Oivallinen hetki tutustua Salpalinjaan Salpausselällä

Osana Salpavaellusta Salpalinja Salpausselällä –reitti, Luumäellä 1.7.2018. Lähellä, alle puolen tunnin ajomatkan päässä Lappeenrannasta!

Salpalinjan puolustuksen yksi painopistesuunnista on Salpausselkä, jääkauden muodostama hiekkaharju Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Edellä mainittujen kaupunkien välinen maantieyhteys ( nyk kuutostie) on rakennettu pitkin Salpausselkää. Samoin myös Lappeenranta-Kouvola -rata. Vainikkala (Viipuri) – Kouvola  -rata sijaitsee sekin Kouvolasta Luumäelle saakka Salpausselällä.

Salpausselän suunnan puolustuksessa Luumäellä on Salpalinja paljon haltijana. Salpalinjan taktinen, jopa strategista ulottuvuutta lähentelevä syvyys Toikkalan (pääaseman) etuasemasta Taavetin länsipuolelle Puntariin Hamina – Taavetti –linjaan on merkittävä. Salpalinjaa on moitittu syvyyden puutteesta, mutta niin ei voi sanoa ainakaan Luumäellä.

En käy tässä nyt sen enempää selvittämään ( huom. en käyttänyt nykysuomen kielen muotisanaa avata), mitä kaikkea Salpalinja Salpausselällä pitää sisällään.  En siksi, että Salpavaelluksella sunnuntaina 1.7.2018 (kahden viikon päästä) asiaa valaistaan Salpalinja Salpausselällä –reitillä. Se on suunniteltu nimenomaan helpoksi tavaksi perehtyä aiheeseen juuri vahvimmassa kohtaa Salpalinjaa, Askolan tasalla, Kivijärven ja Lpr-radan välillä. Vaihtoehtoreittejä on useampaan kuntoon ja kenttäkelpoisuuteen.

Reitillä kerrotaan ja näytetään, kuinka puolustustaisteluun Salpausselällä Luumäen tasalla varauduttiin.

Reitinkuvaus on tuossa jäljempänä. Se on tarkoitettu osaksi ”päiväpakettia” Lappeenrannan seudun, Luumäen ja miksi ei jopa Kouvolan seudun ihmisille. Tätä nimenomaista kokonaisuuttahan ei ole ollut ”suurelle yleisölle” lähipaikkakunnilla aiemmin, ainakaan monta kertaa tarjolla.

Ja mikä parasta samaan hintaan pääsee näkemään 25. Salpavaelluksen päättävän maanpuolustusjuhlan Ukko-Pekka ja Ellen Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa, Kivijärveen viettävässä rinteessä.

Ja kun osallistuu aamupäivän pikkuvaellukselle, pääsee marssimaan Faitterit-soittokunnan tahdittaman Sillanpään marssilaulun sävelin muiden vaeltajien joukossa juhlaan sisään. Juhla kestää yhden tunnin.

Salpalinja Salpausselällä -reitin hinta on vain 30 euroa (alle 15 v 15 euroa) henkilöltä. Siihen kuuluu tulokahvit, vartioitu pysäköinti, asiantunteva opastus, mp-juhlan ohjelma ja sen päälle kenttälounas sekä vakuutus haavereiden varalta. Nämä edut saa, kun ilmoittauttuu MPK-järjestelmään ko reitille (Salpavaellus, lyhytreitti) maanantai-iltaan 25.6.2018 mennessä.
katso lisää täältä: http://www.salpavaellus.net/tapahtumat/ilmoittautuminen/

Lisäksi halutessaan ko reitin osanottajat ehtivät tutustua Kotkaniemen kotimuseoon maanpuolustusjuhlan jälkeen. Siihen pitää lunastaa muutaman euron sisäänpääsylippu. Sitä ei sisällytetty vaelluspaketin hintaan, koska kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta osallistua kotimuseo-opastukseen
.

Tässä Salpalinja Salpausselällä –reitin reittikuvaus. Se löytyy myös täältä: http://www.salpavaellus.net/tapahtumat/reitit/salpalinja-salpausselalla/

Reittikuvaus:

Salpavaelluksen lyhyt reitti toteutetaan sunnuntain 1.7.2018 aamupäivän aikana Luumäen Askolassa muutaman kivenheiton päässä Kotkaniemestä.

