Wanha Veteraani porttina Salpalinjalle

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani on aloittanut toimintansa ensimmäisen vaiheen osalta Haminassa elokuun alussa 2018. Uusi perinnekeskus ja samalla matkailukohde keskellä Haminan kaupunkia ja varuskuntaa on myös portti Salpalinjalle. Muiden muassa myös Salpalinjan perinneyhdistys on jo Wanhaa Veteraania ylläpitävän taustayhdistyksen jäsenyhdistys.

Wanhan Veteraanin valtakunnallinen vetonaula on sen suomalaista rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiaa ja nykypäivää esittelevä perusnäyttely. Sen ohella saman katon alla tuodaan esiin sotiemme veteraanien ja lottien perintöä. Paikassa järjestetään itse asiassa koko vapaaehtoisen maanpuolustuksen kirjon kattavaa mitä erilaisempaa tekemistä ja nähtävää. Tämä tietysti vuorollaan ja tilojen rajoissa, kun alkuun päästään. Kaikki ei ole valmista kerralla.

Perinnekeskusideaan kuuluu myös vielä suunnitteluvaiheessa olevan nykyaikaisen kriisinhallintatukikohdan rakentaminen päärakennuksen pihaan. Se on näyttelyesine jo sinällään, mutta toimiva sellainen. ”Konttipose” (pose = position,  on rauhanturvaslangia ja tarkoittaa valvontapaikkaa, valvonta-asemaa) sisältää majoitustilat noin bussilliselle ihmisiä, saunan pesutiloineen, grillipaikan ja messin (kahvila-baari).

Tässä tullaan Wanha Veteraani -kohteen puhtaasti myös matkailulliseen elementtiin. Nähtävyys pystyy majoittamaan ja ruokkimaan näkijänsä keskelle sitä, suoraan pelipaikan ytimessä. Kadun toisella puolella on heti samaan kokonaisuuteen ja teemaan liittyvä RUK-museo ja lähellä koko kaupunki. Haminassa ei ole ollut eikä vieläkään ole liikaa nähtävää ja vielä vähemmän majoitustiloja!

Bussilastillinen ihmisiä ei ole kerralla paljon, mutta jakautuneena pitkin vuotta merkitys voi olla iso; päiviä vuodessa on 365 kappaletta. Jo pelkästään rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleita suomalaisia on noin 50 000 henkeä. Kaikki eivät ole enää tietenkään hengissä, mutta silti voi teoriassa laskea, että jo heistä riittää linja-autollinen vieraita kahdeksi vuodeksi jokaiselle päivälle!

Wanhan Veteraanin kunnianhimoinen tavoite on pitää paikan mielenkiintoa yllä vähintäin vuosittain vaihtuvin huippunäyttelyin maanpuolustusteemaan liittyen. Perinnekeskukseen tulee olemaan aina hyvä syy tulla uudelleen ja uudelleen.

Uusi lisävetovoimatekijä Haminaan on ehdottoman tervetullut myös Salpalinja-matkailun näkökulmasta.

Haminasta itään on matkaa Salpalinjan pääasemaan reilut 20 kilometriä. Jos tarkkoja olla Haminan kaupunkikeskus on Salpa-aseman sisällä. Siihen kuuluva taaempi tukiasema Hamina-Taavetti –linja alkaa Haminan syväsatamasta ja kiertää kaupungin lännestä pohjoiseen.

Virolahdella on siis noin 20 minuutin ajomatkan päässä Haminasta kaksikin merkittävää Salpalinja-kohdetta, Bunkkerimuseo ja toisena Harjun Oppimiskeskus majoitus- ja ruokailumahdollisuuksineen ja em. kohteiden välin Salpa-polkuineen. Parikymmentä minuuttia lisää ajoaikaa ja ollaan jo Miehikkälän Salpalinja-museolla.

Tähän kun lisätään kovaa vauhtia valmistuva jo joulumarkkinoille 2018 avautuva Vaalimaan Zsar Outlet -kauppakylä, niin jo liikennettä Haminan ohi (E18 vie todella ohi jos ei ole riittävää houkutusta piipahtaa Haminassa) on yllin kyllin. Mukaan on otettava vakavana matkailupotentiaalina myös Kotkan isojen risteilylaivojen kesävieraat. Heistä varmasti osaa Suomen kaakkoisen kulmakunnan rautaesiripunmakuinen maanpuolustushistoria kiinnostaa aina Vaalimaalle saakka.

Omalta pieneltä osaltaan Wanha Veteraani on aivan ilmiselvästi tuomassa yhden hyvän lisäsyyn ihmisille matkustaa Haminaan, ottaa se päiväksi pariksi tukikohdaksi ja tutustua kaupunkiin ja sen lähiympäristöön.

Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän matkailuorganisaatioilla on tekemisen, kullanhuuhdonnan paikka! Wanha Veteraani on yksi vankka vaskooli tässä matkailuverkossa ja haluaa olla kutomassa sitä entistä vahvemmaksi.

https://www.rvpk.fi/

TERHO AHONEN

Vetovoimaa avuksi Salpalinjan vetovoimalle

Salpalinjan tunnettavuuden pikkuhiljaa lisäännyttyä voisi kuvitella myös sen matkailullisen vetovoiman kasvaneen. Näin ei välttämättä ole ainakaan vielä käynyt. Salpalinjaa on esitelty yleisölle esimerkiksi Virolahdella vuodesta 1980 ja Miehikkälässä 1987 lähtien omissa teemamuseoissaan. Silti kävijämäärät eivät alkuvuosien tasosta ole juurikaan muuttuneet.

