Maanpuolustusteko–tunnustus Salpalinjan vapaaehtoistyölle

Suomen Reserviupseeriliitto on päättänyt myöntää Vuoden 2013 maanpuolustusteko –tunnustuksen Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerholle. Peruste: Kerhon ansiokas ja pitkäaikainen toiminta Salpalinjan tunnettavuuden lisäämiseksi ja sitä kautta sotiemme veteraanien ja linnoittajaveteraanien työn esillä pitämiseksi ja kansalaisten maanpuolustustahdon kohottamiseksi.

Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) perustama Vuoden maanpuolustusteko – tunnustus voidaan myöntää poikkeuksellisen ansiokkaasta maanpuolustusta, maanpuolustustahtoa tai yleistä turvallisuutta lisäävästä teosta yksityishenkilölle, yhteisölle tai projektille. Vuoden maanpuolustusteko palkintoa on myönnetty vuodesta 2001 lähtien.

Valtakunnallisen palkinnon osuminen kaakonkulmalle vapaaehtoisen maanpuolustustyön tekijöille Salpalinja-ahertamisesta on harvinaista herkkua. Tämän kirjoittaja on saanut olla tässä työssä mukana yhtenä reserviupseerina jota kuinkin alusta asti. Tietäen sen työmäärän jota kymmenet ihmiset ovat vuosien saatossa tehneet voin sanoa palkinnon osuneen maaliinsa.

Vaikkakin tunnustus on muodollisesti myönnetty yhdelle kerholle, on sen takana siis laajempi tekijöiden joukko, jota tietysti Virolahden ja Miehikkälän reserviupseerit ovat pitkälti johtaneet. Valinnan taustalla ja kohteena käytännössä ovat myös ne yhteistyökerhot, jotka ovat Salpavaellusta järjestäneet vuodesta 1994 lähtien. Tunnustus on siten palkinto myös Luumäen Reserviupseerikerhon, Luumäen Reserviläisten ja Kaakonkulman Reserviläisten työlle Salpalinjan hyväksi.

Salpavaellus-tapahtuman opasringissä, joka myös nykyisin perehdyttää RUK:n upseerioppilaita Salpalinjaan, on mukana maanpuolustusihmisiä, reservipseereita ja reserviläisiä edellä kerrottujen kerhojen jäsenten lisäksi muun muassa Haminasta, Helsingistä, Lahdesta ja Lappeenrannasta. Se osaltaan kertoo, että työ koetaan mielekkääksi pitkienkin matkojen takaa. Ja on syytä olettaa, että kevään opaskoulutuksen myötä opasrengas entisestään laajentuu.

Salpalinja tuli vakiintuneesti Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho ry:n toimintaan vuonna 1987, jolloin Miehikkälän Korsumuseo, joka nykyisin on nimeltään Salpalinja-museo, avattiin. Kerhon yksittäiset jäsenet tukivat sotiemme veteraanien ja –invalidien opastustoimintaa osallistumalla kerhon nimissä korsumuseon opastuksiin muutamia kertoja kesässä.

Salpalinja on ollut paikallisen reserviupseerikerhon toimintamuotoja myös osittain jo 1970-luvulta lähtien. Kerhon puheenjohtajana tuolloin vaikuttanut Simo Pyhälahti kertoo opastaneensa Salpalinjassa useita ryhmiä. 1980-luvun lopulla Simon jälkeen Seppo Pylvänäinen kävi vahvasti linnoitukseen kiinni ja Seppoa on ”syyttäminen”, että Salpavaellus 1994 ylipäätään käynnistyi. Taustapiruna ei pidä unohtaa kerhon jäsentä Arto Laventoa, evl. evp. Puheenjohtajista Jarkko Ylä-Kotola, Jukka Lappi, Reino Pietikäinen ja nykyinen Petri Rajajärvi ovat tajunneet Salpalinjan roolin kerhon luontaisena ”pelikenttänä”.

Vuonna 1989 Korsumuseon, sittemmin siis Salpalinja-museon oheistoimintaan uutena elementtinä tulivat opastetut vaellukset Salpalinjaan. Niitä oli muutamia vuosittain ja vapaaehtoisoppaina oli myös reserviupseerikerhon jäseniä.

