Salpavaellus korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä maanpuolustustyössä

Salpavaelluksen tiedottaja Emilia Ristolan eilen jakama lehdistötiedote Salpavaellus 2016 sisällöstä kelpaa tulla julkaistuksi myös täällä. Salpavaellus on erinomainen keino tutustua käytännössä kaikkeen siihen, mitä tässä blogissa on kerrottu! Huomautettakoon, että Salpavaellus on puhdasta vapaaehtoista maanpuolustustyötä itsessään, eikä sillä ole kaupallisia tavoitteita; voitoksi riittää saada levittää Salpalinjan rakentajien lujaa, isänmaallista maanpuolustustahtoa nykysukupolville! (TA)

Juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna 1.-3. heinäkuuta järjestettävä Salpavaellus koostuu perinteiseen tapaan kolmesta reitistä ja maanpuolustusjuhlasta. Jo 23. kerran toteutettavan vaelluksen suojelijana toimii tällä kertaa Suomen Rauhanturvaajaliitto, mihin liittyen Salpavaelluksen oheen rakentuu myös rauhanturvaajien Checkpoint Salpa -tapahtuma.

-        - Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät maailmalle. Tätä taustaa vasten Salpavaellus korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä maanpuolustustyössä. Salpalinja olemassaolollaan turvasi merkittävänä tekijänä itsenäisyytemme, vaikkei sillä koskaan taisteltukaan, vaelluksen johtaja Antti Pakkanen toteaa.

Salpalinja on kestävä monumentti maanpuolustustahdosta ja sitä tietoisuutta tapahtumalla halutaan välittää eteenpäin. Salpavaellus sopii kaikenikäisille ja reittivaihtoehdoista voi valita mieleisensä. Jokaiselle on jotakin kiinnostavaa nähtävää. Tästä osaltaan kertoo myös se, että vaelluksella on vuosittain aktiiviosallistujia, joille löytyy edelleen uusia tutustumiskohteita.

-        -  On ollut ilo huomata, miten tietoisuus tapahtumastamme on kasvanut ja uusia kävijöitä on vuosittain. Odotamme aktiivista osallistumista myös tulevalle vaellukselle, Pakkanen iloitsee.

Kahden yön retki Saimaalta Salpa-museolle tutustuttaa vaeltajat muun muassa eri valmiusasteessa oleviin luolatiloihin. Reitin kohteisiin kuuluu myös Salpalinjan suurin luola, Lusikkovuoren luola.

-        -Reitin varrella Rutolassa nähdään myös pala Suomen uittohistoriaa eli ylivientilaitos uittoränneineen sekä kuullaan asiantuntijan kertomus uittohistoriasta. Samalla voidaan katsoa väliväylän melontareittiä, jota pitkin pystyy melomaan periaatteessa Saimaalta Suomenlahdelle. Samaa reittiähän ovat Saimaan vedet virranneet ennen kuin Vuoksi syntyi Imatralle, reittipäällikkö Kari Tahvanainen kertoilee.

Tällä reitillä vaeltajat käyvät myös Suomen Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajan ja 3. presidentin P.E. Svinhufvudin haudalla.  Reitillä nähdään siis paljon erilaista Salpalinjaan, patteritöihin ja YH-aikaan sijoittuvia linnoiterakennelmia sekä samalla alueella olevaa vesien kulkua yleisesti eri vuosituhansien aikana.

Seiskatien ramppi -reitti kunnioittaa perinteitä. Se toteutetaan samaan tyyliin kuin vaelluksen alkuvuosina. Sen aikana käytetään vain yhtä linja-autokuljetusta reitin alkuun ja sitten vaelletaan 25km Salpalinjaa seuraillen.

-       -  Sota-ja linnoitushistorian lisäksi reitti on loistava tilaisuus tutustua kaakonkulman luontoon ja maalaismaisemaan. Eritoten yöpymispaikka, Pyyhinlampi, on paras mahdollinen. Pyyhinlammen yö on taianomainen. Reittinimen viittauksen mukaisesti nähdään myös kuinka rakenteilla oleva moottoritie muuttaa maisemaa Salpalinjassa, kuvailee reittipäällikkö Erkki Rikkola.

Korsukeikalla Kylmälästä Härkämäelle vaelletaan reittipäällikkö Kari Suoknuutin juhdolla helpossa maastossa ja reitillä nähdään koko Salpalinja pienoiskoossa. Vaellusviikonloppu huipentuu perinteiseen tapaan yhteiseen maanpuolustusjuhlaan Miehikkälän Salpalinja-museolla 3.7. klo 13.00.

Viime vuoden vaellukselle osallistui 226 vaeltajaa. Heiltä kerätty palaute sai tapahtuman tekijät nöyräksi.

-       

      - Oli ilo huomata, että saamamme palaute on ollut pääosin todella positiivista ja on hieno kokea, että olemme osaltamme onnistuneet useilla osa-alueilla Salpavaelluksen järjestämisessä. Kehittämistä kuitenkin on aina ja otamme sen erityiseen huomioon saadun palautteen kautta, Antti Pakkanen vakuuttaa.

Salpavaelluksen johtaja Antti Pakkanen sanoo kyselyn kautta saadun tärkeää palautetta. Hän kiittääkin kyselyyn osallistuneita sekä erityisesti sen toteuttajaa Reserviläisliittoa.

EMILIA RISTOLA

Salpavaellus 2016 suuntaviivat selvillä

Ensi vuoden Salpavaelluksen (1.-3.7.2016) päälinjat ovat selvillä. Ne lyötiin lukkoon eilen 3.9.-15 Virolahden Ravijoella Rantaharjussa Harjun Oppimiskeskuksen isännöimässä yhteistyöillassa. Paikalla oli paitsi vaelluksen johto-organisaatio, myös valtaosa tapahtuman vaellus- ja RUK –oppaista, yhteensä 25 henkeä.

Vaellusjohtaja Antti Pakkanen kertoi, että viime kesän vaelluksen suojelija Reserviläisliitto toimeenpanee kuluvan syyskuun aikana yhteistyössä Salpavaelluksen kanssa palautekyselyn viime vaelluksen osanottajille sikäli, kun heidän sähköpostiosoitteensa ovat tiedossa. Palaute ehtii oikein hyvin vaikuttaa vielä ensi kesän reittien yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja tapahtuman kulkuun.

23. Salpavaelluksen suojelijana on Suomen Rauhanturvaajaliitto. Suojelijan roolihan on ollut tukea vaelluksen tiedotusta ja markkinointia omilla kanavillaan ja antaa vaelluslogoon oma värinsä ja tunnuksensa. Suojelijan edustaja on perinteisesti ottanut vaeltajat vastaan tapahtuman päättävässä maanpuolustusjuhlassa ja pitänyt puheen. Näin suojelijan osuus teemoittuu varmaan nytkin tapahtuman sateenvarjona.

Suomen Rauhanturvaajaliitto on suomalaisten rauhanturvaajien veteraani- ja maanpuolustusjärjestö. Siihen kuuluu 31 lähinnä maakunnallista ja alueellista jäsenyhdistystä. Niissä on noin 6 500 henkilöjäsentä. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta ensimmäisten suomalaisten rauhanturvaajien lähdöstä maailmalle, silloin Suezille.

Edellä kerrottuun juhlavuoteen liittyen Salpavaelluksen pitkäaikainen yhteistyökumppani Kymenlaakson Rauhanturvaajat ry järjestää Salpavaelluksen lipun alla ja osana vaelluskokonaisuutta yhtenä ”reittinä” kaikille rauhanturvaajille suunnatun ”Checkpoint Salpa” –tapahtuman. Se keskittyy Virolahden Ravijoella Harjun Oppimiskeskuksen tiloihin ja idylliseen kartanomaisemaan. Tapahtuma on kaksipäiväinen. Majoitus järjestyy kesällä tyhjillään olevissa oppilasasuntoloissa.

Toiminnallinen ja monipuolinen rauhanturvapainotteinen ohjelma sisältää tietysti myös mahdollisuuden (velvollisuuden) tutustua Salpalinjaan muutaman kilometrin kierroksella. Rauhanturvaajat siirtyvät sitten sunnuntaina vaelluksen päättävään maanpuolustusjuhlaan Miehikkälän Salpalinja-museolle ja osallistuvat siellä kunniakäyntiin Rauhan rakentajat –muistomerkille.

Ja sitten vihdoin niihin varsinaisiin vaellusreitteihin.

Ensi kesän niin sanottu pitkä reitti (kahden yön yli) toteutetaan pääosin Luumäen, Lemin ja Lappeenrannan alueella. Reitin runkona on viime kesän Kivijärven kierros syvennettynä ja uusia näkökulmia esiin tuoden. Mielenkiintoisten kohteiden saaminen vaeltajien ulottuville vaatii siirtymäkuljetuksia, mutta reitin järjestäjät lupaavat kohteilla myös sopivasti patikkaliikuntaa.

Virolahden suunnalla palataan monien vuosien jälkeen vaelluksen alkujuurille. Reitti lähtee Pihlajan peltoaukeilta ja myötäilee Salpalinjaa aina Miehikkälän Salpalinja-museolle saakka. Yöpymistukikohta on Pyyhinlammella. Erityistä uutta on E 18 moottoritietyömaan myötä ”ihmisten ilmoille” nouseva Saarasjärven eteläpuolinen hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen korsukeskittymä.

Kolmas, patikointiosuudeltaan helpoin ja ajallisestikin lyhin reitti kieputtelee Salpalinja-museon kahtapuolen Kylmälän ja Härkämäen korsu- ja luolakohteilla. Reitti sopii hyvin myös maastossa liikkumaan pystyville lapsille. Ainakin alustavasti pohdittiin, että ”perhereitti” voisi alkaa vasta tapahtumaviikonlopun lauantaina puolilta päivin. Tällöin pitemmästäkään matkasta ei tarvitse lähteä Miehikkälään anivarhain. Yöpymistukikohtana on Säästöpirtti-rantasauna Salpalinja-museon läheisyydessä.

Keskustelua käytiin vaelluksen päättävän maanpuolustusjuhlan pitopaikasta, joka alusta saakka on ollut Miehikkälässä sen keskeisen sijaintinsa takia. Vaelluksen uusi tuleminen, kävijämäärien selkeä kasvu on nostanut ajatuksen komean mp-juhlan kierrättämisestä vuoroin myös muissa vaellusalueen kunnissa. Ensimmäisinä esiin nousivat Virolahden Harju ja Luumäen Kotkaniemi. Molempiin löytyvät vahvat historialliset perusteet.

Vielä ainakin siis 2016 vaelluksen päätöstilaisuus pidetään yhteistyössä Salpalinja-museon kanssa Miehikkälässä. Juhlan kierrätyksen etuja ja haittoja päätettiin vielä haudutella ja miettiä asiaa vuoden kahden päästä uudelleen.

Näin siis tässä vaiheessa Salpavaelluksen suurten linjojen osalta. Kun reittien suunnitelmat tarkentuvat kuluvan syksyn aikana, palataan asiaan.