Lyhyt reitti kokoontuu Askolan levähdysalueelle (kartalla Askolan Salpa-asema) Salpalinjalla klo 9.00 mennessä, osoite on Itsenäisyydentie 732 (vanha osoite Lappeenrannantie 405, tämä on arvio, koska sillä kohteella ei ole tarkkaa osoitetta).

Helppo perusreitti sisältää osanottajien kävelykunnon mukaan erimittaisia vaihtoehtoja Askolassa ja sen lähimaastossa.

Vaativimmalla reitillä käydään uuden 6 -tie laidalla olevilla korsuilla sekä 5-7 erilaiseen betonikorsuun ja lisäksi tutustutaan matkalla vanhaan Ala-Askolan pihapiiriin.  Tällöin kävelymatkaa kertyy noin 4 km.

Helpolla reitillä käydään Itsenäisyydentien molemmin puolin olevissa korsuissa ja siinä välillä nähdään kaivantoon kaadettuja estekiviä.  Kävelymatkan pituus on noin 1,5 km.  Osanottajille tarjotaan mahdollisuus ”Ukko-Pekka”-ammuntaan ekoasein. Reitillä on mahdollisuus tutustua  mm. Kotkaniemen luontopolkuun ja ”Ukko-Pekan” ampumarataan Kotkaniemessä.

Kokoontumisen ja ryhmiinjaon yhteydessä juodaan tulokahvit. klo 9. ja maanpuolustusjuhlan jälkeen klo 14. nautitaan Kotkaniemessä kenttäkeittiössä valmistettu hernekeitto.

Olkaa hyvä ja käyttäkää tilaisuutta hyväksenne, oppaita on varattu käyttöönne runsaasti!

Tervetuloa Luumäelle 1.7.2018!

TERHO AHONEN

blogisti,
Salpavaelluksen tiedottaja 2018

SuomenSalpa-dokumentti Luumäellä 26.4.2018

Hotelli Salpa (sama paikka, jossa joskus ennen oli Luumäen Motelli) teki aloitteen ja järjestää elokuvasta kaksi näytöstä torstaina 26.4.2018 klo 15. ja klo 18. Tämän blogin kirjoittajaa pyydettiin antamaan tulitukea elokuvaesityksille. Tässä juliste, klikkaa isommaksi:

Pohdintaa vuodelta 1994

Aikanaan Etelä-Saimaata paikallisena aluetoimittajana ja kirjeenvaihtajana liki 20 vuotta palveltuani tuli kirjoitettua kaikenlaista, asiaa ja asian vierestä. Vajaan kahden viikon takaiseen matkailublogiini ja osin itsenäisyyspäivään liittyen kopioin tähän sanasta sanaan Etelä-Saimaassa perjantaina 22.7.1994 otsikolla ”Toiminta-ajatus toteutuu”  julkaistun pakinani. Se on ajoitettu samalle päivälle jolloin ensimmäinen Salpavaellus alkoi. Vaellus oli sisällytetty osaksi Miehikkälän silloista suurtapahtumaa pelimannipäiviä. Molemmat ovat yhä hengissä. Siis:

”Miehikkälän kunnan kehittämiseen tähtäävässä toiminta-ajatuksessa mainitaan sanat pelimannipäivät ja Salpalinja. Juuri nyt on niiden toteuttamisen aika ja erityisen vahvasti onkin.

Pelimannipäivien rakentaminen hyvässä yhteistyössä kuntaorganisaation ja ennen kaikkea miehikkäläläisen talkooväen kanssa on kiihkeimmillään. Korkeatasoinen ja nimenomaan Salpa-teemaan nojaava ohjelma ei voi olla purematta. Sääennusteetkin ovat suosiollisia.

Salpa-aseman juhlavuoden kunniaksi osana puolustusvoimien rakentamaa Salpa 94 -juhlasarjaa Miehikkälää liippaa myös Salpavaellus. Tässä valtakunnallisessa tutustumisvaelluksessa ovat takana parhaat voimat Luumäeltä, Ylämaalta, Miehikkälästä ja Virolahdelta. Peräti hieman päälle 200 vaeltajaa ympäri maan samoaa juuri näiden kuntien alueella.

