Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Pallokorsun siirto kulttuuriteko Virolahdella

Virolahden kunta teki kulttuuriteon keskiviikkona 3.5.2017 siirtämällä E18 moottoritien Lappeenrannan uuden liittymätien varresta Vaalimaan oikaisuaseman pallokorsun numero 1423 Virolahden Bunkkerimuseolle. Arvelluttavan lähellä tietä sijainnut korsu sai nyt arvoisensa paikan museolta pallokorsun muotin vierestä. Siellä se on Salpalinjasta kiinnostuneiden nähtävissä.

Nyt siirretty korsu on Salpalinjan 257 pallokorsusta toinen, joka on löytänyt uuden paikan. Se ensimmäinen on siirretty Iitiän pallokorsulinjasta Lemille Säräravintola Kippurasarven pihaan jo vuosia sitten. Vaalimaalla Häkälänjärven metsäautotien rakentamisen yhteydessä on yksi pallokorsu tuhottu tielinjalta vuonna 1982. Kaikki muut pallo- eli imubetonikorsut ovat rakentamispaikoillaan.

Ihan helppo operaatio korsun siirtäminen ei ollut. Järeän nosturin vaaka pysähtyi siirretyn korsun ollessa ilmassa lukemaan 51 000 kiloa, 51 tonnia! Korsun laskennallinen betonimäärä ilman lattiaa on 20 kuutiometriä.

Mittasin korsun sisämitan ennen lavettille nostoa. Alkuperäisissä "Amerikan ohjeissa" sen pitäisi olla 10 jalkaa eli noin kolme metriä,  Tolmunen&Länsivaara -kirjassa sisämitaksi sanotaan 3,25 metriä, metrimitta näytti tässä korsussa sisähalkaisijaksi 3,20 metriä. Ulkomitta muotin alareunasta mitattuna oli 4,60 senttimetriä, valurönsyt päälle. Luku on täsmälleen em. kirjatiedon mukainen. Toisin sanoen ainakin korsun helmassa seinävahvuudet ovat siten 70 senttimetriä, kirjojen mukaan 60 senttiä. Ehkä helma on tarkoituksella paksumpi kuin seinäosa. Korsun kattovahvuus on kirjojen mukaan 80 senttimetriä. Sitä en käynyt mittailemaan.

Itse korsun siirto asemapaikaltaan Bunkkerimuseolle oli normaali ”leveä kuljetus”. Paitsi Bunkkerimuseon yleisöparkilta alkaen tarvittiin moottorisahaa ja ajoväylän leventämistä. Museon pihaan pitkä lavetti, kiitos kääntyvien pyörien, sujahti noin kolmen sentin varoetäisyydeltä museorakennuksen nurkasta.

Korsulle varattu monttu pohja- ja sulamisveden nousun varalta ja yleisön helpomman hahmottamisen viereiseen valumuottiin verrattuna oli kaivettu ”vain” reilun metrin syvyiseksi. Pääosa pallokorsun kuvusta jää maanpinnan yläpuolelle, siis osin tarkoituksellisesti.

Siirretty pallokorsu museolla on oikealla paikallaan, kun museo muistaa esittelytauluissa ja opastuksissaan kertoa, miksi yksinäinen pallokorsu sijaitsee erillään kahdesta Vaalimaan pallokorsulinjasta. Ja sen Virolahden museoammattilaiset varmasti muistavat kertoa! Pallokorsu on erinomainen täydennys Virolahden Bunkkerimuseon tarjontaan.

Ja niin kuin tämän jutun otsikossa ja alussa mainitsin, Virolahden kunta teki kulttuuriteon yhteisymmärryksessä moottoritien rakentajan YIT:n kanssa siirtäessään korsun paikkaan, jossa sen sanoma tulee kuulluksi ja nähdyksi.

Lisäksi sen voin kertoa, että nyt siirretyn korsun lähin naapurikorsu jäi aivan lähelle tien toiselle puolelle, äskettäin kaatuneen kuusen juurakon alla, jossa sitä ei koskaan ohikulkija näe, vaikka korsun betonikatto on osin paljastunut. Mutta korsu on edelleen täydessä käyttövalmiudessa ja uutena tehtävänä se ensi vuodesta alkaen laskee moottoritien ja Lappeenrannan välistä liikennettä. Kun taas sen sisarkorsu museolla alkaa laskemaan museokävijöiden määrää heti kun museo kesäkuun alussa avautuu.

TERHO AHONEN

Vastoin tapojani julkaisen tässä alla kuvakertomuksen pallokorsun siirrosta, koska vastaavaa näkymää ei ihan heti ole odotettavissa. Klikkaa kuvia isommaksi.







































3 kommenttia:

Harri Kaijansinkko kirjoitti...

"Kaikki muut pallo-eli imubetonikorsut ovat rakentamispaikoillaan" on hieman kaunistellen sanottu. Iitiän sorakuopan pohjalla on kaksi pallokorsua ylösalaisin ja Lappeenrannan Skinnarilassa yksi vinossa sorakuopan penkalla. No joo, ovathan ne rakentamispaikoillaan tai ainakin hyvin lähellä niitä...;)

JukkeliV kirjoitti...

Kyllä syyhysi sormet päästä räjäyttämääm tuo motaria rakennettaessa, itse asiassa se olisi kyllä jäänyt nätisti luiskaan esille. Lähin korsu on muuten samalla puolen tietä alle 50 m päässä motarille päin, ihmeen tiuhaan niitä on siroteltu mokomalle nyppylälle, maastossa näkyy vielä viidettä varten kaivettu kuoppa 50 m edellä mainitusta. Häkälänjärventie on pallokorsubongarin unelmapaikka, parikymmentä korsua löytyy autosta nousematta.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Itse asiassa lähin pallokorsu on tien toisella puolella himpun verran LPR-suuntaan, kaatuneen kuusen juurakon alla, betoni paljastunut. Jos korsu olisi jäänyt paikoilleen luiskassa kolmisen metriä (?) tienpinnan yläpuolelle, olisi sen varmaan joku siitä nähnytkin, mutta mihin suuntaan auto sillä hetkellä olisi ohjautunut? Virolahden kunta oli aloitteellinen ja "pelasti" pallokorsun omalle nähtävyysalueelleen kertomaan, että Virolahdella on jäljellä 138 muuta pallokorsua; yksi on tuhottu mainitsemasi Häkälänjärven metsäautotietä tehdessä. Ko. tie on todella pallokorsubongarin unelma.Tämän tiehankkeen osalta minäkin pääsin paikkaan tutustumaan, kun kannoimme huolta tietyön alle jäävistä korsuista. Pallokorsujen osalta pääsimme säikähdyksellä; Saarasjärven liittymärampin alle jäänyt ja räjäytetty 30 miehen majoituskorsu jäi tappioksi, mutta Salpalinjan esillenosto tiesuunnitelmassa paikassa, jossa se oli tähän saakka metsien kätköissä, on minun mielestäni voitto Salpalinjalle ja sen heijastamalle suomalaiselle maanpuolustustahdolle!