Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

torstai 30. toukokuuta 2019

Salpalinjan taistelut Kuusamon Lahtelassa syyskuussa 1944!


Vihdoin on saatavissa tutkittua ja varsin tarkkaa tietoa, mitä Kuusamossa tapahtui 55 päivän aikana syys-marraskuussa 1944!

Eläkkeellä oleva turvallisuusalan asiantuntija Tuomo Kallioniemi on viimeisen parin vuoden ajan selvitellyt myös Salpalinjaa tuottaessaan sisältöä Lapin sota 1944 – 1945 -sivustolleen: https://lapinsota-1944.weebly.com/

Sain eilen häneltä myös linkin edellä mainitun sivuston Kuusamo Salpalinja -osaan. Ja se sykähdytti tarkoilla tiedoillaan. Kallioniemi viestitti minulle työnsä taustasta muun muassa seuraavaa:

”Tämä Lahtelan kantalinnoitus on kiinnostanut minuakin, koska olen lähtöisin Kuusamosta ja tunnen kyseiset maisemat hyvin. Olen noin vuoden ajan tutkinut Venäjän Karjalan rintaman sotapäiväkirjoja ja karttoja, jotka koskevat venäjän miehitysaikaa Kuusamossa, Suomussalmella ja Sallassa. Erityisen mielenkiintoiseksi tarina meni kun sain käsiini Puna-armeijan sotapäiväkirjat ajalta, jolloin Puna-armeija ajoi takaa Saksan SS-Nord divisioonan joukkoja Kiestingistä Kuusamoon ja miehitti Kuusamon alueet.

Salpalinjaa koskevissa julkaisuissa on lähes poikkeuksetta mainittu, että Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Mihin faktoihin tämä väite perustuu?  Käännätettyäni satoja sivuja venäläisiä sotapäiväkirjojen sivuja, alkoi paljastumaan, että Lahtelan Salpalinjalla Saksan armeijan jälkijoukot kävivät viivytystaistelua 22.9. – 27.9.1944 Venäjän Karjalan rintaman 26. Armeijan 205. JV-divisioonan joukkoja vastaan, ja siten viivyttivät muutaman päivän ajan heidän etenemistään Kuusamon kirkonkylään. Sotapäiväkirjojen mukaan venäläiset yrittivät tuhota Lahtelan linnoituksen rakenteita jopa suorasuuntaustykeillä, mikä vaikuttaa melko uhkarohkealta operaatiolta. Voidaanko saksalaisten ja venäläisten joukkojen yhteenottoa Lahtelan puolustuslinjalla kutsua taisteluksi?”

Kallioniemi pohtii tietysti myös sitä, voiko venäläisiin sotapäiväkirjoihin luottaa. Sen hän jättää lukijan pääteltäväksi.

Ainakin minun silmään neuvostojoukkojen Kuusamon miehitysaikana tekemät päiväkirjamerkinnät Salpalinjan rakenteesta ovat virheineen päivineen hämmästyttävän ”sinne päin”. Yhtenä virhe-esimerkkinä Salpalinjan korsujen valussa käytetyn teräksen läpimitaksi mainitaan 30 millimetriä, kun en tiedä 18 mm paksumpaa käytetyn.

Tuhottujen korsujen betoniseinien vahvuudet, ihme kyllä, sotapäiväkirjojen kirjoittajat ovat värittäneet mieluummin alakanttiin. Mutta esimerkiksi tuhottujen teräsbetonikorsujen määrä 32 kappaletta on ihan oikein.

En käy tässä toistamaan, mitä alla olevasta linkistä on jokaisen luettavissa. Itse nostan 69-vuotiaan Kallioniemen tutkimustyön erittäin arvokkaaksi asiasta, josta Suomen virallinen historia on visusti vaiennut. Paikkakuntalaiset Kuusamossa ovat Neuvostoliiton miehityksen tietysti tienneet. Mutta me Salpalinja-harrastajat olemme saaneet aiheesta tietoa vasta, kun Salpalinjan perinneyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Heikki Koskelo alkoi asiaa selvittää ja julkaisi kirjoituksia 2000-luvun alussa.

Tässä mielessä Tuomo Kallioniemen tutkimustyö tuo aivan uuden ulottuvuuden Kuusamon syksyyn 1944. Vielä kun löytyisi syy, miksi Neuvostoliitto perusteellisesti tuhosi juuri Kuusamon korsut 700 -900 kilon räjähdyspanoksilla ja vei kaikki (tai ainakin melkein kaikki) tähystyskuvut mennessään, niin se olisi huikea kruunu kyseiselle tutkimukselle! Heikki Koskelo on nimittäin arvellut, että korsujen räjäytys on ollut testausta koko Salpalinjan tuhoamiseen!

Erinomaista työtä Tuomo Kallioniemeltä! Kannattaa perehtyä:

Ei kommentteja: