Valtiopäiväneuvos, Salpalinjan Perinneyhdistyksen
valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Pesälä sanoi Suomen puolustuksessa
keskeisen asian olevan uskottavuus. Tämänkaltaiset tapahtumat kuin tämä
maanpuolustusjuhla täällä Harjussa Salpavaelluksen päätteeksi ovat osa sitä.
Salpalinjan Perinneyhdistys oli 24. Salpavaelluksen suojelija.
- Tällaisten tapahtumien järjestäjät luovat laajan pohjan ja perustan sille, mikä on itsenäisyys ja isänmaa. Sieltä nousee myös henkinen viesti maanpuolustuksemme uskottavuudesta. Se on tärkeää ja sitä nämä juhlat heijastavat.
Salpalinjan Perinneyhdistys oli 24. Salpavaelluksen suojelija.
- Tällaisten tapahtumien järjestäjät luovat laajan pohjan ja perustan sille, mikä on itsenäisyys ja isänmaa. Sieltä nousee myös henkinen viesti maanpuolustuksemme uskottavuudesta. Se on tärkeää ja sitä nämä juhlat heijastavat.
Pesälä muistutti tunteikkaassa puheessaan, että itsenäisen
Suomen historiassa Neuvostoliitto uhitteli meitä neljä kertaa ja aina se tuli
torjutuksi.
- Alkutalvesta 1939 Neuvostoliiton korkein johto kokoontui.
Siinä kokouksessa Stalin sanoi, että Jumala on tehnyt suuren virheen, kun se on
sijoittanut Suomen Neuvostoliiton naapuriksi. Kokouksen johtopäätös oli, että
sen virheen kyllä kansankomissaari Stalin pystyy korjaamaan. Ei pystynyt! Suomi
puolustautui ja torjui hyökkäyksen, jota koko maailma seurasi.
- Kun Mannerheim teki päätöksen heti talvisodan jälkeen
Salpalinjan rakentamisesta, Yhdysvaltain presidentti Roosevelt laittoi samaan aikaan viestin sekä Helsinkiin että Moskovaan:
Suomen kansa on talvisodassa hankkinut ikuisiksi ajoiksi moraalisen oikeuden
elää maassa, jota se on rohkeasti puolustanut!
Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Suomen maanpuolustustahdon
voimasta Pesälä mainitsi juuri Salpalinjan. Salpalinjan Perinneyhdistys on
tehnyt valtioneuvostolle esityksen että tänä vuonna, kun itsenäinen Suomi
täyttää sata vuotta, Salpalinja nimetään itsenäisyytemme monumentiksi.
-Toivon kovasti, että valtioneuvosto tuon julistuksen tekee,
Mikko Pesälä sanoi.
Salpalinjan Perinneyhdistyksen hallitus oli myöntänyt
Salpavaellus-tapahtuman esityksestä Salparakentajan ansiomitalit kuudelle
Salpalinja-oppaalle, jotka ovat muun muassa alusta asti olleet mukana RUK:n
reserviupseerioppilaiden opastuksissa syksystä 2011 lähtien. Mitalin saivat (kuvassa oikealta) Antti
Lankinen, Sami Forsström, Heikki Savolainen, Kari Suoknuuti ja Jarkko Tawast. Kauko Tykkyläinen oli estynyt tulemaan paikalle. Mitalit jakoivat Mikko Pesälä ja perinneyhdistyksen puheenjohtaja Teppo Lahti (oik).
24. Salpavaellukselle osallistui 180 vaeltajaa ja
linnoitukseen tutustujaa. Itsenäisyyden ituja –reitille osallistui 55 ja
Erämaasta Harjuun –reitille 45 vaeltajaa. Vanhojen traktorien marssille (9
traktoria + huoltoauto) pitkin linnoitusta osallistui Luumäeltä Virolahdelle 11
henkeä. Viimeisen päivän Ensi askeleet –reittiä Ravijoella kiersi 31 vaeltajaa.
Osana samaa reittiä perinneyhdistyksen jäsenistölle tarjottuun tutustumiseen
osallistui neljässä opastusryhmässä kahden tunnin ajan 38 kirjoihin merkittyä
henkilöä. Salpavaeltajia opasti yhteensä 18 Salpalinja-opasta.
Salpavaelluksen varajohtajana puheen mp-juhlassa pitäneen Jukka Lapin ajatukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa alla omassa blogissaan, klikkaa linkkiä.
http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2017/07/vaelluksen-johtajan-puheenvuoro-2017.html
Salpavaelluksen varajohtajana puheen mp-juhlassa pitäneen Jukka Lapin ajatukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa alla omassa blogissaan, klikkaa linkkiä.
http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2017/07/vaelluksen-johtajan-puheenvuoro-2017.html
Kaikkiaan vaeltajat, oppaat, kaikki muut toimitsijat ja
esiintyjät sekä yleisö mukaan lukien vaelluksen päätöspäivänä oli Harjussa yhtä
aikaa koolla noin 350 henkeä. Sää suosi Salpavaellusta erinomaisella tavalla,
jonka Harjun kauniissa kartanopuistossa pidetty maanpuolustusjuhla kruunasi.
TERHO AHONEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti