Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Sotaveteraanit.fi -sivusto huomasi myös tämän blogin

Suomen Sotaveteraaniliiton nettisivusto Sotaveteraanit.fi uutisoi SuomenSalpa - dokumentti maanpuolustustahdosta dvd-tallenteen tulon myyntiin Salpalinjan matkailukohteissa kesällä ja suoratilauksena tuottajan sähköpostiosoitteesta. Tämän blogin kannalta huomionarvoista on se, että jutun lopussa viitataan juuri tähän blogiin!
Uutisen lopussa todetaan  nimittäin näin:
PS. Tiesitkö, että Salpalinjalla on  oma blogikin?

https://sotaveteraanit.fi/2019/04/14/salpalinja-elokuva-nyt-dvdna-puolitoistatuntinen-dokumentti-kertoo-puolustuslinnoituksen-tarinan-ensimmaisesta-lapionpistosta-nykypaivaan/

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Dokumentti Salpalinjasta DVD-tallenteena

YLE TV2 tuotti Salpalinja - kriisin monumentti -dokumentin 29 vuotta sitten, vuonna 1990, toimittajat Pertti Hintikka ja Olavi Puusaari, kesto 48 min. Dokumenttia EI SAA MISTÄÄN, eikä sitä mitä ilmeisimmin ole esitetty missään sitten 1990-luvun!


MUTTA TÄTÄ SAA: Tuottaja Juha Huttunen, storyTv films Oy, teki vuonna 2017 elokuvan SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta. Puolentoista tunnin elokuva kertoo Salpalinjan koko tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään. Tämän tarinan saa nyt helposti kotiin DVD-tallenteena. Tilaa levy itselle ja tai lahjaksi toisille osoitteesta juha.huttunen@videoflow.com 
Hinta on 25 euroa kappaleelta.
Tuotantoon osallistuneet avustajat saavat kiitoksena levyn, kunhan lähettävät tuottajalle postiosoitteensa.


Lehdistötiedote 1.4.2019

Dokumentti Salpalinjasta DVD-tallenteena

Salpalinjasta reilu vuosi sitten valmistunut puolentoista tunnin dokumenttielokuva on nyt suuren yleisön saatavana DVD-tallenteena. Se kertoo viime sotien aikaisen Suomen itärajan puolustuslinnoituksen koko tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään.

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan on tuottanut ja ohjannut Juha Huttunen storyTv films Oy:sta Lappeenrannasta. Elokuvassa ovat aikalaislinnoittajien ohella mukana Suomen johtavat Salpalinjan asiantuntijasotilaat ja tutkijat.

Yhdeksän päivää talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki yhden miehen päätöksen myöhemmin Suomen Salpa –nimen saaneen itärajan linnoituksen rakentamisesta. Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.

- Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Se täytti olemassaolollaan tehtävänsä ja osaltaan vaikutti merkittävästi nykyiseen rauhantilaan Suomessa. Siinä oli riittävä syy ja motivaatio tehdä suurimmalle osalle suomalaisia edelleen tuntemattomasta Salpalinjasta uusi dokumentti, Juha Huttunen perustelee.

Elokuvan DVD-levy tulee kesäksi tarjolle Salpalinjan matkailukohteisiin tai sen voi tilata nyt jo suoraan tuottajalta juha.huttunen@videoflow.com

kuvateksti sotilaat rivissä:

Dokumentissa tarvittiin paljon avustajia. Salpalinjan miehitystä kesäkuussa 1941 linnoitusjalkaväen joukoin kuvattiin autenttisilla paikoilla jossain Miehikkälässä. Kuva: Terho Ahonen

kuvateksti linnoittajat lapioimassa:


Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista. Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella. Kuva Terho Ahonen


Lisätietoja:
Juha Huttunen                                                                                    
Tuottaja, storyTv films Oy                                           
juha.huttunen@videoflow.com                                                         
0400 650 252

Terho Ahonen
tiedottaja, elokuvan Salpalinja-asiantuntija
040 504 0293

Dokumentin teatteriversion pitkätraileri:  https://youtu.be/XtA1Uqc2fjY


Klikkaa kuvia isommaksi!


lauantai 30. maaliskuuta 2019

Linnoitustoimisto sai reliefin Myllykoskelle

Salpalinjan töitä johdettiin maavoimien linnoitustoimistolta Myllykoskelta vuoden 1940 maaliskuusta marraskuuhun 1944.

Myllykosken reserviupseerikerho ryhtyi tukemaan Myllykosken linnoitustoimiston vaiheita tutkimaan innostuneen varatuomari, reservin majuri Eero Mattilan tutkimustyötä ja avusti häntä reliefihankkeen ja 30.3.2019 pidetyn paljastusjuhlan järjestelyissä. Kyseistä päivämäärää 1940 pidetään Mattilan mukaan maavoimien linnoitustoimiston perustamispäivänä.

Juhla oli hieno ja arvovaltainen. Siinä kuultiin myös paikallisia aikalaismuisteluja linnoitustoimiston vaiheilta. Eero Mattilan aikeissa on kirjoittaa Myllykosken linnoitustoimiston vaiheista kirja, mikäli siihen rahoitus järjestyy. Nyt hänen ensimmäinen artikkelinsa on julkaistu Kymen Sotilasläänin Perinneyhdistyksen tämän vuoden Kymen Vartio -lehdessä.

Komea reliefi on kiinnitetty Myllykosken seurantalon pääsisäänkäynnin viereen. Seurantalo oli yksi linnoitustoimiston tiloista. Osa linnoitustoimiston käytössä olleista rakennuksista on vuosien saatossa purettu. Lue myös blogi http://salpalinjansalat.blogspot.com/2010/05/linnoitustoimisto-waldenin.html

Liitän tähän Teppo Lahden paljastuspuheen, joka kiteyttää Salpalinjan ja Myllykosken yhteyden sekä kolme kuvaa paljastustilaisuuden ulko-osuudesta. (Terho Ahonen)

Eversti evp Teppo Lahden puhe
maavoimien linnoitustoimiston reliefin paljastusjuhlassa Kouvolan Myllykoskella 30.3.2019:

Talvisodassa Neuvostoliiton tavoitteet Suomen valtaamiseksi jäivät saavuttamatta. Suomessa ymmärrettiin, että uuden sodan vaara oli ilmeinen. Alueluovutusten johdosta itäraja sijoittui uuteen paikkaan ja se oli vailla linnoitteita. Yhdeksän päivää talvisodan päättymisen jälkeen marsalkka Mannerheim päätti uuden itärajan linnoittamisesta. Salpalinja näki päivän valon Suomenlahdelta aina Jäämerelle saakka.

Salpalinja on osoitus Suomen kansan maanpuolustustahdosta ja halusta säilyttää Itsenäinen Suomi. Linjalla oli parhaimmillaan vuoden 1941 keväällä 35 000 rakentajaa, joita muonitti 2000 lottaa. Ei myöskään pidä unohtaa kotirintaman miehiä ja naisia, jotka toiminnallaan tukivat tämän mahtavan monumentin rakentamista.

Ruotsissa oltiin myös huolissaan tulevaisuudesta. Sen takia siellä tehtiin päätös tukea Salpalinjan rakentamista. Ruotsin kalustollinen ja rahallinen apu oli hyvin merkittävä. Ruotsalaiset aloittivat Salpalinjan rakentamisen painopistesuunnassa Suomenlahti – Säkäjärvi alueella. Ruotsalaiset rakentajat poistuivat syyskesällä 1940. Myös Norjasta lähetettiin osasto rakentamaan linjaa, mutta he joutuivat nopeasti palaamaan puolustamaan kotimaataan saksalaisten hyökättyä maahan.

Salpalinjan rakentaminen oli koko kansan asia. Poliittinen johto rahoitti auliisti linjan rakentamisen, silloin oltiin pakkotilanteen edessä. Suomen kansa oli tuolloin yhtenäinen ja taisteli kaikin keinoin Itsenäisyytemme puolesta. Jollei näin olisi ollut, tilanne nykyään olisi toinen.

Salpalinjaan rakennettiin noin 700 teräsbetonikorsua, 25 luolaa, 225 km kiviestettä, 130 km kaivantoestettä, 350 km taistelu- ja yhteyshautaa, 315 km piikkilankaestettä ja 3 000 erilaista kenttälinnoitetta. Ei turhaan todeta, että tuo linja on ja todennäköisesti pysyy pohjoismaiden suurimpana rakennustyömaana kautta aikain.

