Tänään 27.6.2016 kohtasivat kaksi Virolahden kaikkien
aikojen suurinta rakennustyömaata, Salpalinja ja E18 moottoritie. Asia
kulminoitui konkreettisesti Salpalinjan korsun numero 67 (30 miehen
majoituskorsu) räjäyttämiseen moottoritien Saarasjärven rampin alta. Hyvin
suunnitelluilla porauksilla ja kolmella paukulla tuhannen kilon lentopommin
kestävä kattorakenne oli muruina.
Räjäytyksen ”kaikessa hiljaisuudessa” toteutti Haminan-Vaalimaa osuuden urakoitsija
YIT Rakennus Oy:n projektijohtaja Jouni
Hyvärinen henkilökohtaisella panostuksella sanan varsinaisessa
merkityksessä. Miehen ensimmäinen käytännön räjäytystyö kahdeksaan vuoteen (vai sanoiko 6-7 vuoteen, jotain tuollaista) onnistui hämmästyttävän hyvin.
Räjäytys toteutettiin kolmella paukulla. Ensimmäinen ja pienin
lataus oli ”koeammunta”. Siitä tehdyllä pienellä hienosäädöllä korsun katon
keskiosa oli muruina ja päällimmäiset pyöröteräksestä tehdyt raudoitusverkot
olivat näkyvissä toisen kovemman latingin jäljiltä.
Alun alkaen tiesuunnitelmassa tähystyskupu oli määrä piikata
irti betonista ennen räjäytystä. Salpalinjan rakentajien perusteellisuus otti
voiton ja näin irrotussuunnitelma muuttui ”hovissa” tapahtuvaksi yhtä aikaa
kattopaukun kanssa. Silminnäkijä ei voi kuin myöntää, temppu onnistui ja kupu
jäi ehjäksi siirrettäväksi osaksi rakennettavan Saarasjärven liittymän P-paikan
monumenttia.
Loput kattorakenteesta, molemmat reunat jauhettiin myöhemmin
iltapäivälllä samalla periaatteella kolmannella yhtäaikaisella kotilla.
Tämän jälkeen korsun kattomassa on isolla kaivinkoneella
irrotettavissa, raudoitus ensin ja sitten perään murentunut betoni. Ennen sitä
työvuorossa on kuitenkin edellä kerrotun tähystyskuvun irroitus.
Kertomatta sen enempää räjäytystyön tekniikkaa ja käytettyjä
räjähdysainemääriä, niin sen verran voin paljastaa räjäytystyön ”filosofiasta”,
että: Koska kattomassa ei noussut
vanhan kattopinnan yläpuolella ja kun taivaalle lensi vain murusia ja täkkäysmaton palasia, niin mihin
joutui lähes kaksinkertaiseksi särkyneenä paisuva 2,1 metrin paksuinen korsun
teräsbetonikatto?
- Kyllä, siellä korsussa sisällä on nyt varsin ahtaat
oltavat, projektipäällikkö Hyvärinen totesi kysyjälle äärimmäisen
voitonriemuinen hymynkare suupielissään! Logiikka tuntuu uskottavalta.
Kallioon louhittuun avolouhokseen rakennetun majoituskorsun
räjäytyksen tavoite oli tiputtaa korsun katto oman paksuutensa verran alaspäin.
Vastoin blogistinkin epäilyjä se näytti onnistuvan. Loput ulkoseinien ja
väliseinien mahdollisista jäänteistä piikataan kaivinkoneilla riittävään
syvyyteen.
Tänään ammuttu teräsbetonikorsu on ensimmäinen suomalaisten
tuhoama Salpalinjan järeä teräsbetonikorsu! Rauhanomainen
yhteiskuntarakentaminen on tähän saakka pystynyt välttämään Salpalinjan
kokonaisten linnoituslaitteiden tuhoamisen, joskin vaurioita on saatu aikaan.
Lue taustaa: http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2015/11/e18-lapaisee-salpalinjan-tappiot-yksi.html
Lue taustaa: http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2015/11/e18-lapaisee-salpalinjan-tappiot-yksi.html
Salpavaelluksen Seiskatien ramppi-reitille osallistuvat
pääsevät lauantaina näkemään em. tuhotun korsun jäänteet ja kuulevat samalla,
millä tavalla Salpalinja on suunnittelussa otettu huomioon moottoritien
rakentamisessa. Tämänpäiväisistä tappioista huolimatta kokonaisuus tulee
olemaan selvä voitto Salpalinjan näkyvyydelle. Se edellyttää, että tehty
tiesuunnitelma toteutetaan viimeistä pilkkua myöten.
Kuvat kertokoot lopun tämän päivän ennen näkemättömistä
rauhanomaisista paukuista! Julkaisen kuvat poikkeuksellisesti siksi, että tätä näkyä ei maisemassa enää ole nähtävissä.
Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä!
Tässä myös Kauko Tykkyläisen 13 minuutin kiteytys noin viiden tunnin rupeamasta:
https://www.youtube.com/watch?v=ZjImJWQkSuk&feature=youtu.be
Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä!
Tässä myös Kauko Tykkyläisen 13 minuutin kiteytys noin viiden tunnin rupeamasta:
https://www.youtube.com/watch?v=ZjImJWQkSuk&feature=youtu.be
Tähän vielä kolme lisäkuvaa irrotetusta kuvusta, kuvat E18 / YIT:
1 kommentti:
Olisi ollut mielenkiintoista testata nykypäivän aseiden vaikutusta korsupoloon, mutta saamieni tietojen mukaan käytetty RA oli melko lailla rapsakkaampaa kuin korsun valmistumisajankohtana yleisesti käytössä olleet eikä korsun suunnittelussa oltu varmaankaan huomioitu lyhythidastenalleilla varustettujen, liki sisäkattoa räjähtäneiden panosten mureuttavaa vaikutusta...
Lähetä kommentti