Salpalinja välittää viestiä kisavieraille

Suomen uutta itärajaa linnoitti 70 vuotta sitten 35 000 palkattua miestä ja 2 000 naista. Lisäksi kenttäarmeija teki kolme päivää viikossa linnoitustöitä. Työmaa oli kasvanut Suomen ja pohjoismaiden suurimmaksi. Syntyi sotiemme maanpuolustustahdon pysyvä muistomerkki, Salpa-asema.

Kansan suussa Salpalinjaksi nimetty linnoitus on alkavana kesänä kaakonkulmalla kahden maailmanluokan urheilutapahtuman näyttämönä.

Suunnistuksen Jukolan viesti, Salpa-Jukola, juostaan Virolahdella heti kohta, viikko ennen juhannusta. Kilpailukeskus on lähes kirjaimellisesti keskellä Salpalinjaa Harjun oppimiskeskuksen maastossa. Paikalle tulee kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Enduro-moottoripyöräilyn MM-joukkuekilpailun Salpalinja-erikoiskoe ajetaan kahtena päivänä Miehikkälässä elokuun puolivälin alla. Reitti puikkelehtii teräsbetonikorsujen ja kiviesteiden lomassa. Kisa vetänee paikalle ihmisiä tuhansittain.

On hienoa, että nykypäivän urheileva nuoriso arvostaa historiaamme ja tuo kansalliset ja kansainväliset vieraansa olemassaolomme ja tahdonlujuutemme peruslähteille. Suunnistajat ja moottoripyöräilijät näyttävät ja viestittävät tässä hyvää esimerkkiä.

Kilpailijat eivät linnoituslaitteita varsinaisen suorituksen aikana näe. Suunnistajien rastit on ”piilotettu” turvallisuussyistä vaarallisen linnoitusvyöhykkeen ulkopuolelle. Kaivannot, poterot ja syvät kuilut eivät todellakaan ole yösuunnistusmaastoa. Moottoripyöräkuskien vauhti on taas niin kova, etteivät he ehdi korsuja vilkuilla.

Mutta halutessaan kilpailijatkin voivat ennen tai jälkeen kisaosuutensa tutustua itärajalle arpeutuneisiin linnoitteisiin. Sen sijaan yleisöllä siihen on mahdollisuus koko tapahtuman ajan.

Ihmettelisin, jos esimerkiksi Salpa-Jukolaan osallistuva kilpailija tai katsoja ei miettisi, mitä kilpailunimen etuliite tarkoittaa. Jukolan viestin järjestäjä, satavuotias ja kunniakas Vehkalahden Veikot on tehnyt suuren palveluksen sotiemme veteraanien ja linnoittajien työlle ottaessaan Salpa-sanan viestin nimeen.

Salpa-Jukolan järjestäjät ovat sopineet Salpavaellus-tapahtuman kanssa Salpalinjan esittelystä kilpailun aikana. Salpavaelluksen oppaat ovat tähän onnen omiaan, tuntevathan he alueen linnoituksen salat vuosien kokemuksella. Oppaina on toki myös viime talvena koulutettuja uusia Salpalinja-oppaita, joista muutamat ovat jo aikaisemmin olleet ammattioppaita muilla matkailun kohteilla. Kielitaitoakin löytyy.

Salpavaelluksen oppaat kävelyttävät yleisöä kisakeskuksen lähistöllä muutaman sadan metrin päässä olevilla kohteilla ja luonnollisesti esittelevät linnoituslaitteita. Opastus ei maksa mitään. Siltä varalta, että kierrokset herättävät osallistujissaan kunnioitusta sotiemme veteraaneja kohtaan, vapaaehtoisen kiitoksen opastuksesta voi kilauttaa tai sujauttaa keräystonkkaan. Tuotto menee sellaisenaan paikkakunnan sotiemme veteraanien hyväksi.

Salpalinjan perinneyhdistys on tuottanut Salpa-Jukolaa varten varta vasten esitteen Salpa-asemasta keskittyen erityisesti Harjun alueeseen Virolahden Ravijoella. Esite on yksi osa jaettavaa Salpalinja-tietoutta.

Kaiken kaikkiaan Salpa-Jukola nyt kohta ja Enduro-kisa myöhemmin kesällä viestittävät oman kilpailullisen päätarkoituksensa ohella erinomaisella tavalla Suomen lähihistoriaa. Se on hyvä.

Salpavaellus 2011

Ensi kesän Salpavaelluksen ohjelma on hahmolla. Kaakonkulman reserviläisjärjestöjen vaellusorganisaatio on linjannut tulevan tapahtuman rungon. Se nojaa kolmeen toisistaan selvästi erilaiseen ja eripituiseen reittivaihtoehtoon sekä vaelluksen päättävään maanpuolustusjuhlaan.

Reittien yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu talven aikana reittipäälliköiden johdolla. Pohjana on ensimmäistä kertaa teemoitus. Vaikka jokainen reitti esittelee Salpalinjaa perusteellisesti kaikkia linnoittamisen osa-alueita sivuten, on kullekin reitille valittu myös opastuksen painopisteet.

