätä seikkaa. Riippuen kohteesta voi hyvinkin käydä niin, että yksittäinen maanomistaja kieltää pääsyn alueelle. Jokamiehen oikeus päättyy kiinteistöihin, liikkumisrajoitukset lienevät voimassa myös näiden linnoitteiden osalta, jos maanomistaja näin haluaa.

Salpalinjan kohteita on arvotettu jo muutama vuosi sitten. Siten olisi tärkeää, että nuo valitut huippukohteet säilyisivät sellaisessa hallinnassa, mikä mahdollistaa kansalaisten vapaan käynnin noissa valituissa kohteissa. Onko valtion eri toimijoilla enää mitään sananvaltaa Salpalinjan suhteen jatkossa?

Salpalinja Itsenäisyyden monumentti – teoksessa on kirjoitus myös Hankoniemen alueella sijaitseva Harparskog-linjasta, minkä rakentamisesta tehtiin päätös samassa yhteydessä kun Salpalinjan rakentamisesta päätettiin. Onko valtio luopumassa myös näistä linnoitteista?

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta Salpalinja on ja pysyy Suomen itärajan tuntumassa. Ei voida pitää todennäköisenä eikä varsinkaan järkevänä, että jotkut maanomistajat ryhtyisivät poistamaan kyseisiä linnoitteita alueeltaan. Salpalinjan perinneyhdistys pitää erittäin tärkeänä sitä, että Suomen kansalaisten isänmaallisuutta ja maanpuolustustahtoa ylläpidetään ja kehitetään mahdollistamalla heille esteetön pääsy tutustumaan tähän veteraanisukupolven aikaansaannokseen – Salpalinjaan Itsenäisyytemme monumenttiin.

Suurenna kuvaa klikkaamalla sitä.

TEPPO LAHTI

Salpalinja maanomistajien haltuun

Aikaisintaan vuoden 2018 lopulla tai 2019 puolella, kun maanmittaustoimituskokoukset on pidetty, valitusajat umpeutuneet ja valitukset käsitelty, siirtyy Salpalinja viimeistä laitetta myöten maanomistajien haltuun kiinteistönomistajan vastuineen. Tämä tapahtuu tiloja rasittavien tierasitteiden ja käyttöoikeuden rajoitusten purkamisella. Näitä rasitteita on ollut lähinnä vain teräsbetonikorsujen, luolien ja linnoitustykkiasemien kohdalla.

Kaikki kiviesteet ovat olleet vapaata riistaa 1968 lain jälkeen; "Kiviestelinjat saadaan maanomistajien toimesta ja kustannuksella poistaa vapaasti." Tosin tässä asiassa on tiedotusmateriaalissa ristiriitaisuutta, kun toisaalla sanottiin että käyttöoikeuden rajoitukset koskivat joissakin paikoin myös kiviesteitä.

Salpalinjan laitteiden ja rakenteiden omistustilanne on ollut arvoitus valtiollekin. Vasta 2016-2017 Senaatti-kiinteistöjen tekemä selvitys Salpalinjan hallinnasta ja laitteiden omistusoikeuksista on tuonut valoa pimeyteen. Tänään on lähtenyt käyttörajoituksia sisältäville 345 tilalle valtionvarainministeriöstä kirje, jossa maanomistajille asiasta kerrotaan.

Yllätys ainakin tämän kirjoittajalle oli tänään 23.4.2018 pidetyssä tiedotustilaisuudessa Miehikkälässä, että rasitteet ja käyttöoikeiden rajoitukset ovat koskeneet vain Salpalinjan pääasemaa. Oikaisu- ja etuasemien pallokorsut (mahdollisesti ihan muutamaa lukuunottamatta) ovat olleet maanomistajien omaisuutta jo 1968 eduskunnan säätämän palautuslain nojalla.  Myös siis kiviesteetkin ovat olleet maanomistajien vapaasti poissiirrettävissä!

Hankoniemellä sijaitsevaa Harparskog-linjaa ei tämä ratkaisu koske. Sitä Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Teppo Lahti kysyi, mutta kukaan ei vastannut!

Minäkin olen kymmeniä, kymmeniä kertoja opastuksissa suu vaahdossa kertonut, että vaikka maapohjat ovat maanomistajien omaisuutta, niin kivet ovat valtion! Väärin! Tämän päivän tiedon perusteella perun aiemmat puheeni, kivet, samoin kuin vastakin kaikki korsutkin ovat maanomistajien omaisuutta.

Mutta aivan villinä ei Salpalinja jää maanomistajien käyttöön. Museovirasto on valinnut Salpalinjasta ns. huippukohteita, 45 kokonaisuutta, joissa on 94 erillistä kohdetta, jotka pitää säilyttää alkuperäisessä asussaan. Niiden käyttö niitä vahingoittamatta on suorastaan suotavaa.