Salpalinjan merkitys Itsenäisyytemme säilyttäjänä on kiistaton. Vaikka linjalla ei koskaan taisteltu, sen olemassaolo aikaansai osaltaan sen, että jatkosodan torjuntavoittomme jälkeen neuvostoliittolaiset eivät enää jatkaneet hyökkäystä Suomeen. Muutenkin jatkosodan taisteluissa se muodosti puolustustaistelujen henkisen selkärangan kesällä 1944, olihan joukkojemme takana vielä yksi puolustuslinja ennen jotakuinkin vapaata pääsyä pääkaupunkiimme. Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo on todennut, että Salpalinja oli ennalta ehkäisevä pelote Neuvostoliitolle. Sotahistorioitsija eversti Sampo Ahto on osuvasti todennut, että linnoite on täyttänyt tehtävänsä, jos se jo pelkällä olemassaolollaan on estänyt vihollisen hyökkäykset. Voimme vain kuvitella, mikä olisi tilanne, jos Salpalinjaa ei olisi rakennettu. Voisi jopa olla, että lipputangoissamme liehuisi vallan eri väreillä varustettu lippu nykyisen sinivalkoisen sijaan.

Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen voimme hyvällä omallatunnolla todeta, että Salpalinja on mitä arvokkain Suomen valtion kansallisomaisuus, jota pitää vaalia ja kunnioittaa meidän veteraanisukupolveamme, joka aikaansai tuon monumentin. Yhtälailla toivoisin, että tuo massiivinen linnoituslinja kohteineen liitettäisiin UNESCON yhdeksi maailmanperintökohteeksi. Salpalinjan merkitys itsenäisyydelle oli vaaran vuosina sen arvoinen.

Salpalinja oli pois julkisuudesta aina 1980-luvulle saakka. Vasta tuolloin alettiin Salpalinjaa tuoda kansamme tietoisuuteen muun muassa Virolahdella ja Miehikkälässä. Nykyisin Salpalinjasta on saatavissa runsaasti tietoa esimerkiksi internetistä. Salpalinjan matkailullinen arvo on lisääntynyt oleellisesti. Salpalinja on muun muassa oivallinen ja näyttävä retkeilykohde.

Merkittävä osa kotiseutumme historiaa on se, että Salpalinjan rakentaminen johdettiin Myllykoskelta tältä silloiselta Yhtyneitten Paperitehtaitten tehdasalueelta. Kenraaliluutnantti Edvard Hanell oli määrätty linnoitustyön johtajaksi. Hänellä oli apunaan noin 400 hengen Linnoitustoimisto. Tämän Linnoitustoimiston toiminnasta on varsin vähän kirjoitettua tietoa. Sen takia Eero Mattilan ansiokas  tutkimus tästä asiasta tarjoaa merkittävästi lisätietoa Linnoitustoimiston työskentelystä. Voimme vilpittömästi todeta, että Myllykoskella yhdessä monen muun paikkakunnan kanssa on ollut merkittävä rooli itsenäisyytemme säilyttämisessä.

Olin viisi vuotta Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksen eräs tärkeimmistä tehtävistä on vaalia Salpalinjan perinnettä ja tuoda linjaa tunnetuksi. Tämä Myllykosken Seurantalon seinään kiinnitetty reliefi edistää hyvin Salpalinjan tunnettuutta. Perinneyhdistyksen puolesta haluan esittää vilpittömät kiitokset Myllykosken reserviupseerikerholle ja ennen kaikkea Eero Mattilalle, joka on saanut tämän aikaiseksi.


TEPPO LAHTI
Salpalinjan perinneyhdistyksen hallituksen jäsen

Klikkaa kuvia isommaksi
Myllykosken seurantalo sijaitsee keskellä taajamaa.



Reliefihankkeen puuhamies Eero Mattila (vas), reserviupseerikerhon kunniavartiomiehet Juha Tompuri ja Eero Viitanen sekä paljastuspuheen pitänyt Teppo Lahti.





torstai 21. helmikuuta 2019

Suomen Salpa - dokumentti maanpuolustustahdosta DVD-jakelu alkaa

Tilaa oma DVD-tallenne, dokumenttielokuvan kesto 1½ tuntia.

Runsas vuosi sitten (26.11.2017) Lappeenrannassa ensi-iltansa saanut Suomen Salpa - dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan jakelu yksityiskäyttöön DVD-levynä alkaa huhtikuun ensimmäisellä viikolla 2019. Elokuva kertoo Salpalinjan tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään. Mukana maan parhaat Salpalinja-asiantuntijat, niin sotilaat kuin tutkijatkin. Elokuvan kaupallisesta käytöstä on sovittava tuottajan kanssa erikseen.