Tietysti ensimmäisten esittelyvuosien suurryhmä, sotiemme veteraanit, on linnoituksen nähnyt. Veteraanien jättämä kävijöiden aukko on korvautunut uudella sukupolvella. Sikäli on saatu uutta asiakaskuntaa, mutta mitään oleellista nytkähdystä ylöspäin kävijämäärissä ei ole tapahtunut.

Kaakonkulmalla on vannottu elinkeinona Salpalinjan nimeen siis kohta 40 vuotta ja yhä niin tehdään, onneksi! Onneksi siksi, että työ on pahasti kesken!

Miehikkälä on parhaillaan hakemassa palkkalistoilleen markkinointi- ja myyntitykkiä kunnan matkailupalveluiden myymiseksi. Ihan kuin kaikki aloitettaisiin alusta! Nimittäin hyvä kysymys on, mitä aletaan myymään? Onko Miehikkälässä tai Virolahdella valmiita vetovoimaisia Salpalinjaan liittyviä matkailupaketteja, sellaisia joilla on kävijämäärien kautta myös yhteiskuntataloudellista merkitystä? Kysyn siksi, kun en osaa itse vastata, mitä ne tuotteet ovat.

Onkohan niin, että Salpalinjan vetovoima ei ole riittänyt perusmuseoita kummempaan kaupalliseen toimintaan. Ja se ei ole paljon. Jos museoon myydään vaikkapa 5000 kappaletta kahdeksan euron pääsylippua vuodessa, on brutto 40 000 euroa. Montakohan ympärivuotista täyspalkkaista ihmistä sillä palkataan?

Kyllä juttu on niin, että ollakseen elinkeinollisesti merkittävä, Salpalinjan tulee moninkertaistaa kävijämääränsä ja vähintään kymmenkertaistaa ”pääsylipun” hintansa. Se tarkoittaa, että museolipun lisäksi pitää olla muuta myytävää: ruokaa, juomaa, majoitusta, muistoesineitä, mutta myös toimivaa ohjelmaa ainakin päiväksi, mielummin kahdeksi ja ennen kaikkea myös katetta.

Jonkin verran Salpalinjassa sisällä olleena ja pienessä mitassa Salpalinja-ohjelmaa järjestäneenä tiedän, että ainekset kannattavalle toiminnalle ovat olemassa ja että siitä maksaneet ovat myös hyvin tyytyväisiä saamalleen vastineelle. Nykyisellä vetovoimalla näitä hyvin maksavia ryhmiä saadaan tänne periferiaan valitettavan harvoin. Osaavasta opastuksesta ei ole puutetta. Siitä esimerkiksi Salpavaellus-tapahtuma on pitänyt hyvin huolen.

Se mitä tässä yritän sanoa, niin pahalta kuin se minusta tuntuukin, Salpalinjan vetovoima ei yksin riitä matkailuelinkeinon pyörittämiseen Kaakonkulmalla, Haminan itäpuolella! Tarvitaan seudullista lisävetovoimaa. Tiedän, Etelä-Kymenlaakson kehittämisyhtiö Cursorin matkailuihmiset ovat tätä yrittäneet tehdä ja jopa puhuneetkin kauniisti Salpalinjan puolesta. Konkreettista matkailutarjontaa Haminan itäpuolelle ei kuitenkaan merkittävässä mitassa ole saatu aikaan. Arktika on sentään jotain, mutta sekin on ajallisesti hyvin rajattu.

Pitäisiköhän ottaa lusikka kauniiseen käteen ja saada matkailijat tulemaan ensiksi vaikka Haminaan saakka. Mutta onko Haminallakaan siihen vetovoimaa? No Tattoo-viikolla joka toinen vuosi on, muulloin ei juurikaan. Jos väen saisi tulemaan Haminaan, niin siitä ei olisi enää mahdoton tehtävä saada heitä kammettua myös muutama kymmenen kilometriä idemmäs, aina Vaalimaan kauppakyliin saakka (sitten kun joskus pystyssä ovat).

Salpalinja voisi hyvinkin olla merkittävä lisäarvo saada ihmisiä Haminaan! Eli Haminan nykyinen vetovoima plus tarvittava kaupungin lisävetovoima (mitähän se olisi) plus Salpalinjan vetovoima voisivat yhdessä olla vetovoimien summa, jolla väki ja eurot liikahtaisivat kaakonkulmalle!

Siis Haminan vetovoiman vahvistaminen ja matkailupakettien rakentaminen vaikkapa Kyminlinnasta Haminan valleille ja kaupungin maanpuolustushistoriaan ja siitä edelleen Salpalinjalle voisi olla mahdollista. Ja se voisi onnistua saman linnoitusteeman sisällä. Vain mielikuvitus on rajana tehdä reissusta herkullinen, ohjelmaltaan monipuolinen, antoisa ja ikimuistoinen. Kaikki saisivat osansa ja Salpalinjan kävijämäärät monikymmenkertaistuisivat ja kauppa kävisi!

Mutta kuka tähän nyt uskoisi? Ei kukaan, eikä kohta tarvitsekaan. Luumäki ja Lappeenranta ottavat vihjeestä vaarin, käyttävät jo tämän vuoden aikana huikeasti lisääntyvän Salpalinja-tietouden (esim. uusi kirja ja dokumenttielokuva) hyväkseen ja porskuttavat kohta kohti yhä auvoisempaa tulevaisuutta esitellessään Salpalinjaa matkailijoilleen. Lappeenrannassa on siihen majoitustilaakin. Samaan aikaan E18-moottoritie vie ihmiset pysähtymättä ohi Haminan, Virolahden ja Miehikkälän!

TERHO AHONEN
Miehikkälä