Muiden kuin huippukohteiden säilyminen ja käyttö riippuvat kiinteistönomistajan sekä kuntien päätöksistä ja harkinnasta.

Museovirasto ottaakin rasitusten purkamisen jälkeen aloitteen ja yrittää saada paikalliset toimijat pitkin Salpalinjaa pitämään huolen ja kehittämään tätä kansallisomaisuuttamme ja sen perintöä. Museovirasto sysää käytännön vetovastuuta Salpakeskukselle ja Salpalinjan perinneyhdistykselle!

Lohtuna suojeltujen Salpalinjan laitteiden omistajille Museovirasto lupaa selvää rahaa, hoitoavustusta linnoitteiden kunnostamiseen ja ylläpitoon, kunhan se tehdään vähän kerrallaan ja pitkällä tähtäimellä!

Salpalinjan palauttaminen nyt hallinnankin osalta maanomistajille perustuu sen merkityksen vähyyteen nykyisessä maanpuolustuksessa. Julkenin olla tilaisuudessa tuosta asiasta eri mieltä sanomalla, että paikallisesti Salpalinjalla on yhä mitä suurin puolustuksellinen merkitys. Ei niin hölmöä sotapäällikköä ole, ettei ymmärtäisi käyttää hyväkseen kallioon louhittuja ja yli kahden metrin seinävahvuuksia käsittäviä teräsbetonikorsuja!

Puolustusministeriön osastoesiupseeri Vesa Halinen vastasi, että 2000-luvun alussa arvioitiin, että  Salpalinjalla ei ole sellaista kokonaispuolustuksellista merkitystä, että puolustusministeriön kannattaisi sitä hallinnoida. Ja nyt tämän viimeisen prosessin yhteydessä pääesikunnan päällikkö on allekirjoittanut vastaavan päivitetyn paperin. Halinen toki myönsi, että kommentissani on myös puolensa.

Kaiken kaikkiaan Salpalinjalla monin eri tavoin epätietoisuutta herättäneen maanomistus- ja hallinta-asiat kaiken järjen mukaan selkiytyvät hyvässä ja pahassa siis todennäköisemmin ensi vuoden puolella. Siihen saakka edetään vanhoin ”sopimuksin”! Mitä kaikkea se sitten käytännössä tarkoittaa, selvinnee aikanaan. Lisätyötä se vapaaehtoistoimijoille ainakin merkitsee!

Lisää tietoa, nimenomaan tämän päiväiseen aiheeseen liittyen löytyy tänään iltapäivällä avatulta nettisisvustolta www.vm.fi/salpalinja

Tiedote: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/valtio-luovuttaa-salpalinjan-rakenteet-maanomistajille

Ja täältä tiedotustilaisuuden aineistoa: http://vm.fi/documents/10623/2608187/Salpalinja-tiedotustilaisuuden_esitysmateriaali/ee715400-9c78-4ac8-a2c6-38eec960a35d/Salpalinja-tiedotustilaisuuden_esitysmateriaali.pdf

Luettelo suojeltavista huippukohteista: http://vm.fi/documents/10623/2608187/Salpalinjan_merkitt%C3%A4vimm%C3%A4t_kohteet/cbffc6ac-7982-4713-bf7e-72b47af4ab4b/Salpalinjan_merkitt%C3%A4vimm%C3%A4t_kohteet.pdf

Klikkaa kuvia suuremmiksi!

Ministeri Anu Vehviläinen avasi ja pohjusti tiedotustilaisuuden.

Tiedotustilaisuus Salpalinja-museolla.

TERHO AHONEN

Salpalinjan iso uutinen?

Maanantaina 23.4.2018 ministeri Anu Vehviläinen saapuu Miehikkälään kertomaan, että valtionvarainministeriö on päättynyt luopua Salpalinjan rakenteista, se on teräsbetonikorsuista, luolista, kiviesteistä, kaikista linnoitukseen rakennetuista puolustuslaitteista. Salpalinjaa hallinnoi ja hoitaa nykyisin Senaatti-kiinteistöt, jonka toimiala kuuluu Vehviläisen vastuualueeseen.

Valtionvarainministeriön koollekutsumassa tiedotustilaisuudessa kerrotaan, miten ja millä aikataululla Salpalinjalla sijaitsevien tilojen rasitteiden purku hoidetaan. Maapohjathan on palautettu omistajilleen jo 1968 eduskunnan päätöksellä. Nyt siis valtion yksin omistamat linnoitusrakenteet jakautuvat pitkälti yli tuhannelle pääosin yksityiselle omistajalle. Mitä tuo "lahjoitus", kenkkäys sitten käytännössä tarkoittaa, selvinnee tilaisuudessa.