Tässä tuottajayhtiö storyTV Oy:n tiedote asiasta:

SuomenSalpa - dokumentti maanpuolustustahdosta - DVD on tuotannossa. Tilauksia otetaan vastaan
osoitteessa: juha.huttunen@videoflow.com.
DVD:n hinta on 25€/kpl. Myös tukkupakkauksissa jälleenmyyjille (myyntierä 25 kpl).
Toimitukset huhtikuussa 2019 alkaen.
Sähköpostitilauksen jälkeen tuottaja Juha Huttunen lähettää tilausvahvistuksen ja laskun. Kun lasku on maksettu, levy tulee kirjeessä annettuun postiosoitteeseen.


Kaikille tuotantoon osallistuneille toimitus tapahtuu postitse ja veloituksetta; lähetä  postiosoite spostitse: juha.huttunen@videoflow.com.
Tässä tuottaja Juha Huttusen kuvat levykotelon etukannesta ja koko kotelosta:






tiistai 8. tammikuuta 2019

Wanha Veteraani etappi Salpalinjalle

Wanha Veteraani Haminassa on mitä otollisin lisävoima saada sotahistoriasta kiinnostuneet ihmiset matkustamaan Salpalinjalle. Siksi julkaisen eilen medialle varsin laajasti jaetun ja kirjoittamani  tiedotteen, jossa em. asiaa sivutaan. (TA)


           

Törni ja SS-pataljoona näyttelykesän valtit Haminassa

Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni 100 -vuotta ja Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona Saksassa ovat Wanhan Veteraanin näyttelyvaltit kesällä 2019 Haminassa. Molemmat aiheet herättävät yhä tunteita puolesta ja vastaan.

Waffen SS -keskusteluun odotetaan lisävauhtia helmikuussa. Silloin valmistuu valtioneuvoston kanslian Kansallisarkistolta tilaama puolueeton arkistoselvitys siitä, oliko Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941-43 palvelleilla suomalaisilla osuutta juutalaisten surmaamiseen. Tutkimus käynnistettiin, kun vuosi sitten Simon Wiesenthal -keskuksesta oli käännytty tasavallan presidentti Sauli Niinistön puoleen ja pyydetty Suomea laatimaan asiasta selvitys.

Wanha Veteraani on elokuun alussa 2018 perustettu rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Haminassa. Sen jatkuvasti uudistuva perusnäyttely antaa läpileikkauksen Suomen rauhanturva- ja kriisinhallintatyöstä vuodesta 1956 aina nykypäivään asti.

- Vahvoilla vaihtuvien näyttelyjen teemoilla vedämme väkeä kiinnostumaan myös yhdestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivestä, rauhanturvaamisesta. Pidämme myös sotiemme veteraanit ja lotat esillä Wanhassa Veteraanissa, toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki perustelee.

Kangasmäki korostaa, että Wanha Veteraani ei vaihtuvien näyttelyjen aihevalinnoillaan ota mitään kantaa itse kuhunkin asiaan.

- Esittelemme tapahtunutta Suomen maanpuolustushistoriaa sellaisena, kuin se tiedossamme on.
Wanhan Veteraani on samalla uusi matkailukohde Haminassa. Ryhmille on jo ensi kesäksi valmiiksi räätälöity kahden päivän matkailupaketti. Siinä tutustutaan paitsi Haminaan myös Virolahteen, sen Harjun kartanomaisemaan ja Salpalinjaan sekä vaikkapa uuteen Vaalimaan Outlet-kauppakylään
.
Lisänä seminaari ja kirjallisuustapahtuma

Lauri Törnin sotilasuraa Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa sekä ”SS-panttipataljoonamme” roolia Saksassa valotetaan näyttelyjen avajaispäivänä 1. kesäkuuta asiantuntijaseminaarissa RUK:n Maneesissa Haminassa.

Myöhemmin kesällä järjestetään tapahtuma, jossa käsitellään Lauri Törniä suomalaisen fiktiivisen sotakirjallisuuden hahmona. Esimerkiksi paikalla on useita Törni-teoksia kirjoittanut kirjailija Esa Sirén Kouvolasta. Tilaisuudessa tuskin jätetään mainitsematta Vihreät baretit -elokuvaa ja että sen pääosaa esittäneen John Waynen roolihahmon esikuvana on Lauri Törni, Larry Thorne!

