Suomi100, Salpalinja ja kaksi julkaisua

Ensi vuonna vietetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta. Valtioneuvosto on sitä valmistellut ja kannustanut kansaa yhdessä juhlistamaan ja viettämään  ”sukupolvemme merkittävintä juhlavuotta suomalaisten ja Suomen ystävien yhteistyönä.”  Muutama päivä sitten julkistettiin lehdissä lista tapahtumista ja hankkeista, joille on jaettu Suomi100-rahaa yhteensä muistaakseni 4,5 miljoonaa euroa.

Tuolta listalta ei ainakaan minun silmiini osunut sanaa Salpalinja, joskin Luumäen Itsenäisyydentie-hanke senkin osin sisältää. Salpalinjan Perinneyhdistys on lähestynyt valtioneuvostoa hyvissä ajoin tavoitteena julistaa Salpalinja vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden monumentiksi. Näin kirjoitin tässä blogissa toukokuussa asiasta.

On mielenkiintoista nähdä, kestääkö Suomen valtiojohdolla kantti nimetä Salpalinja vuonna 2017 Itsenäisyytemme monumentiksi. Alun perin Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiirin aloitetta on nyt vienyt vahvasti eteenpäin Salpalinjan Perinneyhdistys. Itsenäisen Suomen 100-juhlavuosi on tähän oiva ajankohta.

Itsenäisyytemme monumentiksi julistaminen ei vaadi rahaa lainkaan. Sen arvo ja olotila on henkinen. Se on tunnustus viime sotien aikaisille suomalaisille sotilaille ja maanpuolustukselle. Kun väistämättä sotiemme veteraanit poistuvat lähitulevaisuudessa keskuudestamme, on erinomaista, että heidän muistonsa elää ja säilyy myös Salpalinjassa tuleville sukupolville selitykseksi heidän nauttimalleen hyvinvoinnilleen! 

Mikä sitten voisi estää nyt jo puolustustarkoitukseen vanhentuneen Salpalinjan merkityksen nostamisen sille kuuluvalle paikalle Suomen itsenäisyyden symboliksi, suomalaisen maanpuolustustahdon huikeaksi monumentiksi?

Tuohon kysymykseen itse vastasin: ulkopoliittiset syyt! Toivottavasti olen täydellisesti väärässä!

Mutta teki valtioneuvosto niin tai näin, Salpalinja saa huomiota tällä tietoa ensi vuonna ainakin kahden merkittävän julkaisun kautta.

Salpalinjan Perinneyhdistys julkaisee helmikuussa 2017 monipuolisen artikkelikokoelman Salpalinjasta. Kirjan kirjoittajia on laidasta laitaan aina tunnettuja sotahistorioitsijoita myöten pitkälti toistakymmentä. Kirjan sisältö, sen minkä tiedän, käsittelee hyvin laaja-alaisesti  ja monesta näkökulmasta Salpalinjaa. Tuskin maltan odottaa teoksen valmistumista. Yhtä artikkelia lukuunottamatta jutut ovat jo taittovaiheessa.

Toinen merkittävä historian taltioimishanke on hiljattain käynnistynyt. Ylämaalta lähteneen idean  pohjalta on lappeenrantalainen storyTV Oy aloittanut aineistomateriaalin keräämisen ja kuvaamisenkin tavoitteena tuottaa ja julkaista ensi vuoden lopulla tv-dokumentti Salpalinjasta! Tähän voisi sanoa, että jo on aikakin; edellinen tv-dokumentti on tehty 1990. Silloin tuottajana oli Ylen TV2.

StoryTV:n takana ovat alan ammattilaiset Juha Huttunen ja Ismo Korhonen Lappeenrannasta. He pitävät kiireellisimpänä osana saada taltioiduksi aikalaisrakentajien itsensä kertomia muisteluita linnoitustöistä. Kovin monta muistelijaa ei yhteen dokumenttiin tietenkään mahdu. Silti kaikki vihjeet henkilöistä, jotka saattaisivat jotakin Salpalinjan rakentamisesta vielä muistaa, ovat yhä arvokkaita. Yhtälailla tietysti mikä tahansa Salpalinjaan liittyvä tositarina, tapahtuma tai toiminta tuotantoyhtiötä kiinnostaa.

Tämän blogin kirjoittaja on vedetty avustajaksi mukaan tv-dokumentin tekoon paikallisena oppaana ja maastontuntijana. Vihjeitä voi lähettää sähköpostiosoitteeseeni terho.ahonen@haminetti.net Lupaan välittää ne eteenpäin dokumentin tekijöille.

Sen mitä olen dokumentin tekijöitä ehtinyt tavata, uskallan vakuuttaa, että alustavasti siis noin vuoden päästä valmistuva tv-dokumentti tekee kunniaa Salpalinjalle ja sen rakentajille. Kun teos on dokumentti, silloin se väkisinkin heijastaa myös sitä maanpuolustustahtoa, joka meidän itsenäisyytemme pelasti. Sellaisen Salpalinja-dokumentin Suomi ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi ansaitsevat.

Katso maistiainen:
Suomen Salpa - dokumentti maanpuolustustahdosta  https://youtu.be/U1g_J5GQr7k

TERHO AHONEN