Vuonna 1998 Karjala-kannanotollaan virka-uransa etenemisen
katkaissut prikaatikenraali evp Kari Hietanen kirjoittaa tuoreessa Kymen
sotilasläänin perinneyhdistyksen Kymen Vartio –lehdessä harvinaisen painavaa
asiaa otsikolla Kaakonkulma operatiivisena alueena. Teksti on minun silmiini
ensimmäinen selkeä suorasanainen julkinen analyysi tosiasiasta, jonka kaikki
jotakuinkin tiedämme ja tajuamme, mutta jota kukaan virassa oleva upseeri ei
voi eikä saa ääneen sanoa.
Hietanen puhuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnista
Suomen sotilaallisen puolustuksen uutena paraatiovena sen jälkeen kun Karjalan
kannas viime sodissa menetettiin. Sen hallussapito on avain koko maan
puolustukselle. Kaakonkulman merkitys aluettaan suurempana havaitaan Hietasen
mukaan Helsingin ja Pietarin lisäksi myös Moskovassa, Berliinissä, Brysselissä
ja Washingtonissa!
Olen kutsunut itseäni leikkimielellä etulinjan mieheksi.
Asun Miehikkälässä. Hietasen kirjoitus oikeasti havahduttaa minutkin tajuamaan
niiden asioiden tärkeyden, joita SA-tehtävässä reserviupseerina aikanaan
minutkin oli laitettu hoitamaan. Huh!
Kymen Vartio –lehti tullee jossain vaiheessa nettiin
Itä-Suomen sotilasläänin sivustolla. En käy toistamaan ”Karjala-kenraalin”
erinomaista kirjoitusta. Ennen kuin palaan yhteen se yksityiskohtaan, palautan
mieliin, mitä Hietanen heinäkuussa 1998 sanoi luovutetun Karjalan Uudenkirkon
pitäjäjuhlassa Halikossa aiheuttaessaan ulkopoliittisen kohun:
”Saksa on yhdistynyt, Baltia on vapautunut, yli 1000
vuotta suomalaisten asuttama ja vääryydellä luovutettu Karjala on edelleen
miehittäjän hallussa. Tämä on historiallinen vääryys. Asian hoitaminen
oikeudenmukaisesti on tahtokysymys.”
Lainaus on Kalevi Sirénin toimittamasta Kymen
sotilaslääni 1993-2007 historiateoksesta. Tämän blogin ensimmäisessä lauseessa
mainitun virkauran täydellisen katkeamisen Hietanen on kertonut minulle
henkilökohtaisesti eräässä yhteydessä, kun häntä kiitin suoraselkäisistä
sanoista.
Seuraavaksi sitten minua erityisesti lämmittänyt lainaus
Kari Hietasen Kaakonkulma operatiivisena alueena –kirjoituksesta:
”Oman kokonaisuutensa estearvon ja taistelukestävyyden
takia tarjoaa viime sotien aikana rakennettu Salpa-asema. Suomenlahden -
Kivijärven – Saimaan välinen osa on kantalinnoitettu ja osa panssarivaunujen
estekivistä on yhä paikallaan. Museollisen arvon lisäksi valmiuden
kohottamisvaiheessa ja myös myöhemmin sen suoja-arvo joukoille on
tiedostettava. Aseman syvyyttä lisää Virolahden alueella oleva toinen linja,
ns. Salpalinjan oikaisu pallokorsuineen.”
Tämän tapaista julkista kannanottoa Salpalinjan merkityksestä
olen monessa yhteydessä peräänkuuluttanut. Nyt se on sanottu arvovaltaisella ja
asiantuntevalla suulla. Minä kiitän!
Siis Salpa-asema on yhä edelleen osa Kaakonkulman operatiivistä
merkitystä, joka ”muodostaa joukkojemme suorituskyvyn suhteen
ennaltaehkäisevän kynnyksen”.
En edes tohdi ääneen pohtia, mitä osaa tässä näyttelee se
työ, jota Salpavaellus-tapahtuma nykyisin tekee RUK:n reserviupseerikurssien
perehdyttämisessä Salpalinjaan!
Etsikää Kymen Vartio numero 30 24.2.2014 käsiinne ja
lukekaa!
12 kommenttia:
Harrastaja turvautuu mieleiseensä kommenttiin tai kertomukseen, asiantuntija kerää tietoa monipuolisesti.
Tässä blogissa harrastaja kirjoittaa hyvin rajatusta aiheesta harrastajille. Jo tämä blogialusta on luonteeltaan epätieteellinen ja on tarkoitettukin ajatuksenjuoksun alasimeksi. Tiedemiehiä ja asiantuntijoita ovat ne, jotka siihen pystyvät. Minä en pysty. Uskaltaisin väittää tätä blogiani vähän niin kuin sanomalehdeksi, jossa väitetään olevan paljon virheitä. Minä sanon asian toisinpäin, että lehdissä ja tässä blogissa on myös paljon sellaista, mikä pitää paikkansa!
Jos ajatuksenjuoksun alasimella tarkoitetaan mahdollisuutta uusiin raikkaisiinkin näkemyksiin, sen soisi näkyvän. Siteerattu kenraalin näkemys ei liene kovin raikas, vaan pikemminkin uraa samaa rataa kuin monet muutkin. Arvovalta voi monen mielestä olla suurempi, kuin harrastajan.
Minä kirjoitan omalla nimelläni vapaaehtoisesti, valitsemillani aiheilla. Kiitän palautteesta herra tai rouva anonyymi. Ilahduttaa kovasti, että kuitenkin luet, kaiketi vapaaehtoisesti! Jatka ihmeessä linjallasi, minä jatkan omallani. Paljon kun kirjoittaa, joskus osuu kohdalleen.
Ei kannattaisi loukkaantua.
Useat arvovaltaiset sotilaat ovat suhtautuneet kriittisesti sodan aikana tehtyihin linnoitusjärjestelmiin, sekä rakenteisiin että niiden sijaintiin. En lähde tässä niitä tarkemmin esittelemään.
Mielestäni nämä sivut ovat paikallaan, ne olisivat vielä paremmat, jos kirjoittajalla olisi hengen tilaa katsoa asioista myös laaja-alaisemmin. Ymmärrän, että se on vaikeaa.
Nimettömyyteni johtuu siitä, että en ymmärrä näitä termejä joita henkilöllisyyden valinta tässä alla kommentoitaessa tarjoaa.
Minulla ei ole Google-tiliä, tietääkseni, OpenD ei kerro minulle mitään ei myöskään URL, anonyymikään ei oikein valkene, mutta se on tutuin.
En loukkaannu asiallisesta kritiikistä. Sitä edellä oleva on. Mutta totta kai vastaan, kun siihen on mahdollisuus.
Minun reserviupseerikoulutukseni ei riitä arvioimaan Salpa-aseman sotilaallista merkitystä. Siksi olen turvautunut ammattilaisten lainauksiin, kun niitä on ollut käytettävissä. Olen yrittänyt kertoa sinivalkoisin sanakääntein, minkälainen Salpalinja on. Sen kestävyyden mittaamiseen ei olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin sota. Stalin ei eri syistä katsonut aiheelliseksi Salpalinjaa testata.
Sotahistorioitsija eversti evp Sampo Ahto on sanonut, että linnoitus on täyttänyt parhaiten tehtävänsä silloin kun sitä vastaan ei ole hyökätty. Tätä olen monesti lainannut, kun se ainakin Salpa-aseman kohdalla toimii.
Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla arvioita siitä, miten Salpalinja olisi jatkosodan jatkuessa kenties taisteluun joutuessaan kestänyt ja mitkä joukot sinne olisi saatu linjaa puolustamaan? No, se on jo spekulaatiota ja siksi jää. Faktaa on se, että Salpalinjassa ei taisteltu; se kesti puutteineenkin.
Terho Ahonen
Miehikkälä
"Useat arvovaltaiset sotilaat ovat suhtautuneet kriittisesti sodan aikana tehtyihin linnoitusjärjestelmiin, sekä rakenteisiin että niiden sijaintiin. En lähde tässä niitä tarkemmin esittelemään.
"
Tässä kohti olisin toivonut anonyymiltä hiukan viitseliäisyyttä!! Ja nyt nimenomaan kotimaista linnoittamista peilaten, vaikkapa vasten sotakokemuksiamme? En ole julkisuudessa juuri törmännyt Salpalinjaa koskeviin arvosteluihin. Jatkosodanaikaisen koko linjan arvostelun olen lukenut. Mutta uudemmat kriittiset näkemykset puuttuvat.
Ennen Talvisotaa arvosteltiin Kannaksenkin linnoittamista ja sen jälkeenkin, kuitenkin linnoitettiin ns.välirauhan aikana. Jatkosodassa linnoitettiin loppuun asti, joku syy siihenkin oli. Jollei ollut niin kuulisin mielelläni toisenlaisia tietoja tai mielipiteitä.