Kehotan seuraamaan tiedotusvälineitä maanantaina ja lähipäivinä; mielenkiintoista nähdä kiinnostaako mediaa Salpalinjan omistusoikeudessa tapahtuva radikaalein muutos sitten rakentamisen. Uutinen on ISO ja MERKITTÄVÄ sotiemme veteraanien, linnoittajaveteraanien ja Salpalinjan perinnön, ylipäätään suomalaisen maanpuolustustahdon näkökulmasta. Salpalinjalla on yhä puolustuksellista merkitystä, uskoo ken tahtoo!

Ainakin Salpalinjan salat -blogi kertoo tiedotustilaisuuden linjaukset viimeistään ma-iltana. Niin ja sen tiedän, että Virolahdella ja Miehikkälässä ilmestyvä Kaakonkulma tulee paikalle, vaikka ei ollut alkuperäisellä kutsuttavien listalla. Siis ainakin sitä asia kiinnostaa!

Mielenkiintoista, todella mielenkiintoista!

Toivottavasti kuva (korsun räjäytys E18 -tien alta ) ei ole viitteellisesti koko totuus Salpalinjan tulevasta kohtalosta suomalaisen maanpuolustustahdon symbolina?

Perjantaina 27.4.2018 vietämme Kansallista veteraanipäivää!

TERHO AHONEN

JK. SuomenSalpa - dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuva esitetään Hotelli Salvassa (ent. Luumäen motelli) Luumäellä torstaina 26.4.2018 klo 15. ja klo 18. Tervetuloa kuuntelemaan alkuun puolentunnin yleiskatsaus Salpalinjaan ja sitten, mitä loppuvuodesta 2017 valmistuneessa 1½ tunnin  elokuvassa kerrotaan itsenäisyytemme monumentista! Tervetuloa! 

Valtio luovuttaa Salpalinjan laitteet maanomistajille!

No nythän on uutinen!

Valtionvarainministeriö on päättänyt luovuttaa Salpalinjaan kuuluvat rakenteet maanomistajille. Maapohjathan on palautettu jo 1968, nyt sitten myös rakenteet, jotka tuolloin jäivät tiloille rasitteeksi. Tuon päätöksen täytyy tarkoittaa, teräsbetonikorsuja, luolia, kiviesteitä, kaivantoja,  pesäkkeitä, kaikkea sitä mitä Salpalinjaan kuuluu.

Tästä saadaan lisäselkoa Miehikkälän Salpalinja-museolla 23.4.2018 valtionvarainministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Paikalle tulee muun muassa Senaatti-kiinteistöstä vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.

Valtionvarainministeriö lähtee valmistelemaan rakenteisiin liittyvien käyttöoikeuden rajoitusten purkamista.

Tiedotustilaisuuteen tulleen kutsun mukaan Salpalinjan rakenteiden luovuttaminen maanomistajille antaa heille päätäntävallan kohteista sekä yhtäläiset mahdollisuudet kohteiden kehittämiseen muun muassa matkailu- ja virkistyskäyttöön.

Senaatti-kiinteistöt on tehnyt Salpalinjasta selvityksen, joka on tuottanut taustatietoa rajoitusten purkamispäätökselle. Tästä ja ministeriön päättämästä rasitteiden purkamispäätöksestä kertoo ministeri Vehviläinen.

Tilaisuudessa kuullaan myös puheenvuorot koskien tulevia maanmittaustoimituksia, Salpalinjan suojelua ja matkailukäyttöä.

Tämä on mielenkiintoista ja Salpalinjaa koskien iso uutinen! Se herättää hetimiten kysymyksiä jokamiehenoikeuksien ja matkailukäytön osalta Salpalinjaan tutustumiselle. Toisaalta onhan matkailukäytölle tähänkin saakka pitänyt olla maanomistajien lupa.

Ja mikä on sitten vastuu jatkossa mahdollisten tapaturmien ja vahinkojen osalta liikkumisessa Salpalinjan rakenteissa? Senaatti-kiinteistöt, jonka hoidossa Salpalinja nyt on, on tehnyt varsin paljon viime vuosina turvallisuutta parantavia toimia, kaiteita, varoituskylttejä ja jopa sulkenut varalliseksi katsomiaan korsuja.

Mielenkiintoista! Menen kutsuttuna paikalle kuuntelemaan!

TERHO AHONEN

SuomenSalpa-dokumentti Luumäellä 26.4.2018

Hotelli Salpa (sama paikka, jossa joskus ennen oli Luumäen Motelli) teki aloitteen ja järjestää elokuvasta kaksi näytöstä torstaina 26.4.2018 klo 15. ja klo 18. Tämän blogin kirjoittajaa pyydettiin antamaan tulitukea elokuvaesityksille. Tässä juliste, klikkaa isommaksi: