Salpalinjan sisältöä, rakennetta ja merkitystä on muutaman
vuoden ajan käsitelty internetissä maanpuolustuksellisten keskustelupalstojen
ohella lähinnä Facebookissa. (Koska Facebook on selvästi tuotemerkki, kirjoitan sen isolla kirjaimella.
Voi olla, että jo nyt Facebook koetaan yleisnimenä, jolloin se voidaan
kirjoittaa myös facebook, pienellä alkukirjaimella.)
Facebookissa on ainakin kaksi Salpalinjaan keskittyvää
ryhmää ikäjärjestyksessä Suomen Salpa ja tämän blogin kirjoittajan perustama
Salpavaeltajat. Edellisessä on jäseniä tätä kirjoitettaessa 194 ja
jälkimmäisessä 257 jäsentä. Jäsenistä osa on yhteisiä.
Molempia ryhmiä yhdistää runsas valokuvien määrä, voi sanoa,
että yhteensä niitä on tuhansia. Suomen Salvassa niitä on selvästi enemmän kuin
Salpavaeltajissa. Kuvien tarkkaa määrää osoittavaa lukua en löytänyt.
Huomionarvoista kuvissa on, että niistä suurin osa on
yksittäisten ryhmäläisten ottamia aitoja kuvia Salpalinjan kanta- ja
kenttälinnoitteista yleiskuvista aina pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Ne
ovat autenttista ajankuvaa Salpalinjan kunnosta kuvaushetkellä. Niitä on
kymmenien tai satojen vuosien päästä alan harrastajien mielenkiintoista verrata
sen hetken tilanteeseen. Eri asia on, että löytyykö nyt netissä olevia kuvia
sitten enää mistään.
Kuvien jatkokäytön kannalta ongelma on myös se, että niiden
arkistointi ainakin Salpavaeltajat ryhmässä on hoitamatta. Enkä ole varmaa
löytyykö joka kuvan kohdalta edes mainintaa mistä se on, mitä se esittää ja
milloin se on otettu. Tietenkin kuvaajan nimi on tärkeä jo tekijänoikeussyistä.
Toki kerran netissä julkaistu kuva on helposti vapaata riistaa, mutta
kohteliasta on silti mainita kuvan ottaja.
Mutta jo nyt kuvat ovat loistava tapa dokumentoida
Salpalinjan yksityiskohtia. Mieltäni lämmitti yksityiskohtana eilen Harri
Ukkosen ehtymättömästä kuva-arkistosta Salpavaeltajat-ryhmään nousseet
kuvat Salpalinjan teräsbetonikorsujen ja asutuksen symbioosista, yhteiselosta.
Ilman noita kuvia avauskuvaa lukuunottamatta minulle olisi nuokin
yksityiskohdat jääneet todennäköisesti näkemättä ja tietämättä. Erinomaista.
Tässä linkki Facebookiin Mika Ahtiaisen hienoon kuvakavalkadiin Salpalinjan korsuista.
https://www.facebook.com/groups/74322056048/photos/
Tässä linkki Facebookiin Mika Ahtiaisen hienoon kuvakavalkadiin Salpalinjan korsuista.
https://www.facebook.com/groups/74322056048/photos/
Valokuvien ohella Salpalinjan Facebook-ryhmissä käyty
keskustelu on valtaosaltaan Salpalinja-tietoutta erinomaisella tavalla
lisäävää. Yksi tietää yhtä, toinen toista ja kenties kolmas kumoaa kaiken tai
tuo jotain aivan uutta esiin. Minusta siinäkin mielessä Facebook-ryhmät
toimivat Salpalinjaan liittyvän linnoitusperinteen taltioijana,
kulttuuritekona. Jälleen kerran tulee mieleen, että miten sitten jälkeenpäin
tiedon tarvittaessa löydät. Ihmismuisti, puhun itsestäni, on todella
epäluotettava arkistopaikka.
On vaikea tuoda muuta tapaa esiin, jossa toisiaan
tuntemattomat ihmiset voivat samalla ”hiekkalaatikolla” tuottaa toisilleen
lisätietoa, niin kuin Facebook Salpalinjasta on tehnyt ja tekee.
Facebook on monelle kirosana. Minäkin panin kauan hanttiin,
etten lähde nuorison muotihumputuksiin mukaan, kunnes tasan neljä vuotta sitten
tajusin kanavan monet mahdollisuudet tiedon levitykseen. Ja huomasin, että
vaikka itsekin lähestyin jo kuutta kymppiä, etten ole edes vanhimpia Facebookin
opettelijoita. Oikeastaan muuta huomioon otettavaa Facebookissa ei ole kuin,
että muistaa kaiken kirjoitetun olevan julkista ja jäävän internetin
syövereihin kenties ikuisiksi ajoiksi.
En tiedä yhtään, minkä verran Salpalinja-harrastajia tai
siitä ylipäätään kiinnostuneita ihmisiä Suomessa on. Se on varmaa, että heitä
on taatusti enemmän kuin puheena olevien ryhmien muutama sata. Kaikkia
Salpalinja-ihmisiä ei tietenkään saada Facebook-ryhmiin mukaan, mutta yritän
tällä kirjoituksella kannustaa epäröiviä tai Facebook-mahdollisuudesta
tietämättömiä tulemaan porukkaan mukaan.
Ja ei pidä pelästyä, jos keskustelu joskus rönsyilee ja
ryöpsähtää hieman aiheen ulkopuolella tai sitä löysästi sivuaa. Facebookissa on
sama kuin sanomalehdessä: luet vain ne jutut ja katsot ne kuvat, mitkä sinua
miellyttävät. Suomen Salpa ja Salpavaeltajat –ryhmissä todennäköisyys osua
Salpalinjaan on taatusti suurempi kuin missään muualla somessa, sosiaalisessa
mediassa. Tietysti tämä blogi on täysin oma lukunsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti