Tulipa käytyä lauantaina kylätoimikunnan
pyynnöstä
Haminan kaupungin puolella naapurikyläni
Pyhällön kesätorilla pitämässä Salpalinja-standyä pystyssä ja tietysti
esittelemässä linnoitusta. Paikka oli otollinen. Kuulijoita ja keskustelijoita
riitti enemmän kuin ennakkoon tohdin odottaa.
Pyhältö oli vahva sotilas- ja
linnoituskylä, jossa välirauhan aikana arvellaan olleen 2000 sotilasta ja
linnoittajaa. Salpa-asemaan syvyyttä antava tukilinja, Hamina-Taavetti -linja
kulkee nykyiseen Pyhällön talousalueseen kuuluvien Turkian, Lankilan ja
Salo-Turkian kylien kautta. Turkian alue oli HT-linjan yksi neljästä
painopistealueesta. Ne muut tämän linjan puolustuksen painopistesuunnat olivat
Salpausselkä Luumäellä, Kannusjärvien välinen kannas silloisella Vehkalahdella
ja rantamaatien suunta Haminan päässä.
Sain kuulla kyläläisiltä monia
asioita, joita en ennen paikallisesti tiennyt. Mustaniemen ja Lintukodon
leirialueiden parakit kyllä tiesin, mutta en sitä, että ne olivat vain osa
kahta ”korpivaruskuntaa”. Turkialta Sippolan Haapalaan johtava ”Tykkitie”
rakennettiin ja sai kai nimensäkin silloin. Tykkitie sijaitsee nykyään
Lintukotona kutsutun leirikeskuksen vieressä ja jos en väärin kuullut kyseinen
varuskunta olisi ollut nimenomaan tykistöjoukon käytössä.
Kertoipa minulle eräs paikallinen,
että ”Tiltukin” oli omassa radiolähetyksessään maininnut tuon noin viiden
kilometrin pituisen Tykkitien: ” Oli hyvä, että teitte se. Kohta me sitä
tarvimme”, oli Tiltu huudellut suomalaisille. Ei auta kuin uskoa, kun en muuta
voi.
Edellä kerrottu juttu voi hyvinkin
pitää paikkansa, sillä Stalinin tarkoituksena oli, että pääosa Salpalinjan
läpäisseistä joukoista etenisi (tässä tapauksessa Sippolan kautta) Kouvolaan ja
sieltä kohti Lahtea ja edelleen rautatien suunnassa Riihimäelle ja sieltä
Helsingin kimppuun pohjoisesta. Neuvostoliitto nimittäin laski, että tsaarin
Venäjän Helsingin edustalle rakentama rannikkotykistö olisi suomalaisten
käsissä maihinnousulle liian suuri riski.
Monien estekivilouhosten sijainnin
sain karttasanoina kyläläisiltä tietää. Ja että kivien poiskuljetuksista
huolimatta (vrt seuraava kappale) Turkian metsistä löytyy ainakin kilometrin
pätkä koskematonta kiviesterivistöä. Paikallinen Osuusliike Jylhä oli
rakentanut ja perustanut oikein oman leipomon kylässä olevan sotilas- ja
linnoitusväen muonitustarpeita varten. Sittemmin kansan radio- ja tv-tuttu Niilo Tarvajärvi vaikutti myös Pyhällössä noihin aikoihin ja jopa kihlautui siellä.
Varmistuipa minulle oheisen
SA-kuvan tarkka paikka Turkiantien ja edellä puhutun Tykkitien risteyksessä.
Kuvan pyöräileväyt naiset ovat Tykkitiellä keula kohti Haapalaa ja Turkiantie
menee etummaisen kiviesteen takana. Oikealla yläkulmassa olevan riihen nykyinen
isäntä kertoi, että hänen muistinsa mukaan kuvassa näkyviä kiviä ei olisi
ainakaan kaikkia viety VT-asemaan Kannakselle (sinne kuskattiin kesällä 1943 noin
40 000 HT-linjaan valmiiksi pystytettyä kiveä), vaan että hän on ainakin
taaimmaisen kiviesteen raivauttanut puskutraktorilla pelloltaan lähimetsään.
Kuvan naisia ei Pyhällössä enää tunnettu, epäiltiin siirtolaistytöiksi.
Ja paljon muutakin ehdin kuulla
lyhyessä ajassa, mutta kaikki ei tarttunut muistiini ylöskirjattavaksi.
Kävi myös ilmi, että Pyhällön kyläryhmän laaja ja
monipuolinen sota-ajan historia on kokoamatta. Ainakaan kukaan juttusillani
piipahtaneista monista kyläläisistä ei tiennyt sellaisen olemassa olosta.
Kenties joitakin yksittäisiä muisteluksia saattaa olla kirjattuna, mutta
kattavaa teosta ei ole. Olisi vahinko, jos joku tai
jotkut eivät kokoasi kansien väliin Pyhällön seudun rikasta sotilas-ja
linnoitushistoriaa.
Nimittäin 10-15 vuoden päästä
aikalaisia ei ole enää kertomassa ja sen jälkeen tarinoiden uskottavuudelta
alkaa olla pohja pois. Muistivarainen tieto alkaa aikojen saatossa vääristyä ja
tai kaunistua. Paikallisesti teoksella olisi ainakin merkityksensä. Sama pätee
varmasti moneen muuhunkin vastaavaan kylään tai paikkaan. Asiat alkavat
kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun niistä ei ole enää kukaan kertomassa.
Tuossapa olisi aihekokonaisuus jollekin opiskelijalle,
aloitteelliselle historian lopputyön tekijälle tai -harrastajalle. Miksi ei
myös kylän koulu tai kaupungin lukio voisi ottaa asiaa historiankeräystalkoon
kohteeksi ja opiskelun tueksi, niin kuin asiaa jo facebookissakin ehdittiin
huolestuneena kommentoimaan. Luulisi Haminan kaupungin kulttuuri- ja
museotointakin perinnetiedon taltiointi kiinnostavan.
Harri Ukkosen 4.8.2012 otos tuosta samasta paikasta. Taaempi kivieste oli tuon sähköpylvään takana.