Päivittäisten opastuskierrosten alkuun perinnekeskuksen vieraille pidetään lyhyt johdantoesitys näyttelyaiheiden yhteydestä Suomen puolustushistoriaan.

Harvinaista materiaalia

Tänä vuonna on kulunut sata vuotta Lauri Törnin syntymästä. Näyttelyyn on koottu usean yksityisen keräilijän ja Osasto Lauri Törni perinnekillan keräämiä asepukuja ja esineitä. Osa harvinaisesta aineistosta on julkisesti esillä ensimmäistä kertaa, jotkut esineet tällä tietoa samalla myös viimeistä kertaa.

- Vietnamin sodassa Törnin viimeisen maallisen matkan turmapaikalta löydetty helikopterin lavan osa ja miehen ruotsalainen Carl Gustav m/45 –konepistooli saadaan näyttelyyn. Esillä on tietysti paljon valokuvia Törnin elämän varrelta. Mukana on kuvia myös Törnin juhlavista hautajaisista Arlingtonin sotilashautausmaalta 26.6.2003 Yhdysvalloista, näyttelypäällikkö Ismo Flink luettelee.

SS-pataljoonan vaiheita esitellään näyttelyssä suomalaisten SS-upseereiden, -aliupseereiden ja -miehistön sotilaspukukokonaisuuksin, kunniamerkein, asein ja varustein. Lisäksi nähtäväksi tulee paljon aiheeseen liittyviä henkilökohtaisia esineitä, valokuvia ja dokumentteja. Näyttelyaineistoa ja -apua saadaan yksityisten keräilijöiden lisäksi myös Suomen SS-miesten perintöä vaalivalta Veljesapu-Perinneyhdistykseltä.
Ryhmille auki läpi vuoden
Ennakko-odotukset Wanhan Veteraanin näyttelykesän suosiosta ovat suuret. Sille pohjaa antaa aiheiden vetovoima maanpuolustusalan harrastajien keskuudessa. Teemojen esilläolon uskotaan herättävän kiinnostusta ja saavan myös suuren yleisön ottamaan Wanhan Veteraanin retkikohteekseen kesällä 2019.
Perinnekeskus on auki kesä-elokuun kuutena päivänä viikossa. Ryhmille ovet ovat tilauksesta auki kesällä myös maanantaisin ja muulloinkin ympäri vuoden; tarkemmat tiedot www.rvpk.fi
Isänmaan ja rauhan asialla kotona ja maailmalla

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani vaalii sotiemme veteraanien, vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja suomalaisen rauhanturvaamisen perintöä. Wanha Veteraani on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan ensimmäinen valtakunnallinen museo Suomessa ja samalla kriisinhallintaveteraaneille uusi pyhiinvaelluskohde verestää muistoja yksin tai yhdessä.

Wanhaa Veteraania ylläpitää Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry. Sen puheenjohtaja on eversti Markku Hutka Ruotsinpyhtäältä. Yhdistyksen perustajajäseniä ovat Suomen Rauhanturvaajaliitto ry, Kymenlaakson Rauhanturvaajat ry, RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry ja Haminan-Vehkalahden Sotaveteraanit ry. Nyt yhdistykseen kuuluu kaikkiaan jo 22 valtakunnallista, alueellista ja paikallista maanpuolustusyhdistystä ja järjestöä, ja lisää tulee. Viimeisin hyväksytty jäsenyhdistys on Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri ry.

Perinnekeskuksen näyttelytarjonta on jo valmiiksi suunniteltu syksyn 2019 vaihtuvaan näyttelyyn. Silloin on esillä viime sotien aikana koko kansaa koskettanut teema: Sotien 1939-45 -aikainen vapaaehtoinen talkoo- ja varainkeräystoiminta.

Lisätietoja:
Yhdistyksen toiminta-ajatus selviää em. kotisivuilta sekä myös sen blogiteksteistä: www.rvpk.fi/blogi


Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja, Wanha Veteraani
040 158 8115

Ismo Flink
Näyttelypäällikkö, Wanha Veteraani
050 534 6225

Terho Ahonen
Tiedottaja, Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293