Vuonna 1994 puolustusvoimien aloitteesta ensimmäisen kerran järjestetty
Salpavaellus oli määrä olla samalla viimeinen. Niin ei käynyt. Yleisön
pyynnöstä muutama kerta tapahtumaa järjestettiin ”vielä kerran”, kunnes kaakonkulman
reserviläiskerhot, Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa ja Luumäki, antautuivat
paineelle tehdä siitä vuotuinen.
Nyt on käsillä jo 24. Salpavaellus, toistuen siis kerran
vuodessa. Ensimmäistä kertaa tapahtumakeskuksena on nyt Virolahti ja siellä
Salpalinjan ensimmäisillä lapionpistojen sijoilla Ravijoen Harju. Harjun hovin
upea kartanopuisto ja Suomen laulun kantaesityspaikka, itse kartano, antavat
tämänkertaiselle vaelluksen päätösjuhlalle Suomi100-arvoisen aidon ympäristön.
Entä jos sataa? No, sitten mahdumme Oppimiskeskuksen isoon liikuntasaliin.
Itsensä Ukko-Pekka Svinhufvudin
lukema äänitallenne Suomen itsenäisyysjulistuksesta kuullaan
maanpuolustusjuhlan alkuun!
Harjua vaelluksen keskuksena puoltaa myös paikan
puolustuksellinen arvo. Silloin suuri historiallinen rantatie oli ainoa
merkittävä hyökkäysura Stalinin joukoille Rantamaan suunnassa kohti Helsinkiä.
Se suljettiin tuohon aikaan nähden hyvin vahvoin linnoituksin. Niistä valtaosa
on paikoillansa, poislukien osa kiviesteistä ja rakentamisen ja peltojen alta
täytetyistä taistelu- ja yhdyshaudoista.
Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Silti nimenomaan Harjun
alueella taisteltiin ankarasti syksyllä 1944! Mitä ihmettä? Kyllä, hankkikaa
kirjastoista Ville Kaarnakarin
sotatrilleri Operaatio Para Bellum, salainen sota Suomessa syksyllä 1944 ja
lukekaa se. Sen jälkeen ymmärrätte miksi ja miten! Kirja on tietääkseni ainoa
kaunokirjallinen teos, jossa Salpalinja on taistelutantereena. Sen kuvaus on
sijoitettu Salpalinjan todellisiin asemiin ja rakenteisiin, tämän kertaisen
Salpavaelluksen maisemissa.
Salpavaelluksilla osallistujamäärät ovat vaihdelleet alle
sadasta vaeltajasta yli kahteen sataan maastossa kulkijaan. Vuodet eivät ole
veljeksiä. Nyt päästään tuohon haarukkaan.
Salpavaelluksen tavoittaneet ihmiset eivät rajoitu enää
varsinaisen vaelluksen osanottajiin. Sama vaelluksen opasorganisaatio on
marraskuusta 2011 alkaen perehdyttänyt 7500 Reserviupseerikoulun
upseerioppilasta Salpalinjaan nimenomaan Ravijoella ja Harjussa, samalla
kierroksella, joka on tämänkertaisen vaelluksen lyhin vaihtoehto sunnuntaina
2.heinäkuuta.
Kuvitelkaa, tuohon RUK-opastukseen on tarvittu noin 750
kolmen tunnin opasvuoroa, vapaaehtoistyönä. Laiska töitään luettelee; senkin
uhalla kerron, että tämän kirjoittaja yhtenä oppaana vajaasta 30:stä on noin
700 kertaa esittänyt upseerioppilaiden keskimäärin kymmenen hengen
opastusryhmille 7-8 minuutin yleiskatsauksen Salpalinjasta!
Vaellusorganisaatiolle maksettu pieni korvaus RUK-opastuksista
on osin käytetty subventoimaan (alentamaan) varsinaisen Salpavaelluksen
osanottomaksuja. Vaellustuotto niistä ei ole aina riittänyt kulujen
kattamiseen.
Vaelluksen osanottomaksuista muonitus vie valtaosan mukaan
lukien toimitsijoiden ja oppaiden muonitus. On katsottu kohtuulliseksi, että he
saavat edes ylöspidon, ruoan ja telttamajoituksen, vaivansa palkkioksi.
Toimitsijat eivät saa minkäänlaisia matkakorvauksia, silti oppaita meillä on
Helsinkiä, Lahtea ja Lappeenrantaa myöten. Myös vaeltajien kuljetukset
reiteillä vaativat euroja, muista pikkukuluista puhumattakaan.
Tällä kertaa kahden reitin yöpymistukikohdat varsinkin
lauantaina ovat saunojen osalta nykyaikaa; telttamajoitus makuupusseissa on
lakanoihin tottuneille erilaisena suorastaan luksusta; ei karmea kokemus
lainkaan!
Salpavaelluksen reiteillä on tilaa vielä. Ilmoittautuminen
päättyy keskiviikon 21.6. iltaan mennessä, jotta voidaan ainakin
suuruusluokkana tehdään muonitus- ja kuljetustilaukset. Vasta juhannuksena
ahaa-elämyksen saaneet pääsevät kyllä mukaan varmistamalla sähköisen ilmoituksen
vaelluksen nettisivuilla soittamalla ao. reittipäällikölle.
Tämän blogikirjoituksen tarkoitus on vain ja ainoastaan kannustaa ihmisiä osallistumaan vaellukselle; en halua tulla lynkatuksi sen takia, että joku potentiaalinen vaeltaja ei ole saanut tietoa osallistumismahdollisuudestaan. Toisaalta eihän ihminen voi kaivata sitä, mitä ei tiedä olevankaan.
Tämän blogikirjoituksen tarkoitus on vain ja ainoastaan kannustaa ihmisiä osallistumaan vaellukselle; en halua tulla lynkatuksi sen takia, että joku potentiaalinen vaeltaja ei ole saanut tietoa osallistumismahdollisuudestaan. Toisaalta eihän ihminen voi kaivata sitä, mitä ei tiedä olevankaan.
Salpalinjan sanoman ja Salpavaelluksen osalta emme me
Salpalinjan puolestapuhujat halua yhdenkään suomalaisen jäävän siitä paitsi. Sotiemme
veteraanien, linnoittajaveteraanien ja varmasti myös linnoitustöissä välirauhan
aikana olleen monen sittemmin jatkosodassa kaatuneen sankarivainajamme
perinnöstä, Salpalinjasta ja sen heijastamasta valtavasta maanpuolustustahdosta
on nykypäivän suomalaisten päästävä osalliseksi. Salpavaellus on siihen yksi
oiva mahdollisuus.
Salpavaellus on valmiiksi suunniteltua harvinaista herkkua! Ilmoittaudu, maksa osallistumismaksu, tule ja
osallistu! Sitä päätöstä ei tarvitse katua!
Tervetuloa!
TERHO AHONEN
Vaelluksen ylijohdon reservissä