Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Matkailustrategioita pillastumiseen saakka

Tämä kirjoitus ei ole parhaimpiani, mutta menköön nostattamaan muiden juttujen tasoa.

Tämän blogin yksi ujostelematon tarkoitus on houkutella Salpalinjan erilaisiin kohteisiin ja tapahtumiin ihmisiä, mielellään ihan maksavaakin yleisöä. Päällimäinen päämäärä on Salpalinjan avulla näyttää ja kertoa kaikelle kansalle veteraanisukupolviemme saavutuksista ja muun muassa siitä, että ne mahdollistivat tämä tekstin tuottamisen suomen kielellä jne.

Törmäsin tänään kahteen samansuuntaiseen asiaan, jotka kyllä tekevät Salpalinja-ponnisteluni täysin tyhjäksi. Huutoani ei ole vieläkään kuultu. Salpalinjaa ei tiedetä olevankaan!

Nämä asiat ovat kysely matkailuyrittäjille koskien Kotkan Haminan seudun risteilyliikenteelle tarjottavia matkailupalveluja ja toisena uutinen Kaakonkulman verkkolehdessä koskien Etelä-Kymenlaakson luontomatkailustrategian tekemistä. Molempien asioiden takana ovat alueellisen kehittämisyhtiö Cursorin vähintään puolen vuoden projektit. Ilman mitään projekteja vastaus on kysymättäkin selvä: se on tavalla tai toisella Salpalinja. Se kyllä Cursorissa pitäisi jo vihdoin tietää ja tunnustaa. Mutta ei, uusia hankkeita pannaan pystyyn kysymään ja selvittämään itsestään selvyyksiä.

Ensin mainittuun kyselyyn vastasin asiallisesti ja toin esiin Salpalinjan mahdollisuudet jälleen kerran (lopputuloksen tiedän: ei johda mihinkään). Kaakonkulman verkkouutista kommentoin jo niskavillat enemmän sykkyrällä.

Salpalinjassa olen toiminut liki 20 vuotta  ja nähnyt jos jonkinlaista matkailuprojektia. Iso osa puhtaita nollatutkimuksia, 20-sivua raporttia 1-2 vuoden työstä jossakin pölyttymässä. Ainoat toimivat ja tulosta tuottaneet ovat ne hankkeet, joille on annettu riittävän yksityiskohtainen ja ymmärrettävä toimeksianto. Sellaisia on Salpalinjan ympärillä onneksi ollut useita. Hyvä niin.

Salpalinja-matkailun ongelma ei ole infra, no, majoitustiloja ei lähellä kohteita juurikaan ole, poisluettuna Lappeenranta, tosin sinne kohteet ovat vasta tulossa. Ja jos halua on ja vähän miettii, majoituskaan ei ole ongelma. Opastuspalveluja on museoilla ja yksityistäkin löytyy. Ongelma on markkinointi. Siitä olen tässäkin tuutissa vinkunut monta kertaa.

Yhteiskunnan rahaa käytetään hirvittävän paljon kaiken maailman jonninjoutaviin kehittämishankkeisiin, siis ihan onnettomiinkin. Jotenkin tekemisen konkretia on noissa hankkeissa pilvien ja kuun välissä. Toimeksiannot tehdään niin ympäripyöreiksi, että jo niitä kirjoitettaessa tiedetään, että loppuraportti ei kerro sen enempää. Ja joku taas loppuraportin tyytyväisenä hyväksyy ja vetää tilastoihin luvut, että ko. hanke tuotti uusia työpaikkoja niin ja niin paljon. Niitä ei kuitenkaan missään eritellä. Valhetta, lievemmin ilmaistuna toiveajattelua mahtuu maailmaan paljon.

Tässä vähän esimerkkiä edellä mainitusta luontomatkailustrategiasta: ”Strategia ja toimenpideohjelma tulevat toimimaan seudun luontomatkailusektorin kehittämisen ohjauskeinona vuoteen 2020 asti. Tavoitteena on kehittää luontomatkailusta tunnettu ja oman profiilin omaava osa matkailun toimialaa”. 

Minä puolestani toivon, että hankeitta ideoivat ihmiset uskaltaisivat kohdata työn tuloksia, uskaltaisivat saada aikaan. Se onnistuu, kun kohdentaa tekemisen tarpeeksi yksityiskohtaiseksi, laittaa tavoitteen niin lähelle, että siihen kädet ulottuvat. Vähän on sentään enemmän kuin ei mitään.

Uskallan sanoa, että Salpalinjalta puuttuu matkailukohteena vain tunnettavuus. Kaikki turhat matkailun nollatutkimukset pitää keskittää yhdeksi tehokkaaksi markkinointikampanjaksi niin, että pilliheinät eivät salpapoluilla pohkeita pistele. Markkinatalous hoitelee pahimmat infrapuutteet sitä mukaan kuin niitä esiin tulee. Sen jälkeen ei tarvita uusia tekohankkeita niin kuin nyt aina.

Tiedän, tämäkään kirjoitus ei johda mihinkään. Tätä eivät lue ne, joiden pitäisi. Tai jos lukevat, eivät halua kieltäni ymmärtää.

