Aladàr Paasonen 1944 suu supussa

Martti Turtolan huomenna ilmestyvässä kirjassa ”Mannerheimin ristiriitainen upseeri. Eversti Aladár Paasosen elämä ja toiminta” tuodaan esiin, että päämajoitusmestari Aksel Airo ei ollut ainoa Päämajan upseeri, joka panttasi keväällä 1944 ylipäälliköltä tiedustelutietoja Neuvostoliiton suurhyökkäysaikeista. Myös kenraali Erik Heinrichs ja tiedustelupäällikkö Paasonen tiesivät saman ja kantavat Turtolan mukaan siitä myös vastuun.

Paasonen itse asiassa kantoi asiasta raskaimman vastuun, koska hän ei ollut Airon vaan suoraan Mannerheimin alainen, jolle hän halutessaan olisi tietojaan voinut kertoa.

Tämä tohtori Turtolan mukaan on uutta tietoa paljon kalutusta kevätkesän 1944 tiedustelutietoja koskevasta keskustelusta. Näin hän kertoi tänään tiistaina Miehikkälän Salpalinja-museolla puhuessaan uuden kirjansa päähenkilöstä Aladàr Paasosesta. Tieto löytyi kirjaa tehdessä Paasosen ja Tukholmassa sotilasasiamiehenä toimineen eversti Martin Stewenin välisestä kirjeenvaihdosta.

Turtolan mukaan Stewen raportoi Suomeen Ruotsin Japanin sotilasasiamieheltä saamiaan tietoja. Myös Suomen Japanin sotilasasiamies Auno Kaila oli viestittänyt samankaltaista tietoa Suomeen, mutta sitäkään ei Paasonen päästänyt eteenpäin.

Noiden tietojen alkuperäislähdettä Turtola ei aivan varmuudella pystynyt sanomaan, mutta hyvin saattoi olla mahdollista, että ne olivat peräisin tavalla tai toisella jopa suoraan Moskovasta, jolla vielä tuolloin oli suhteet Japaniin. Ja näin tietoa kantautui Suomeen kahden oman asiamiehen kautta.

Miksi sitten ylipäällikölle ei kerrottu maan kannalta tärkeitä tiedustelutietoja. Martti Turtolan vahva tutkijan mielipide oli yksinkertaisesti se, että ei todella haluttu vanhaa sotapäällikköä hermostuttaa. Se ei kenestäkään alaisesta ole ”kivaa”.

Aladàr Paasosen nimittäminen vuonna 1942 Päämajan tiedustelupäälliköksi oli osin seurausta hänen erinomaisesta ja laajasta kielitaidostaan, mutta myös hyvistä suhteista Unkarin armeijan johtoon. Paasosen perhesyistä tapahtuneen Unkarin matkustelun varjolla hän saattoi samalla hankkia tietoja Saksasta. Eli vakoilla sumeilematta Suomen liittolaismaata.

Paasosen kytky Salpalinjaan tulee hänen talvisodan aikana Pariisissa sotilasasiamiehenä ollessaan avustamasta tykkikaupasta. Hän oli aktiivinen Suomen asehankinnoissa Ranskasta. Hänen johdollaan maahan saatiin, tosin talvisotaan pääosin myöhässä, 232 ensimmäisessä maailmansodassa käytössä ollutta vanhaa hyppyheikkiä kranaatteineen. Noista aseista tuli välirauhan aikana perustetun itärajan linnoitustykistön runko.

Tässä 20.9.2012 Helsingin Sanomien kirja-arvostelu, myös toisesta yhtä aikaa julkaistusta Paasonen-kirjasta.