Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Pyhällön kylän sota-ajan historiaa

Tulipa käytyä lauantaina kylätoimikunnan pyynnöstä Haminan kaupungin puolella naapurikyläni Pyhällön kesätorilla pitämässä Salpalinja-standyä pystyssä ja tietysti esittelemässä linnoitusta. Paikka oli otollinen. Kuulijoita ja keskustelijoita riitti enemmän kuin ennakkoon tohdin odottaa.

Pyhältö oli vahva sotilas- ja linnoituskylä, jossa välirauhan aikana arvellaan olleen 2000 sotilasta ja linnoittajaa. Salpa-asemaan syvyyttä antava tukilinja, Hamina-Taavetti -linja kulkee nykyiseen Pyhällön talousalueseen kuuluvien Turkian, Lankilan ja Salo-Turkian kylien kautta. Turkian alue oli HT-linjan yksi neljästä painopistealueesta. Ne muut tämän linjan puolustuksen painopistesuunnat olivat Salpausselkä Luumäellä, Kannusjärvien välinen kannas silloisella Vehkalahdella ja rantamaatien suunta Haminan päässä.

Sain kuulla kyläläisiltä monia asioita, joita en ennen paikallisesti tiennyt. Mustaniemen ja Lintukodon leirialueiden parakit kyllä tiesin, mutta en sitä, että ne olivat vain osa kahta ”korpivaruskuntaa”. Turkialta Sippolan Haapalaan johtava ”Tykkitie” rakennettiin ja sai kai nimensäkin silloin. Tykkitie sijaitsee nykyään Lintukotona kutsutun leirikeskuksen vieressä ja jos en väärin kuullut kyseinen varuskunta olisi ollut nimenomaan tykistöjoukon käytössä.

Kertoipa minulle eräs paikallinen, että ”Tiltukin” oli omassa radiolähetyksessään maininnut tuon noin viiden kilometrin pituisen Tykkitien: ” Oli hyvä, että teitte se. Kohta me sitä tarvimme”, oli Tiltu huudellut suomalaisille. Ei auta kuin uskoa, kun en muuta voi.

Edellä kerrottu juttu voi hyvinkin pitää paikkansa, sillä Stalinin tarkoituksena oli, että pääosa Salpalinjan läpäisseistä joukoista etenisi (tässä tapauksessa Sippolan kautta) Kouvolaan ja sieltä kohti Lahtea ja edelleen rautatien suunnassa Riihimäelle ja sieltä Helsingin kimppuun pohjoisesta. Neuvostoliitto nimittäin laski, että tsaarin Venäjän Helsingin edustalle rakentama rannikkotykistö olisi suomalaisten käsissä maihinnousulle liian suuri riski.

Monien estekivilouhosten sijainnin sain karttasanoina kyläläisiltä tietää. Ja että kivien poiskuljetuksista huolimatta (vrt seuraava kappale) Turkian metsistä löytyy ainakin kilometrin pätkä koskematonta kiviesterivistöä. Paikallinen Osuusliike Jylhä oli rakentanut ja perustanut oikein oman leipomon kylässä olevan sotilas- ja linnoitusväen muonitustarpeita varten. Sittemmin kansan radio- ja tv-tuttu Niilo Tarvajärvi vaikutti myös Pyhällössä noihin aikoihin ja jopa kihlautui siellä.

Varmistuipa minulle oheisen SA-kuvan tarkka paikka Turkiantien ja edellä puhutun Tykkitien risteyksessä. Kuvan pyöräileväyt naiset ovat Tykkitiellä keula kohti Haapalaa ja Turkiantie menee etummaisen kiviesteen takana. Oikealla yläkulmassa olevan riihen nykyinen isäntä kertoi, että hänen muistinsa mukaan kuvassa näkyviä kiviä ei olisi ainakaan kaikkia viety VT-asemaan Kannakselle (sinne kuskattiin kesällä 1943 noin 40 000 HT-linjaan valmiiksi pystytettyä kiveä), vaan että hän on ainakin taaimmaisen kiviesteen raivauttanut puskutraktorilla pelloltaan lähimetsään. Kuvan naisia ei Pyhällössä enää tunnettu, epäiltiin siirtolaistytöiksi.

Ja paljon muutakin ehdin kuulla lyhyessä ajassa, mutta kaikki ei tarttunut muistiini ylöskirjattavaksi.