Puolustusvoimat, lähinnä Kymen sotilaslääni, päätti, että vuonna 1994 järjestetään juhlatapahtumien sarja Salpalinjan rakentamisen päättymisen 50-vuotisuuden kunniaksi. Yksi juhlatapahtuma oli Salpavaellus. Sen järjestäminen ”käskettiin” Virolahden, Miehikkälän, Ylämaan ja Luumäen reserviläisjärjestöjen tehtäväksi. Vaelluksen kokoontumis- ja päättymispaikaksi tuli Miehikkälä.

Niinpä oli hyvin luontevaa, että iso vastuu vaelluksen järjestämisestä lankesi Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho ry:n jäsenistölle. Vaelluksen johtaja, järjestelytoimikunnan sihteeri, tiedottaja ja monet oppaat olivat kerhon jäseniä. Yhdeksi kerraksi tarkoitettu vaellus onnistui erittäin hyvin. Siitä tuli vuosittain toistuva. Ensi kesänä se järjestetään 21. kerran. Yleistäen vaeltajamäärät ovat osuneet lähes aina 100- 200 välille.

Osoituksena nopeasta kyvystä reagoida isoonkiin tapahtumaan samalle organisaatiolle sälytettiin vuoden 1997 Reserviläisurheiluliiton valtakunnallisen syysjotoksen, Salpajotos 97:n järjestäminen. Nimensä mukaisesti jotos myötäili Salpalinjaa ja osa tehtävistä liittyi linnoitukseen. Jotokselle osallistui 145 partiota ja niissä oli peräti 542 jotostelijaa.

Vuonna 2010 Salpavaelluksen suosio kääntyi nousuun ja tuli tarve kouluttaa uusia oppaita. Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho ry:n aloitteesta ja johdolla kerhon Salpalinja-asiantuntijat pistivät pystyyn talvella 2011 toteutetun Oppaita Salpalinjalle -kurssin. Kurssin kesto oli 11 kahden tunnin iltaa. Opaskurssilta todistuksen sai 25 henkeä. Opaskurssi antoi mahdollisuuden Salpalinja-opastoiminnan tuntuvaan lisäämiseen. Todistuksen saaneista noin kolmannes jäi aktiivioppaiksi.

Suunnistuksen Jukolan viesti toteutettiin Vehkalahden Veikkojen järjestämänä Salpa-Jukolan nimellä Virolahden Harjussa kesäkuussa 2011. Salpavaellus-organisaatio Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho ry:n jäsenten johdolla sai tehtäväkseen perehdyttää kisavieraita kilpailukeskuksessa Salpalinjaan. Opastus tavoittikin yli tuhat kisavierasta, joista noin puolet tutustui Salpalinjan teräsbetonikorsuihin.

Alkusyksystä 2011 tuli Salpavaellus-organisaatiolle tiedustelu opastaa Reserviupseerikoulun (RUK) koko reserviupseerikurssi Salpalinjaan. Koulun johto toivoi, että opastus tapahtuisi Virolahden Harjun maisemissa lähellä kurssin harjoitusmaastoja ja että aikaa yksiköittäin toteutettavaan teholliseen opastukseen olisi noin kolme tuntia. Noin kuukaudessa Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho ry jäsenten muodostama ydinryhmä organisoi opastuksen ja perehdytti oppaat tehtäviinsä.

Nyt tähän mennessä on Salpavaellus-tapahtuma perehdyttänyt viisi kokonaista reserviupseerikurssia Salpalinjaan. Tarkalleen 3 107 upseerioppilasta, ikäluokkansa parhaimmistoon kuuluvaan yhteiskuntamme tulevaa vastuunkantajaa, on jo nyt perehdytetty viime sotien aikana rakennettuun itsenäisyytemme monumenttiin. Tuon määrän opastamiseen on tarvittu 310 kolmen tunnin opasvuoroa. Näillä tiedoilla työ jatkuu.

Kaiken kaikkiaan Virolahden ja Miehikkälän reserviupseerit naapurikerhojen ja yhteistyökumppaniensa kanssa ovat olleet tekemässä työtä Salpalinjan eteen, joka sai nyt merkittävän henkisen tunnustuksen. Kiitos myöntäjille. Aloitteen ja sysäyksen palkinnon myöntämisestä nyt palkitulle kerholle teki Kymenlaakson Reserviupseeripiiri ja tarkemmin sen puheenjohtaja Pasi Laari.