Nyt olisi anonyymillä tilaisuus tuoda julki kommentteja ja mielipiteitä joita nimenomaan tämä kotimainen linnoittaminen on kirvoittanut ammattisotilailta, toivon että keskustelu jatkuu!!
Lisäisin vielä sen että Salpalinjahan oli tarkoitettu löyhästi sanoen maanpuolustuksen tueksi, linnoittamisen tarkoitushan on pyrkiä vapauttamaan liikkuvia joukkoja sinne missä niitä tarvitaan. Tasaamaan voimasuhteita Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Ei liene koskaan oletettukaan että vakinaiset linnoitteet (sekä kenttälinnoiteet) yksin puolustaisivat maatamme. Ne ovat vain yksi elementti siinä.
No tälläisiä harrastelijan tulkintoja nämä vain mutta arkistoaineston "pohjalta".
Näyttää jääneen harrastelijoilta huomaamatta mm. Arimon Suomen linnoittamisen historia ja siellä sivulla 208 Airon suhtautuminen kriittisesti välirauhan linnoitteisiin. Samassa kirjassa sivulla 225 puolestaan Öhqvuist jatkaa talvisodan kokemuksista:...kenttälinnoitetut asemat kestivät suurin piirtein yhtä kauan kuin betonilla lujitetut.. Kirjasarjassaan Suomen sota 1939-1944 Halsti kritisoi useassa kohtaa kantalinnoitteiden merkitystä. Ne sitoivat ylijohdon toimintaa tarpeettomasti jo ennalta. Kyse on suurelta osin mihin voimavarat laitetaan ja mistä saadaan suurin hyöty.
Salpalinjan veroinen Laatokan pohjoispuolella ollut PSS-linja murtui hetkessä.
Näitä kriittisiä arvioita löytyisi lisääkin kirjahyllyä perkaamalla.
Hyökkääjä torjuttiin lopulta maastoissa, joissa ei ollut juuri lainkaan kantalinnoitteita, monet linnoitetut asemat menetettiin nopeasti.
Uusimman näkemyksen esittää Pekka Visuri Helsingin Sanomissa 5.3.2014. Voidaan tietysti ajatella, että se on jälkiviisautta. Ei kuitenkaan sen pahempaa kuin mitä tässä blogissa usein tehdään.
Salpalinja ansaitsee huomionsa, kansamme puolustustahdon osoituksena ja uskomattoman rakennustyön muistomerkkinä. Se ei kuitenkaan estänyt Neuvostoliittoa valloittamasta Suomea.
Uskonnon kaltaista luutunutta oppijärjestelmää Salpalinjasta ei kannata rakentaa.
Ote Wolf H Halsti Talvisodan päiväkirja:
"Työhön! Se on meidänkin tehtävämme. Sen olemme velkaa kaatuneillemme, raajarikkoisiksi tulleille, leskille ja orvoille, koko kansallemme ja sen uudelle työlle. Meilläkin on sarkamme kynnettävänä! Ja niin marssimme ulos maastoon karttoinemme, mittaunauhoinemme, hakkuinemme, kirveinemme ja lapioinemme. Marsimme rakentamaan sellaisen muurin, että kun sen harjalla seisoo uusi Suomen mies tukeva käsi konekiväärin kahvassa, jokainen tulija lyö siihen päänsä puhki. Se on päämäärämme, ja nyt sen toteutamme. Se nousee tahdostamme, ja tällä kertaa tahto menee perille vaikka läpi harmaan kiven. Toista kertaa ei suomalaista teurasteta suojattomana tykkituleen eikä ruhjota hyökkäysvaunujen alle! Kaksikymmentätuhatta veljeä on uhrattu fraasien ja humanistisen haaveilun alttarille, kokonainen vuosikerta Suomen miehiä. Se ei toistu! Nyt on Suomen kansa saava sen, minkä se tarvitsee uuden työnsä ja elämänsä suojaksi.”
anonyymi viittaa vielä ensimmäiseen kommenttiinsa.
Kas, olen unohtanut kommentoida mutta PSS-asema ei käy esimerkiksi koska siitä oli lupa luopua kuten tehtiinkin. Siinä ei ollut tarkoitus pitää asemia viimeiseen mieheen. Kannaksen linnoittaminen paremmin olisi pysäyttänyt silloisen Venäjän suurhyökkäyksen, siitä lienevät kaikki johtajat olleet samaa mieltä sodan jälkeen. Halsti hyökännee nimenomaan esim. PSS-linjaan käytettyyn työhön koska siitä oli alunperinkin puolustussuunnitelmassa lupa vetäytyä ilman last standia.
Lähetä kommentti