Akateemiset tutkijat liikkeellä

Salpalinja elää tulemistaan myös tutkijoita viehättävänä kohteena. Se on erinomainen asia. Tiedän, että parhaillaan on työn alla kaksi Salpa-asemaa läheltä liippaavaa tohtorin väitöskirjaa ja ainakin yksi pro gradu, maisterin tutkintoon tähtäävä tutkielma.

En lähde henkilöitä, enkä aiheita paljastamaan, tarkkoja aiheita en edes tiedä. Mutta jokainen voi kuvitella, että aivan suoraan pystymetsästä ei noita vaativia töitä lähdetä tekemään. Takana täytyy olla suurta kiinnostusta ja jo tapahtunutta perehtymistä aiheeseen ja melko varmasti myös himpun verran aatteen paloa.

On oikeastaan aika kummallista, että ilmeisesti ensimmäistäkään väitöskirjaa ei Salpa-asemasta ole tehty (jos on haluan tietää). Se on kummallista, sillä olihan linnoitustyömaa aikanaan Pohjoismaiden suurin rakennuskohde. Rahaakin siihen meni esimerkiksi vuonna 1941 peräti viisi prosenttia valtion tulo- ja menoarviosta.

Kummallista on myös se, että ylipäätään Suomen Salvan merkitystä ei ole tieteellisesti pohdiskeltu. En tiedä keskikoulupohjalta olisiko se edes mahdollista. Joka tapauksessa jotain merkitystä edellä kerrotuin perustein noinkin mahtavalla rakenteella on täytynyt olla. Ei kai sitä vain tekemisen ilosta ole lähdetty rakentamaan pitkin kulttuurimaisemia ja erämaita.

Edelleen ihmettelen, että ihmissilmälle näkymättömistä jonkun solun tumasta ja tai kaikenmaailman mitokondrioista on tehty varmaan tuhansia tutkimuksia. Totta kai aivan oikeutetusti ja niistä on ihmiskunnalle ilman muuta hyötyä. Luulisi, että aiempaa useammat tutkijat, erityisesti historian tai sotilaallisten puolustusrakenteiden asiantuntijat, olisivat hoksanneet tarttua Suomessa Salpalinjaan. Se sentään vielä näkyy (kun osaa sillä silmällä katsoa) ja säilyykin satoja ellei peräti tuhansia vuosia.

Kun en tiedä enkä osaa tietoa etsiä, niin kysyn, minkä verran esimerkiksi sotilasammatteihin valmistuneet ovat tehneet opinnäytetöitä Salpa-asemasta? Varmasti niitä joitakin on, olisi suoranainen ihme, jos ei olisi.

Joku voi ajatella, että mitä hyötyä jonkun vanhan linnoituksen muutaman estekiven (niitä on 350 000 – 400 000 kappaletta) tonkimisesta tai jonkun hassun teräsbetonikorsun (niitäkin on pallokorsuineen noin 700 kappaletta) betonin koostumuksen selvittämisestä on?

Ajatellaanpa vaikka todella konkreettisesti Salpalinjan järeiden teräsbetonikorsujen betonin lujuutta tai linnoitteiden betonirakentamista yleensä. Eikö sillä tiedolla, että korsujen betoni ei ole vielä 70 vuodessa saavuttanut edes koko lujuuttaan (vahvistuu edelleen), olisi valtava hyöty tulevaisuuden rakentamisessa. Voi olla, että se jo tiedetään, mutta jotain tällaista tarkoitan; Jyväskylässä romahti äskettäin betonista tehty vesitorni!

Itseäni monen asian ohella ehkä eniten kiinnostaisi tietää, mikä Salpalinjan merkitys Suomelle oli ja miten taistelu Salpalinjassa olisi todella tapahtunut, jos niin onnettomaan tilanteeseen olisi jouduttu? Saattaa olla, että aihe on liian spekulatiivinen ja sopii vain fiktiiviseen kaunokirjallisuuteen (Ville!). Tiedän asiasta ainoastaan sen verran, mitä Sampo Ahto on 1990-luvulla Miehikkälän Salpalinja-seminaarissa sanonut: ”Taistelu Salpalinjassa olisi ollut Pohjoismaiden verisin!” Epäilemättä, koska siinä olisi ratkaistu Suomen kohtalo!

Työsarkaa tutkijoille siis ilman muuta Salpa-asemassa riittää. Toivon, että asialle vihkiytyneitä löytyy lisää ja he saisivat kaivettua uutta faktaa meille Salpalinja-harrastajille ja Suomen sotahistoriasta kiinnostuneille.

Tieteellisellä tutkimuksella voitaisiin myös edelleen vahvistaa nykypäivän suomalaisten maanpuolustustahtoa kertomalla millaista se oli viime sotien ankeina aikoina, jolloin tämän päivän elintasostamme kukaan ei edes unta nähnyt, puhumattakaan, että olisi pystynyt sitä kuvittelemaan!

Ja jos tuota maanpuolustustahtoa ei olisi noin 70 vuotta sitten ollut, niin ne jotka eläisivät, katselisivat ainakin täällä maaseudun periferiassa lakkautetun kolhoosin kylmässä työläisasunnossa ihmeissään nykypäivän länsimaista elintasoa jostakin telkkarista tai kenties jopa jossain pätkien toimivasta internetistä! Mikä se muuten on!