Julkaisen tässä ensiesityksen puheet, ensin tuottajan ja sitten blogistin näkemys, kuvat Markus Lehteinen, klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi:
Avauspuheenvuoro
SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan
ensiesitys Lappeenranta 26.11.2017
Tuottaja Juha Huttunen, story Tv films Oy
Arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat!
Suuri kiitos VETERAANIT, SOTILAAT, TUTKIJAT, NÄYTTELIJÄT,
ASIANTUNTIJAT, KUVAUSRYHMÄ, KUVAUSAVUSTAJAT ja TUKIJAT!
Teidän ansiosta SuomenSalpa - dokumentti
maanpuolustustahdosta on valmis ja näemme sen hetken kuluttua tällä
valkokankaalla.
Miksi tämä elokuva tehtiin? Rakastan sekä isänmaata että
äidinkieltä. Dokumentti on sinivalkoinen ja isänmaallinen. Tästä me tekijät
olemme yhtä mieltä ja se näkyy ja kuuluu kaikkien elokuvan asiantuntijoiden
lausunnoissa.
SuomenSalpa - dokumentti maanpuolustustahdosta -nimen päätin
jo heti suunnitteluvaiheessa, eikä se työn edistyessä muuttunut.
Nimi sisältää kaksi pääväittämää: puolustuslinja ja
maanpuolustustahto. Yhteen sanaan supistettuna se on puolustustahto. Se näkyy
Salpalinjan rakentamisessa, poliittisissa päätöksissä kylmän sodan aikana ja
myös tämän päivän toiminnassa.
Pääväittämä punoo dokumentin kulun kokonaiseksi ja osoittaa Suomen
halunneen puolustaa itsenäisyyttä ja rauhaa ennaltaehkäisemällä sotaa.
Salpalinja on tästä massiivinen ja pysyvä monumentti.
Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä kiteyttää tämän oivasti:
"Ei ole pelkästään joku Salpalinja, vaan koko kansan tahto, kaikki oli
mukana ja meillä on pysyvä merkki, pysyvä monumentti siitä, mitä on itsenäisyys
ja isänmaa."
Hyvät ystävät! Ensi-illan
avauspuheen pitää Salpalinja-tietäjä, res.majuri, rauhanturvaajaveteraani,
Salpalinja-opas ja hyvä ystäväni. Terho
Ahonen ole hyvä.
* * * * *
SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta –ensiesitys
26.11.2017 Lappeenranta
Terho Ahonen, tuotantoryhmän Salpalinja-asiantuntijan
puheenvuoro
Arvoisat linnoittajaveteraanit, valtiopäiväneuvos, herra
kenraali, kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat!
Salpalinja-opas Juha Huttunen täältä Lappeenrannasta soitti
minulle syyskuun lopulla 2016 ja kertoi, että joku tv-firma lähestyi ja antoi
ymmärtää että se haluaisi tehdä Salpalinjasta kunnollisen dokumenttielokuvan.
Minä tietysti hämmästyin ja samalla iloitsin, että sehän on loistava idea.
Huttunen sanoi, että soita sinä tälle dokumentintekijälle. Aikani kakisteltuani
lupasin soittaa, eihän tälläistä huikeaa mahdollisuutta saa ujouteen hukata.
Hän antoi numeron ja kehotti soittamaan Jussille. Muuta nimeä Juha Huttunen ei
sanonut.
Soitin saman tien annettuun numeroon. Puhelimessa
vastattiin: Juha Huttunen. Häkellyin, aloin änkyttämään, että nyt taisi mennä
jotain vikaan? Olin tavoittelemassa Salpalinja-dokumentin tekijää. No sitten
tämä on oikea numero, minä olen Juha Huttunen!
Mies kuulosti asialliselta. Sitten puhuttiin lähes tunti. Ja
kun tiedossa oli heti viikonloppuna sovitut korsuaseiden siirtotalkoot Ylämaan
Hostikalla, niin sanoin ilman kenenkään valtuuksia, että tulkaa nyt ainakin
sinne. Ne valtuudet kysyin Hostikan talkoopäällikkö Erkki Mäkiseltä
jälkeenpäin.
Tuottaja Juha Huttunen storyTv:stä ja kuvaaja Ismo Korhonen
tulivat kameroineen sovitusti paikalle. Miehet näyttivät olevan tosissaan.
Siitä lähti määrätietoinen projekti, joka on saamassa elokuvana ensiesityksen
aivan kohta!
Tuottaja Juha Huttunen soitti oikealle miehelle,
Salpalinja-opas Juha Huttuselle, joka sai yhdellä puhelinsoitolla homman
liikkeelle. Helppoa kuin heinänteko!
Isot asiat voivat joskus olla pienestä kiinni!
Salpalinja on iso asia monessa mielessä. Se on rakennelmana
iso, laaja ja etten sanoisi tähän tilanteeseen paradoksaalisesti suorastaan
kuvaamaton. Pelkkänä asiakokonaisuutenakin Salpalinja on huikean suuri, yhteen
dokumenttiin aivan liian iso. Kameroihin taltioitui kelvollista kuvamateriaalia
ainakin kymmenkertainen määrä, mitä elokuvaan on saatu lopulta mahtumaan. Siis
karsittu on ja rankasti!
storyTV:n elokuvan teon yksi motiivi oli se, että vielä
voitaisiin tavoittaa Salpalinjan tekijöitä, linnoituksen rakentajia, itse
linnoittajia. Viime hetket olivat
käsillä. Yksi elokuvassa haastateltu on jo ehtinyt poistua joukostamme, yhden
edesmenneen veteraanin varsin tuore kertomus saatiin Hannu Ilveksen arkistosta.
Osaa veteraanihaastatteluista ei voitu käyttää kuin lähdeaineistona; aika ja
ikä ovat tehneet tehtävänsä. Onneksi linnoittajaveteraanien haastatteluista
saatiin hyvä otanta, riittävä vahvistus ja todistusvoima arkistotiedoille;
Salpalinjaa ovat olleet tekemässä suomalaiset ihmiset, miehet ja naiset, jopa alaikäiset
pojat ja ehkä tytötkin.
Salpalinja, itärajamme puolustuslinnoitus, ei ollut vain
sota-ajan rakennelma. Sillä oli paikkansa myös kylmän sodan aikana, jolloin se
oli vielä sotasalaisuus. Elokuvan vaikein asiakokonaisuus olikin juuri kylmän
sodan aika. Kävi ilmi, että punaleimaista salaista tietoa on, mutta kertojia
ei. Löysimme molempia, mutta paljon jäi vielä kertomatta - ehkä!
Salpalinja-toimijana erityisen ilahtunut olen siitä, mikä
merkitys Salpalinjalla on Suomessa tänä päivänä, nykyhetkessä.
Dokumentin nykyaikaosuus pitkin koko itärajan kertoo
suuresta ja innostuneesta aktiivisuudesta tuoda Salpalinjaa nykypolven
tietoisuuteen. Tämän elokuvan palvelus satavuotiaalle Suomelle on myös siinä,
että se tuo esiin 2000-luvun suomalaisten suuren kunnioituksen Salpalinjan
kautta sotiemme veteraaneille, Salpalinjan rakentajille, koko sota-ajan
kokeneelle kansallemme.
SuomenSalpa – dokumenttielokuva Salpalinjasta on suomalaisen
maanpuolustustahdon kiveen hakattu kunniantie tähän päivään. Tuo osuva sanapari
”kiveen hakattu” on kaapattu lainaus, kuinkas muuten, valtiopäiväneuvos,
Salpalinjan perinneyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajan Mikko Pesälän
suorastaan runollisesta suusta Virolahden Harjussa viime kesältä. Kiitos siitä!
Tämän elokuvan teolle oli nyt hetki. Se on tekijöidensä ja
ennen kaikkea tuottaja ja ohjaaja Juha Huttusen ja hänen kuvaajiensa Ismo
Korhosen, Markus Lehteisen ja Pekka Kolin näköinen tulkinta tuntemattomasta
osasta Suomen historiaa, jota Jyri Hjerppen musiikki oivallisesti tukee.