Kävi myös ilmi, että Pyhällön kyläryhmän laaja ja monipuolinen sota-ajan historia on kokoamatta. Ainakaan kukaan juttusillani piipahtaneista monista kyläläisistä ei tiennyt sellaisen olemassa olosta. Kenties joitakin yksittäisiä muisteluksia saattaa olla kirjattuna, mutta kattavaa teosta ei ole. Olisi vahinko, jos joku tai jotkut eivät kokoasi kansien väliin Pyhällön seudun rikasta sotilas-ja linnoitushistoriaa.

Nimittäin 10-15 vuoden päästä aikalaisia ei ole enää kertomassa ja sen jälkeen tarinoiden uskottavuudelta alkaa olla pohja pois. Muistivarainen tieto alkaa aikojen saatossa vääristyä ja tai kaunistua. Paikallisesti teoksella olisi ainakin merkityksensä. Sama pätee varmasti moneen muuhunkin vastaavaan kylään tai paikkaan. Asiat alkavat kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun niistä ei ole enää kukaan kertomassa.

Tuossapa olisi aihekokonaisuus jollekin opiskelijalle, aloitteelliselle historian lopputyön tekijälle tai -harrastajalle. Miksi ei myös kylän koulu tai kaupungin lukio voisi ottaa asiaa historiankeräystalkoon kohteeksi ja opiskelun tueksi, niin kuin asiaa jo facebookissakin ehdittiin huolestuneena kommentoimaan. Luulisi Haminan kaupungin kulttuuri- ja museotointakin perinnetiedon taltiointi kiinnostavan.

Harri Ukkosen 4.8.2012 otos tuosta samasta paikasta. Taaempi kivieste oli tuon sähköpylvään takana.

5 kommenttia:

Harri Ukkonen kirjoitti...

Tämän kuvan ottamis paikkaa olen myös monta kertaa miettinyt joten hyvä että tämäkin asia nyt selvisi.
Karttapaikan ilmakuvasta näkyy että risteysalueella on ainakin noin 50 metriä kiviestettä jäljellä ja todennäköisesti pohjoispuolella metsässä lisää.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Niin se noin 50 metrin pätkä on kameran puolella tietä mäkeen päin.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

En ole ajanut paikan ohi muutamaan vuoteen. Näkyy olevankin hakattu metsä pois. Este näkyy komeasti nelirivisenä ja sitä on Tykkitien kahtapuolen, sen verran muisti viskasi. Ja Turkiantien linjaus on isännän mukaan hieman muuttunut kuvanottoajoista. Ilmakuvan mukaan kivieste todellakin jatkuisi myös metsään, ainakin päätellen säännöllisestä metsäkaistaleesta näkyvän kiviesteen jatkeella.

Harri Kaijansinkko kirjoitti...

Tuolla Turkian maisemissa "hiihdettiin" (puolet matkasta kannettiin suksia) keväällä 1990 ResUL:n valtakunnallinen talvijotos. Jotosreitillä näkyi metsässäkin pitiä pätkiä kiviestettä, mutta valitettavasti en enää muista, missä jotosreitti kulki. Lähtöpäikkana oli Lintukodon parakkikylä, josta suunnattiin ensin pohjoiseen sitten länteen ja etelään ja Lintukotoon tultiin lounaan suunnalta.

Tero Föhr kirjoitti...

Vehkalahden Veikot järjestää 2015-2016 Turkialla kaksikin suurta 1000-3000 hengen suunnistuskilpailua. Erikoispitkän matkan SM-kilpailu juostiin jo lokakuun puolivälissä Lintukodosta ja 10.-16.7.2016 Fin5-rastiviikkoa kisataan kaksi ensimmäistä päivää Turkian Lavalta (muut kilpailut Haminan keskustassa ja Onkamaalla).

Kuten SM-erikoispitkän kartalta näkee http://www.tulospalvelu.fi/gps/2015smepH21/?v=m3
suunnistuskartta on oiva väline tutustua olemassa oleviin sota-ajan rakennelmiin. Kartan kaakkoisreunassa näkyy pitkät pätkät panssariestettä (mustat kolmiot jonossa) ja myös jutun risteys on kartan reunassa (sanan "Turkia" kohdalla).

Ensi kesän kartan nähneenä, voin kertoa lisää estettä löytyvät Turkian pohjoispuolelta ja eiköhän radatkin saada kulkemaan esteen vierestä/läpi ja tärjota näin pala paikallista historiaa.

Mikäli esteisiin tutustuminen kiinnostaa niin karttoja löytyy Vehkalahden Veikoilta.