Salpalinja on näyttämönä maailman parhaille enduro-moottoripyöräilijöille 11.-12. elokuuta 2011. Silloin ajetaan enduron MM-joukkuekilpailun Salpalinja-erikoiskoetta Miehikkälässä aivan Miehikkälän kirkonkylän tuntumassa. ”Pikataival” kulkee pienen matkaa pitkin linnoitusta ja läpäisee panssariestekivet mennen tullen. Aukot kiviesteeseen on tehty sotien jälkeen metsätalouskäyttöä varten.
Miehikkälän Salpalinja-museon eteläpuolella ajettava reitti menee lähimmillään teräsbetonista valettua pallokorsua noin viiden metrin päästä. Järeän konekivääri- ja majoituskorsun ampuma-aukko on vajaan 15 metrin päässä enduron erikoiskoereitistä. Pyörien jalkatapit lähes pyhkäisevät kiviestettä parin sadan metrin matkalla (YLEn kuvauspaikka) ennen kuin edellä mainittu läpiajoaukko löytyy.
Kilpailutilanteessa noin 400 kilpailijaa tuskin ehtivät Salpalinjan laitteita ihastella. Sen verran kovaa vauhti on ja kapea rata vaatii kaiken huomiokyvyn ja vaikka he ajavat reitin yhteensä neljä eri kertaa. Sen sijaan jalkaisin kuskit tutustuvat reitiin huolellisesti, useankin kerran. Näin heitä jo tänään melkoisen joukon reittiä tiedustelemassa. Ja voin vain kuvitella heidän ihmetystään, kun he edellä kertomani paikkojen ohi kävelevät.
Rautaesirippu ja kylmä sota eivät nykynuorisolle ja varsinkaan muualta maailmasta tulleille ole ehkä niin tuttu saatikka pelottava, kuin ehkä vielä reilut parikymmentä vuotta sitten. Silloin kuin suuri ja mahtava Neuvostoliitto oli vielä voimissaan.
Mutta ehkäpä linnoituslaitteiden näkyminen lähellä itärajaa panee nuoret endurokuskit myös miettimään tuota aikaa ja sotiin varautumista. Siis sitä, että sotiin ja maanpuolustukseen varautuminen on ollut myös muutakin kuin uusien aseiden ja uniformujen ostamista. Suomessa välirauhan aikana koko maa satsasi linnoittamiseen. Ja se kannatti.
Onneksi rakennettu Salpa-asema täytti tehtävänsä olemassa olollaan. Siinä ei tarvinnut taistella, ei puolustajan eikä hyökkääjän. Se on ollut Luojan kiitos molemmille! Taistelusta olisi tullut Pohjoismaiden verisin.
Jos eivät MM-kilpailijat vajaan viikon urakaltaan ehdi tarkemmin katsoa ja tutustua Salpalinjaan, niin yleisöllä siihen on hyvä mahdollisuus ja varmasti aikaakin. Miehikkälän Salpalinja-museon kohteet sijaitsevat lähimmillään kahden kivenheiton päässä enduro-radasta. Museo on valmistautunut erikoiskoepäivinä palvelemaan kisayleisöä lisäämällä oppaita ja varaamaan ”pullaa” pakastimeen ja kahvia pannuun.
Miehikkälässä ja erityisesti Salpalinjan kupeessa ei hevin toista vastaavaa kansanpaljoutta nähdä. Toivottavasti siitä saada mahdollisimman paljon irti. Ennen kaikkea olisi erinomaista, jos kisapäivinä vieraat saisivat edes sellaisen ärsykkeen nähtävyyden kiinnostavuudesta, että se toisi heidät takaisin paremmalla ajalla.
Eli nyt jos koskaan on mahdollisuus Miehikkälässä nähdä kaksi isoa asiaa samalla käynnillä, maailman luokan moottoripyöräilyä maastoradalla ja maailman luokan linnoitus, Salpalinja, entisen ja eksoottisen rautaesiripun rajamailla.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 toi esiin linnoittamisen välttämättömyyden myös nykysodissa. Suomessa linnoitettiin aikanaan ennakoivasti; linnoitteiden tuli olla käytettävissä jo ennen taisteluja. SALPALINJAN SALAT paljastaa tietoa Suomen itärajan Salpalinjasta enemmän kuin mikään muu blogi internetissä. Klikkaa sisällysluetteloa kuvan alla oikealla ja ala ahmia. Vuonna 2010 aloitettu kirjoitussarja on yhä ajankohtainen. Lue ja innostu! Terho Ahonen, Miehikkälä, terhoahonen2@gmail.com
Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ISDE2011. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ISDE2011. Näytä kaikki tekstit
torstai 4. elokuuta 2011
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Salpalinja välittää viestiä kisavieraille
Suomen uutta itärajaa linnoitti 70 vuotta sitten 35 000 palkattua miestä ja 2 000 naista. Lisäksi kenttäarmeija teki kolme päivää viikossa linnoitustöitä. Työmaa oli kasvanut Suomen ja pohjoismaiden suurimmaksi. Syntyi sotiemme maanpuolustustahdon pysyvä muistomerkki, Salpa-asema.
Kansan suussa Salpalinjaksi nimetty linnoitus on alkavana kesänä kaakonkulmalla kahden maailmanluokan urheilutapahtuman näyttämönä.
Suunnistuksen Jukolan viesti, Salpa-Jukola, juostaan Virolahdella heti kohta, viikko ennen juhannusta. Kilpailukeskus on lähes kirjaimellisesti keskellä Salpalinjaa Harjun oppimiskeskuksen maastossa. Paikalle tulee kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Enduro-moottoripyöräilyn MM-joukkuekilpailun Salpalinja-erikoiskoe ajetaan kahtena päivänä Miehikkälässä elokuun puolivälin alla. Reitti puikkelehtii teräsbetonikorsujen ja kiviesteiden lomassa. Kisa vetänee paikalle ihmisiä tuhansittain.
On hienoa, että nykypäivän urheileva nuoriso arvostaa historiaamme ja tuo kansalliset ja kansainväliset vieraansa olemassaolomme ja tahdonlujuutemme peruslähteille. Suunnistajat ja moottoripyöräilijät näyttävät ja viestittävät tässä hyvää esimerkkiä.
Kilpailijat eivät linnoituslaitteita varsinaisen suorituksen aikana näe. Suunnistajien rastit on ”piilotettu” turvallisuussyistä vaarallisen linnoitusvyöhykkeen ulkopuolelle. Kaivannot, poterot ja syvät kuilut eivät todellakaan ole yösuunnistusmaastoa. Moottoripyöräkuskien vauhti on taas niin kova, etteivät he ehdi korsuja vilkuilla.
Mutta halutessaan kilpailijatkin voivat ennen tai jälkeen kisaosuutensa tutustua itärajalle arpeutuneisiin linnoitteisiin. Sen sijaan yleisöllä siihen on mahdollisuus koko tapahtuman ajan.
Ihmettelisin, jos esimerkiksi Salpa-Jukolaan osallistuva kilpailija tai katsoja ei miettisi, mitä kilpailunimen etuliite tarkoittaa. Jukolan viestin järjestäjä, satavuotias ja kunniakas Vehkalahden Veikot on tehnyt suuren palveluksen sotiemme veteraanien ja linnoittajien työlle ottaessaan Salpa-sanan viestin nimeen.
Salpa-Jukolan järjestäjät ovat sopineet Salpavaellus-tapahtuman kanssa Salpalinjan esittelystä kilpailun aikana. Salpavaelluksen oppaat ovat tähän onnen omiaan, tuntevathan he alueen linnoituksen salat vuosien kokemuksella. Oppaina on toki myös viime talvena koulutettuja uusia Salpalinja-oppaita, joista muutamat ovat jo aikaisemmin olleet ammattioppaita muilla matkailun kohteilla. Kielitaitoakin löytyy.
Salpavaelluksen oppaat kävelyttävät yleisöä kisakeskuksen lähistöllä muutaman sadan metrin päässä olevilla kohteilla ja luonnollisesti esittelevät linnoituslaitteita. Opastus ei maksa mitään. Siltä varalta, että kierrokset herättävät osallistujissaan kunnioitusta sotiemme veteraaneja kohtaan, vapaaehtoisen kiitoksen opastuksesta voi kilauttaa tai sujauttaa keräystonkkaan. Tuotto menee sellaisenaan paikkakunnan sotiemme veteraanien hyväksi.
Salpalinjan perinneyhdistys on tuottanut Salpa-Jukolaa varten varta vasten esitteen Salpa-asemasta keskittyen erityisesti Harjun alueeseen Virolahden Ravijoella. Esite on yksi osa jaettavaa Salpalinja-tietoutta.
Kaiken kaikkiaan Salpa-Jukola nyt kohta ja Enduro-kisa myöhemmin kesällä viestittävät oman kilpailullisen päätarkoituksensa ohella erinomaisella tavalla Suomen lähihistoriaa. Se on hyvä.
Kansan suussa Salpalinjaksi nimetty linnoitus on alkavana kesänä kaakonkulmalla kahden maailmanluokan urheilutapahtuman näyttämönä.
Suunnistuksen Jukolan viesti, Salpa-Jukola, juostaan Virolahdella heti kohta, viikko ennen juhannusta. Kilpailukeskus on lähes kirjaimellisesti keskellä Salpalinjaa Harjun oppimiskeskuksen maastossa. Paikalle tulee kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Enduro-moottoripyöräilyn MM-joukkuekilpailun Salpalinja-erikoiskoe ajetaan kahtena päivänä Miehikkälässä elokuun puolivälin alla. Reitti puikkelehtii teräsbetonikorsujen ja kiviesteiden lomassa. Kisa vetänee paikalle ihmisiä tuhansittain.
On hienoa, että nykypäivän urheileva nuoriso arvostaa historiaamme ja tuo kansalliset ja kansainväliset vieraansa olemassaolomme ja tahdonlujuutemme peruslähteille. Suunnistajat ja moottoripyöräilijät näyttävät ja viestittävät tässä hyvää esimerkkiä.
Kilpailijat eivät linnoituslaitteita varsinaisen suorituksen aikana näe. Suunnistajien rastit on ”piilotettu” turvallisuussyistä vaarallisen linnoitusvyöhykkeen ulkopuolelle. Kaivannot, poterot ja syvät kuilut eivät todellakaan ole yösuunnistusmaastoa. Moottoripyöräkuskien vauhti on taas niin kova, etteivät he ehdi korsuja vilkuilla.
Mutta halutessaan kilpailijatkin voivat ennen tai jälkeen kisaosuutensa tutustua itärajalle arpeutuneisiin linnoitteisiin. Sen sijaan yleisöllä siihen on mahdollisuus koko tapahtuman ajan.
Ihmettelisin, jos esimerkiksi Salpa-Jukolaan osallistuva kilpailija tai katsoja ei miettisi, mitä kilpailunimen etuliite tarkoittaa. Jukolan viestin järjestäjä, satavuotias ja kunniakas Vehkalahden Veikot on tehnyt suuren palveluksen sotiemme veteraanien ja linnoittajien työlle ottaessaan Salpa-sanan viestin nimeen.
Salpa-Jukolan järjestäjät ovat sopineet Salpavaellus-tapahtuman kanssa Salpalinjan esittelystä kilpailun aikana. Salpavaelluksen oppaat ovat tähän onnen omiaan, tuntevathan he alueen linnoituksen salat vuosien kokemuksella. Oppaina on toki myös viime talvena koulutettuja uusia Salpalinja-oppaita, joista muutamat ovat jo aikaisemmin olleet ammattioppaita muilla matkailun kohteilla. Kielitaitoakin löytyy.
Salpavaelluksen oppaat kävelyttävät yleisöä kisakeskuksen lähistöllä muutaman sadan metrin päässä olevilla kohteilla ja luonnollisesti esittelevät linnoituslaitteita. Opastus ei maksa mitään. Siltä varalta, että kierrokset herättävät osallistujissaan kunnioitusta sotiemme veteraaneja kohtaan, vapaaehtoisen kiitoksen opastuksesta voi kilauttaa tai sujauttaa keräystonkkaan. Tuotto menee sellaisenaan paikkakunnan sotiemme veteraanien hyväksi.
Salpalinjan perinneyhdistys on tuottanut Salpa-Jukolaa varten varta vasten esitteen Salpa-asemasta keskittyen erityisesti Harjun alueeseen Virolahden Ravijoella. Esite on yksi osa jaettavaa Salpalinja-tietoutta.
Kaiken kaikkiaan Salpa-Jukola nyt kohta ja Enduro-kisa myöhemmin kesällä viestittävät oman kilpailullisen päätarkoituksensa ohella erinomaisella tavalla Suomen lähihistoriaa. Se on hyvä.
Tunnisteet:
ISDE2011,
Salpa-Jukola 2011,
Salpavaellus 2011
Tilaa:
Kommentit (Atom)