Minä olen osaltani yrittänyt syöttää, jopa tunkea Salpalinjan puimatonta viljaa
heidän puimakoneensa kitaan syöttöpöydän täydeltä. Pian näette, minkälaisia
jyviä säkkiin ja kuinka paljon erottui. Oli seassa ruumenia tai ei, sen voin
vakuuttaa, että yritys on ollut vilpitön ja niin isänmaallinen kuin meille
Karjalan evakkojen lapsille, kuten Juha ja minä, vain olla voi.
Esitän Salpalinja-toimijoiden puolesta mitä parhaimmat
kiitokset tuottaja Juha Huttuselle toimeentarttumisesta elokuvan tekemiseksi ja
ennen kaikkea sen määrätietoisesta ja täsmällisesti aikataulussa pysyneestä
toteutuksesta.
Mutta ammattitaitoisinkaan elokuvan tekijä
ammattikuvaajineen ei yksin pysty ihmeisiin. Sen ihmeen olette tehneet te yli
satahenkinen innostunut avustajakunta, jotka eri tavoin, haastatteluin,
tiedoin, valo- ja videokuvin, vihjein, ideoin, kuvausluvin, fiktiokuvausten
näyttelijöinä, järjestäjinä ja varuste- ja materiaaliapuna olette tehneet
elokuvasta mahdollisen. Elokuvasta on tullut myös teidän näköisenne, ehdottomasti!
Ja sen te olette tehneet sillä samalla voimalla, jolla tätä maata on myös aina
puolustettu ja rakennettu: lujalla, pyyteettömällä ja vapaaehtoisella tekemisen
tahdolla. Olkaa ylpeitä osallisuudestanne. Oikein paljon kiitoksia kaikille!
Välitän tässä teille myös yhden haastateltavistamme,
kenraali, sotaveteraani Jaakko Valtasen terveiset. Hän on dokumentin nähnyt ja
onnittelee kaikkia prosessissa mukana olleita.
Paras palkkio kaikille tämän elokuvan tekijöille on, että
dokumentti saisi katsojia. Siinä myös te kaikki voitte olla aloitteellisia,
kukin omilla paikkakunnillaan. Järjestäkää elokuvaesityksiä, Juha Huttunen
tulee kyllä näyttämään.
Tätä elokuvaa tukee myös erinomaisesti kesäkuussa ilmestynyt
Salpalinjan perinneyhdistyksen kirja Salpalinja – itsenäisyyden monumentti. Ja
päinvastoin. Siinä ovat Suomi100-juhlavuoden taistelijapari Salpalinjalla;
tuore elokuva ja tuore kirja.
Tämä elokuva on itsessään signaali, viesti nykypäivän
maanpuolustustahdosta. Ja vielä enemmän sitä on itse elokuvan aihe, Salpalinja,
joka heijastaa ja muistuttaa meitä kansamme viime sotien aikaisesta
maanpuolustustahdosta joka päivä.
Ja vihoviimein tähän lopuksi vielä Salpalinjan
perinneyhdistyksen puheenjohtajan eversti Teppo Lahden mainiosta ajatuksesta
hänen luvallaan edelleenjalostamani kiteytys:
Suuret suomalaiset sotaelokuvat
kertovat sen, miten suomalaiset sotilaat taistelivat.
SuomenSalpa –elokuva jatkaa
siitä dokumenttina. Se kertoo ja näyttää syyn, miksi nyt jo kuollut ja kuopattu
Neuvostoliitto ei jatkosodassa jatkanut taistelua Suomen valtaamiseksi. Miksi
se ei valtavalla voimallaan pyrkinyt asettamiinsa tavoitteisiin, miksi se
niistä luopui. Siksi jokaisen suomalaisen tulisi tämä elokuva Salpalinjasta
nähdä. Siksi, että Suomi ja suomalaiset itse halusivat rakentaa ja myös
rakensivat rajalleen linnoituksen. Miettikää elokuvan jälkeen, onko Suomen
Salpa maanpuolustustahdon ja itsenäisyytemme monumentti!
Oikein antoisaa elokuvailtapäivää
teille kaikille, hyvät kutsuvieraat, lehdistö ja yleisö!
Tuottaja Juha Huttunen saa kunnian
johdattaa omalla tavallaan teidät itse elokuvaan Yrjö Jylhän Kaivo–runon
puhuttelevin säkein; tervetuloa!