Tähän lopuksi erään hanketyöntekijän kelpoisuusvaatimukset eräästä tehtävästä (on se muuten ihme, jos ei tulosta synny):

Projektihenkilöllä on kokemusta EU hankkeista ja niiden toteuttamisesta, hallitsee kyselyiden tuottamisen ja toteuttamisen koko prosessin, kykenee tuottamaan julkaistavaa kirjallista materiaalia nettiin ja opastauluja retkikohteisiin, neuvonta retkikohteissa, matkailukeskuksissa ja tapahtumissa. Venäjän kielitaito eduksi. Tehtävä edellyttää virkistyskohteissa käyntejä kahden maakunnan alueella, oman auton käyttöä, veneellä liikkumistaitoja sekä osallistumista kohteissa tehtäviin kunnostustehtäviin ja kaikki hoidettava itsenäisesti ja työn kesto on 8 kk."






13 kommenttia:

Juha K. Lahdesta kirjoitti...

Matkailumarkkinointia pohditaan monissakin työryhmissä ympäri maakuntia, tehdään työpajoja, tuotteita. Silti aniharvat tuotteet pystyvät selviämään ensimmäisen tukirahalla tuotetun mahtipontisen markkinointi-iskun jälkeen. Hankkeet tähtäävät aina yhtä lyhytjänteisesti tuotteen tekemiseen. Ja se syntyy hankkeen lopussa, tuote pitäisi synnyttää hankkeen alussa ja seurata kehitystä ja korjata virheitä. Tähän vaan ei oikein anna hankkeet myöten, ne vuoden-kahden puristukset halutaan päättää johonkin suureen ja näyttävään lopputapahtumaan. Sen jälkeen odotetaan useampi vuosi uutta. Markkinointi on yksi mihin yrittäjät huutavat rahaa, turhaan. Sitä ei tule, hankkeet eivät anna sellaisiin myöten. Rahat markkinointiin on löydyttävä yrittäjiltä, tavalla tai toisella.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Samaa mieltä Juha. Ja on selvää, että kannettu vesi ei kaivossa kestä. Salpalinjan osalta kun saisimme kerran pään pinnalle,kysyntäkynnyksen yläpuolelle, niin kyllä se siellä sitten pysyisi. Kun rahaa markkinointiin ei ole, täytyy yrittää kirjoitella vaikkapa blogia!

Harri Ukkonen kirjoitti...

Mitä tarkoittaa "Salpalinja-matkailun ongelma ei ole infra, no, majoitustiloja ei lähellä kohteita juurikaan ole, poisluettuna Lappeenranta, tosin sinne kohteet ovat vasta tulossa."?
Markkinointi ei ole ongelma,mutta usko Terho että Salpalinja ei vaan kiinnosta niin suuressa mittakaavassa kun haluaisit.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Infra ei ole suurin ongelma, kaikki tarpeellinen Salpalinja-matkailijalle hyvällä halulla löytyy jo nyt, ainakin nykyisille kävijämäärille.

Harri, on ilman muuta selvää, että Salpalinja kiinnostaa vain osaa ihmisiä. Meillä jokaisella on erilaiset toiveet ja käsitykset, osa realismia, osa toiveajattelua. Minäkin uskon, että Salpalinja ei todellakaan kiinnosta, jos ei haluta että se kiinnostaa. Mutta minä haluan, että se kiinnostaa ja siihen on ihan hyvä syy uskoa. Nimittäin ainakin ne ihmiset lähes järjestään, joita olen opastanut, ovat olleet silmät pyöreinä näkemästään ja kuulemastaan. En jaksa uskoa että tuo lajityyppi olisi jo tyystin käsitelty. Kiinnostus herää kun sen herättää. Siitä on kysymys, se on markkinointia!

Vielä rautalangasta: Ihminen tarvitsee leipää, nälkä paljastaa sen.Leivän tuottaminen ja myynti ei elätä koko ihmiskuntaa. On keksittävä muita tarpeita ja tuotteita niihin. Salpalinja on pienelle osalle ainakin suomalaista ihmiskuntaa ihan hyväksi osoittautunut tuote. Siitä on tullut hyvä mieli monelle. Se hyvän mielen tarve on synnytettävä. Se ei ole samanlaista luontaista kuin nälkä tai jano.

Yksi hyvä syy ja tarve kertoa Salpalinjasta on sen mahdollistama kiitollisuuden osoitus sotiemme aikaisille veteraanisukupolville, jotka antoivat meillä tämän Suomen. Minusta siitä ainakin kaikki suomalaiset voisivat olla kiitollisia. Hyvä olomme ei ole itsestään selvyys.

Harri, en minä ole tässä asiassa yksin, vaikka olen kylläkin aika yksin, kun tästä paasaan ja kirjoitan. No, sitä kestää vain aikansa. Mutta siitä olen hirmu iloinen Harri, että sentään luet juttujani ja niitä kommentoit. Se on hyvä! Jatketaan molemmat tyylillämme!

