RUK:n johtajan puhe Salpavaelluksella

RUK:n johtaja, eversti Vesa Kangasmäki Salpavaelluksen päättäneessä maanpuolustusjuhlassa 1.7.2012 Miehikkälän Salpalinja-museolla:

Arvoisat 19. Salpavaelluksen osanottajat, naiset ja miehet.

Tervehdin ja onnittelen teitä vaellusurakan ollessa nyt takanapäin. Olette varmasti kaikki montaa kokemusta rikkaampia. Salpavaellus on mielestäni monella tapaa oikea kulttuuriteko. Kävely itsessään on tietysti ruumiinkulttuuria ja kunnonkohotusta parhaimmillaan. Salpalinjan rakenteisiin tutustuminen on taas rakennuskulttuurista nautiskelemista hyvässä muodossa. Vaikka vaellus huipentuikin komeasti sotilasmarssin soidessa ohimarssiin, laittaisin pääpainon tapahtumassa nimenomaan kulttuurin piikkiin. Salpalinja kuuluu nimittäin Museoviraston määrittelemiin Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin

Valtiovarainministeriön Museovirastolta tilaama Salpalinjan linnoitteiden inventointihanke on valmistunut tänä keväänä. Kolmivuotisen inventoinnin tavoitteena on ollut kartoittaa toisen maailmansodan jälkeen valtion omistukseen jääneen puolustusketjun olemassa olevien rakenteiden sijainti ja yleiskunto. Salpalinjaa koskeva selvitystyö – yksi suurimpia arkeologisia inventointeja Suomessa – palvelee paitsi valtion kiinteistöhallinnon kehittämistä, voidaan sitä myös hyödyntää laajasti eri kohteiden ylläpidossa, maankäytön suunnittelussa kuin matkailussakin. Kohteiden tiedot on tallennettu Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin ja ne ovat näin myös yleisön vapaasti hyödynnettävissä.

Arkistoista kuvattiin satoja vanhoja sotilaskarttoja, joiden avulla laadittiin digitaalisessa muodossa oleva maastotietokanta nykypäivän karttapohjalle. Kenttätutkimuksia tehtiin kahden vuoden aikana kaikkiaan 32 työviikkoa. Tutkimuksia tehtiin 29 kunnan alueella ja muinaisjäännösrekisteriin lisättiin 315 kohdetta. Inventoinnin mukaan Salpalinja muodostaa linnoitekokonaisuuden, jossa betonikorsut, kallioon louhitut majoitustunnelit ja kiviesteet ovat säilyneet hyvässä kunnossa.

Inventoinnin ensisijainen tarkoitus on palvella valtion kiinteistöhallintoa, mutta koska linnoitteet on huomioitava maankäytön suunnittelussa, saatu kartta-aineisto helpottaa myös kuntien kaavoitustyötä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös kohteiden ylläpidossa ja mahdollisissa entisöimishankkeissa. Tietoa Salpalinjasta voitaisiin hyödyntää lisäksi matkailussa – onhan Salpalinja todennäköisesti yksi parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista puolustusketjuista Euroopassa ja siten merkittävä nähtävyys. Voitaneen todeta, että täällä Kaakonkulmalla Salpalinjasta on osattu ottaa kaikki hyöty irti – vai voitaisiinko vieläkin enemmän tehdä?

Senhän me tiedämme, ettei Salpalinjalla koskaan taisteltu. Kesällä 1944 Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysäytetyksi ennen linjaa. Aseman merkitys oli siis välillinen: se ehkä vähensi Neuvostoliiton haluja lähteä koko maan miehittämisyritykseen. Toisaalta kannaksen taisteluissa se muodosti puolustustaistelujen henkisen selkärangan kesällä 1944. Nykyajan termeillä Salpa-asema oli siis niin sanottu kynnysjärjestelmä. Samalla tavalla kuin tänä päivänä eräät hankinnassa olevat kauaskantoisia asejärjestelmät ovat kynnysasejärjestelmiä. Toivottavasti niitäkään ei koskaan tarvitse käyttää tositarkoituksella.

Salpalinja oli myös sotataidollisesti viimeinen kiinteisiin puolustusasemiin perustuva linnoitusketju. Salpalinjaan päättyi monia satoja vuosia kestänyt linnoitusperinne. Näin massiivisia puolustusasemia ei enää ole. Toisen maailmansodan jälkeen sotataito on muuttunut merkittävästi. Linjapuolustuksesta on luovuttu ja siirrytty aluepuolustukseen. Salpalinjaa voidaankin perustellusti sanoa viimeiseksi puolustuslinjaksi.

Puolustusvoimat kuitenkin harjoittelee edelleen Salpalinjan tuntumassa, mutta itse linjalla on korkeintaan suojaa antava arvo tänä päivänä. Ja koska harjoittelemme jatkuvasti näissä maastoissa, on meillä myös erinomainen mahdollisuus näyttää tätä sota- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta tuleville reservinupseereille. RUK onkin päätynyt käyttämään Salpa-aseman eteläisimpiä kohteita upseerioppilaiden sotahistorian opetuksen keskeisenä tutustumiskohteena.

Tämänkertaisen Salpavaelluksen suojelijana toivon tapahtumalle pitkää ikää ja paljon osallistujia tuleville vuosille. Ensi vuoden juhlavaelluksen suojelijana pv:n komentaja varmaan takaa puolustusvoimien tuen tapahtumalle. Nyt haluan kiittää järjestäjiä hienosta tapahtumasta ja erikseen Savon sotilassoittokuntaa sekä itsekin vanhana faitterina rauhanturvaajien Faitterit -soittokuntaa päivän musisoinneista. Hyvää maanpuolustusjuhlaa kaikille.