18. Salpavaelluksen kestoltaan ja matkaltaan pisin reitti sai nimekseen eksoottisesti Luolareitti. Se alkaa vaellusviikonvaihteen perjantai-iltana Suomenlahden rannalta. Nimensä mukaisesti reittiä ja erityisesti sen alkupäätä hallitsevat Salpa-aseman luolat. Linnoituksen 25 luolasta peräti kymmenen osuu reitin varteen. Reittipäällikkö Erkki Rikkolan kunnianhimoisena ajatuksena, ainakin vielä, on käyttää vaeltajat niissä kaikissa. Luolat ovat erilaisia ja näkemisen arvoisia.

Luolien ohella Luolareitin alkutaival tuo väistämättä esiin myös vapaaehtoisten ruotsalaisten rakentajien työn. Heidän kädenjälkensä näkyy parhaimmillaan juuri Ravijoella. Eksotiikkaa tälle retkelle tuo myös se, että vaeltajat pääsevät ensimmäistä kertaa käymään viidessä aiemmin visusti lukossa olleessa teräsbetonikorsussa.

Patikkataivalta kaksi telttayötä sisältävällä Luolareitillä kertyy noin 30 kilometriä.

Aiemmin pohjoisreittinä kuljettu vaellusosuus on nyt nimetty Kivireitiksi. Nimellä haetaan ensinnäkin mielleyhtymää Kivijärven tulvitusjärjestelmään. Pääteema tulee kuitenkin panssariestekivistä ja kallion louhinnasta eri linnoituslaitteiden rakentamisessa. Kiviesteitä riittää yhtenäisenä vyönä Kivijärveltä alkaen muutamia luonnonjyrkännepätkiä lukuun ottamatta koko matkalle vaelluksen päätöspaikkaan Salpalinja-museolle asti (jopa aina Suomenlahteen saakka).

Salpalinjan kiviestetöiden yhteydessä löytyi Ylämaalta spektroliitti, josta on kehittynyt paikkakunnalle merkittävä elinkeino. Tuota jalokiveä, sen löytöhistoriaa ja yleensä Salpalinjan vaikutusta nykyiseen rakennuskivenlouhintaan ei unohdeta. Aiempien vaellusten tapaan Kivireitillä annettaneen työnäytös estekiven pystytyksestä kolmijalka-nostolaitteella.

Edellä mainitun reitin suunnittelua hankaloittaa Luumäen ja Ylämaan (nyk. Lappeenranta) Salpalinjan kaikkein kiinnostavimpien kohteiden pitkät etäisyydet toisistaan. Sen vuoksi reitin kävelyosuuden pitämiseksi kohtuullisena noin 20 kilometrinä on vaeltajia välillä kuljetettava heittokuljetuksin paikasta toiseen. Se miten ja missä, täsmentyy Kari Tahvanaisen johdolla kevään kuluessa. Kivireitillä yöpymispaikka on entiseen tapaan keskellä metsää, Mustalammella.

Vaelluksen ajallisesti ja fyysisesti helpoimpana lenkkinä on vaellusviikonlopun lauantaipäivälle ajoitettu Kyläkierros. Niin kuin reittipäällikkö Hannu Lavonen sanoo, "sen kävelee vaikka pikkukengissä".

Pääaseman lisäksi Kyläkierros esittelee, miten linnoituksen etuasema sijoittuu keskelle Miehikkälän nykyistä kuntakeskusta, kirkonkylää. Etuaseman pallokorsuista muutama on kiinni hautausmaan aidassa ja osa keskellä silloista ja nykyistäkin asutusta. Jos Salpa-asemassa olisi taisteltu, Miehikkälässä olisi saattanut toistua Ihantalan kirkon ja hautausmaan tapainen tilanne.

Miehikkälän sotahistorialliset erikoismuseot, Salpalinja-museo ja valtakunnallinen Pioneerimuseo, ovat Kyläkierroksen käyntikohteita. Noin seitsemän kilometrin kävelyosuus yhden päivän aikana antaa varmasti myös lapsiperheille hyvän mahdollisuuden osallistua vaellustapahtumaan.

Viikko jälkeen juhannuksen samottavan Salpavaelluksen huipentuma on sunnuntain kaikille avoin maanpuolustusjuhla, johon sekä Luolareitin että Kivireitin osanottajat marssivat Sillanpään marssilaulun tahdissa. Rauhanturvaajien Faitterit-soittokunta määrää tahdin. Muu ohjelma ja oheisnäyttelyt jalostuvat aikanaan.

Näillä ja www.salpavaellus.net päivitetyillä lisätiedoilla on hyvä itse kunkin lähteä kohti talvea miettimään kaikessa rauhassa, josko ensi kesän Salpavaellus olisi minun ja kavereideni vuoro tutustua Salpa-asemaan ja hämmästyä näkemästäni.