Juha H kirjoitti...

Pitäisiköhän "markkinointimielessä" jonkun perustaa Baari TR_korsuun, kuten näkyi tänään TV:ssä Albaniassa tehdyn.???

Harri Ukkonen kirjoitti...

Näistä matkailuhankkeista sen verran että,turhempaa toimintaa en ole nähnyt kuin Lappeenrannassa. Kolmen vuoden aikana on toimijat ovat huomanneet,että Voisalmessa on yksi korsu joka soveltuu matkailukäyttöön. Nyt sitten tämän jälkeen lypsetään hankeeseen lisää rahaa Salpapolun jatkamishankkeen verukkeella.

Näitä "itsenäisyyden monumentteja" ja museoita on ympäri suomea ja niissä ihmeteltävää silmät ympäripyöreinä yllin kyllin. Joten ei Härkämäki ainoa paikka suomessa ole missä on jotain "ihmeellistä".
Terhollekin voisin suositella monia ainakin omasta mielestäni mielenkiintoisia sota-historiallisia matkailu kohtaita,mutta olen siinä käsityksessä että turhaa työtä. Ps.Paljon mainostamaasi neuvostoliittolaista korsuntuhoajaa "tuhannen kilon lentopommia" voi käydä ihmettelemässä Keski-Suomen Ilmailumuseolla Tikkakoskella.On tosin saksalainen,mutta mitäs pienistä kun jo kokoluokka on oikein.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Harri jatkaa tyylillään. Pitää muistaa, että blogikirjoitukset ja niihin tehdyt kommentit edustavat vain kirjoittajiensa mielipiteitä.

Sen verran on selkeytettävä, että nyt menossa oleva LPR-hanke pesee mennen tullen järkevyydellään ne hankkeet, mitkä minut "pillastutti".

Harri Ukkonen kirjoitti...

Mikä tuossa Lappeenrannan hankkeessa/hankkeisssa on mielestäsi järkevää ja mikä on niiden todellinen anti?
Oikein järkevästi kun hankevetäjät asiat tekevät,niin hankkeet tehdään mahdollisimman pitkiksi ettei tarvitse esitellä kenellekkään keskeneräisiä töitä,niitä kun periaatteessa ei voi kukaan arvostella.

Täältäkin löytyy blogikirjoitus otsikolla "Lappeenrannassa meno päällä" 22.5.2011
http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2011/05/lappeenrannassa-meno-paalla.html
Oliko Salpalinjan mahdollisuudet-esiselvityshankkeen suurinta antia seminaari-ilta Rutolassa,missä ulkopuolinen kertoo paikallisille mitä kaikkea Salpalinjaan liittyvää Rutolasta löytyy,vai mikä tai jatkuuko tuo esiselvityshanke vielä mahdollisesti?

Juha H kirjoitti...

Minusta tuo ESI SELVITYS hanke pitää jo sisällään asian ytimen, eli selvitetään vähän niinkuin ennakkoon asiaa, eli onko aihetta jatkaa. Minusta on.

Harri Ukkonen kirjoitti...

Esitän saman kysymyksen Juhalle kuin Terhollekin,eli mikä tuossa Lappeenrannan hankkeessa/hankkeissa on mielestäsi järkevää ja mikä on niiden todellinen anti?

Juha H kirjoitti...

Ehkäpä ensimmäinen anti on tietoisuuden lisääminen vaikkapa hankkeen kautta. Vieläkin tapaa alueen asukkaita joille on paljon uutta tietoa tullut. (Niin minullekin). Toiseksi liikuntareittikin on positiivista, niin ei tarvitse lähteä muualle vaeltelemaan. Kolmanneksi esim paikallisilla tahoilla saattaa olla intoa vaikkapa salpalinjan matkailulliseen kehittämiseen/hyödyntämiseen mutta hanke auttaa rahoituksen ja koordinoinnin suhteen. Vapaaehtoisvoimatkin ovat ehtyviä, jos ei tule jonkinlaista tukea. Noissa on minusta järkeä ja antia.

Harri Ukkonen kirjoitti...

Tietoutta saa enemmän muualta kuin satunnaisista seminaari-illoista,joten siihen ei tarvita hankkeita.
Linjan käytännöllinen matkailullinen hyödyntäminen yrittäjille Lappeenrannassa asutuksen vuoksi on noin 10% luokkaa muuhun maahan verrattuna ja Voisalmen/Rutolan alueiden kehitäminen ei ole mahdollista.

Jos tarkoitat liikuntareitillä Salpapolkua Luumäen Askolasta Lappeenrantaan saakka,niin kartasta jo huomaa että vesistöesteet ja asutus estävät rakentamisen.
Käytännössä kahden kilometrin pätkä polkua on jo olemassa Myllylammen ja Kärjenlahden välillä,mihin ei tarvita kuin muutama opasteviitta ja opastaulu.Tähänkään ei tarvita mitään hankkeita.

Juha H kirjoitti...

Seminaareissa on kiva kuunnella viisaampia, ja kysyä jos on jotain mista tietoa tahtoo. Katsellaan mitä tulee?