Siinä missä Salpa-asema puhkoo kunta- ja maakuntarajoja, samalla tavalla alueen ihmisten ja tässä tapauksessa erityisesti reserviläisjärjestöjen maanpuolustushenki voittaa nurkkakuntaisuuden. Neljän pitäjän ihmiset ovat täysillä mukana. 50 vuoden takainen suururakka ei luonnollisesti voi ollakaan kenenkään yksinoikeus.

Vaellustapahtumalle ja myös pelimannipäiville on kunniaksi, että syksyllä puolustusvoimien komentajan virkaan astuva kenraaliluutnantti Gustav Hägglund on läsnä kummassakin tapahtumassa. Hän on toki myös Lappeenrannassa Salpa-pääjuhlassa sunnuntaina. Tälle, näin uskon, erityisesti veteraanit, vaeltajat ja reserviläiset antavat suuren arvon.

Myös aina Miehikkälä-mielinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen sekä läänin siviili- ja sotilasjohto osallistuvat pikkupitäjän tapahtumiin.

* * *

Salpa-aiheen ohella pelimannipäivien toisena teemana on kansallinen kulttuuri ja kotiseututyö.

Sattumaa vai mitä, mutta teemapari ei voi olla paremmin yhteen osuva. Ilman omaleimaista kansallista kulttuuria ei ole puolustettavaa. Ja ilman kansan maanpuolustustahtoa ja -koneistoa esimerkiksi juuri 50 vuotta sitten ei suomalaisuuttamme olisi kyetty säilyttämään. Vasta nyt heräisimme kaipailemaan sitä, mikä on nyt liiankin itsestään selvää.

Itse olen jotain tällaista aikaisemminkin ajatellut, mutta näin keski-iässä ja ihan viime aikoina asia on lopullisesti kirkastunut. Emme juhli ja kunnioita sotiemme veteraaneja ja silloin maata ansiokkaasti puolustaneita ihmisiä koskaan liikaa.

Salpa 94 -tapahtumasarja vaelluksineen ja pelimannipäivineen kaikkineen on erityisen onnistunut ratkaisu, myös ajoituksellisesti. Tästäkin on kiittäminen juhlasarjan järjestämisestä jo 1990 käskyn antanutta silloista Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajaa – Gustav Hägglundia.

* * *

Vielä vähän Salpa-aseman matkailukäytöstä. Miehikkälä, Virolahti ja Ylämaa ovat jo vuosia hyödyntäneet Salpalinjan laitteistoa parhaansa mukaan. Virolahden bunkkerialue on näistä sijainniltaan valtatie seitsemän varressa ehdottomasti paras. Miehikkälän ja Ylämaan kohteisiin pitää jo tulla varta vasten.

Piipahdin tiistaina vilkaisemassa Luumäella valtatie kuuden varressa sotaväen Salpa-juhlan kunniaksi kunnostamia ja esittelemiä korsuja, estekiviä ja panssariestekaivantoja. Mahtava paikka, kuten Salpalinja muuallakin. Jo muutamassa päivässä kohteeseen on tutustunut tuhatkunta ihmistä.

Mutta sunnuntain jälkeen korsujen ovet suljetaan. Paikalla (siis Luumäellä kirj. lisäys) tapaamani puolustusvoimien edustaja heittikin kysymyksen: eikö Miehikkälässä tai Ylämaalla olisi halukkuutta vuokrata alue matkailusammoksi? Tuhannen taalan paikka, vain kyltti puuttuu!”

Terho Ahonen

Miehikkälä

Tuohon Hägglundin käskyyn 1990 liittyy pieni epävarmuus. Silloisen läänin esikuntapäällikön tai vast. mukaan kenraali kysyi, kun juhlamenovalmistelut olivat käynnissä: olenko näin käskenyt? Hänen piikkinsä asia joka tapauksessa meni. Se, että miksi ei juhlittu 1990, kun Salpalinjan rakentamistöiden alkamisesta oli kulunut 50 vuotta, on kysymys, johon ei liene kuin yksi vastaus: silloin ei vielä tohdittu. Neuvostoliitto luhistui vasta vuoden 1991 lopulla.