Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Osmo Kimmo: Kymenlaakson rannikon puolustus talvisodassa

Tämä laaja kirjoitus on sotahistoriaharrastaja Osmo Kimmon tutkimus siitä, mitä Kymenlaakson rannikolla ja erityisesti Virolahdella tapahtui talvisodan lopussa maaliskuussa 1940. Esitys on tarkka ja perustuu saatavilla olleisiin arkistolähteisiin, jotka, niin kuin kirjoittaja itse huomauttaa, ovat puutteellisia, kadonneet, hävitetty tai asiakirjoja ei ole edes laadittu. Esimerkkinä arkistojen niukkasanaisuudesta on pelkistetty yhden virkkeen maininta Miehikkälän suojeluskunnan vuosikertomuksessa 1940: ”4. päivänä maaliskuuta lähti suojeluskuntamme 195-miehinen komppania Virolahden rannikolle päästen 11-päiväisellä retkellä jo hiukkasen sodan makuun ennen rauhan solmiamista.” 

Erityisesti monelle nykypolven ihmiselle on uutta ja varmasti kiinnostavaakin Miehikkälän suojeluskuntakomppanian mukanaolo taisteluissa. Sama pätee todennäköisesti Virolahden suojeluskunta- ja merisuojeluskuntakomppanioiden osuuteen taisteluissa.

Kaiken kaikkiaan Osmo Kimmon esitys on kattavin, mitä missään kirjoissa tai kirjoituksissa on ennen julkaistu Virolahden taisteluista ainakin Miehikkälän näkökulmasta katsottuna.

Miksi sitten Salpalinjaan keskittyneessä blogissani julkaisen tämän, sekä lisäksi juttumuotoon laaditun oman kirjoitukseni tapahtumista? Ensinnäkin minulla ei ole muuta internet-alustaa, jossa tätä julkaista. Toiseksi tapahtumat Virolahden rannikolla maaliskuussa 1940 ovat suorastaan Salpalinjan esikartano; syy rakentaa maalinnoitukselle myös merellinen jatke! Ylipäällikkö Mannerheim päätti Salpalinjan ja sen merellisen jatkeen rakentamisesta vain noin kaksi viikkoa siitä, kuin viimeisiä taistelulaukauksia Virolahden jäillä ammuttiin! Suosittelen lukemaan.  Klikkaa kuvia isommaksi.(TA)

Lue myös tähän aiheeseen liittyvät erillisblogit Suojeluskuntajoukot estämässä maihinnousua Virolahdella http://salpalinjansalat.blogspot.com/2020/10/suojeluskuntajoukot-estamassa.html  ja Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kokoonpano http://salpalinjansalat.blogspot.com/2020/10/osmo-kimmo-miehikkalan.html 

Osmo Kimmo: Kymenlaakson rannikon puolustus talvisodassa

Talvisodassa Kymenlaakson rannikon puolustuksesta vastasi Merivoimiin kuuluva Kotkan lohko, jonka perusti rauhanajan 2. Erillinen rannikkopatteristo. Kotkan lohko ulottui Pyhtäältä Virolahdelle, mistä alkoi Viipurin lohko. Ylimääräisten harjoitusten yhteydessä Kotkan lohkolle alistettiin kolme jalkaväkipataljoonaa: Er.P 21 Pyhtäälle, Er.P 22 Inkeroisiin reserviksi ja Er.P 24 Virolahdelle.  

Kotkan lohkon komentajana toimi everstiluutnantti T. Kainulainen, joka joulukuun 1939 puolivälissä ennakoiden Suomenlahden jäätymistä, otti yhteyttä Kymenlaakson sk-piirin päällikköön eversti Berghiin. Hän uhkan ymmärtäen käynnisti suojeluskuntapataljoonien perustamisen yli-ikäisistä miehistä, nuorista pojista ja lotista.

Kymenlaaksoon perustettiin 7 suojeluskuntapataljoonaa. Rannikon suojeluskunnat muodostivat I – IV/Haminan lohkon suojeluskuntapataljoonat rannikon suojaamiseksi. Nimet olivat harhaanjohtavia, mitään Haminan lohkoa ei ollut, mutta Kotkan lohkon esikunta oli kyllä Haminassa. Jatkossa käytetään nimiä I-IV Sk-pataljoona. Pohjois-Kymenlaaksossa muodostettiin kolme pataljoonaa, I – III/Kymenlaakson suojeluskuntapataljoona, maahanlaskujen torjuntaan Kausala – Luumäki rataosuudella.

Talvisodan YH:ssa kaikki asevelvollisiin ikäluokkiin kuuluvat suojeluskuntalaiset siirtyivät puolustusvoimien yksiköihin. YH:ssa perustettiin kotijoukot yhdistämällä puolustusvoimien alueorganisaatio ja suojeluskunnat kotijoukkojen esikunnan komentoon. Kotijoukkojen päälliköksi määrättiin suojeluskuntain päällikkö ja esikunnaksi Suojeluskuntain yliesikunta.  Sodan syttyessä sotatoimialueille joutuneet suojeluskuntapiirit alistettiin sotilasasioissa kenttäarmeijalle. 

Kotijoukkojen tehtävänä oli täydennyshenkilöstön kouluttaminen ja toimittaminen kenttäarmeijalle sekä uusien joukkojen perustaminen ja ”kotialueen” turvaaminen yhdessä sk-järjestön kanssa sekä monet huoltoon liittyvät tehtävät kuten autojen ja hevosten otto puolustusvoimien tarpeisiin.

Sk-pataljoonien perustaminen Kymenlaakson suojeluskuntapiirissä

I sk-pataljoonan 1. komppanian muodosti Virolahden suojeluskunta, 2. komppanian Virolahden merisuojeluskunta ja 3. komppanian Miehikkälän suojeluskunta. Pataljoonan komentaja oli res.vänr. V. Turunen. 

Miehikkälän suojeluskuntakomppanian perustamisesta annettiin 18.12.1939 päiväkäsky, missä määrättiin komppanian kokoonpano: komentoryhmä, neljä kiväärijoukkuetta sekä toimitusjoukkue, missä muonittajina oli kaksi lottaa, viiden lotan muodostaessa lääkintäryhmän. Komppanian vahvuus oli 15 aliupseeria, 167 suojeluskuntalaista ja 7 lottaa sekä 10 sk-alokasta ajomiehinä. Komppanian päällikkönä toimi aluepäällikkö Reino Raitio.

 

 


  

KA, Kymenlaakson sk-piirin esikunnan arkisto: Malmberg on ulkomaisine vieraineen tutustumassa hiihtotaistelukouluun. Kuva on otettu Virojoen keskustassa (1934?). Suojeluskunnissa siis varauduttiin talvitaisteluihin ainakin 1930 -luvulla.

 

Pataljoonien perustaminen alkoi niiden miehityksen määräämisellä, mitä seurasi koulutus sekä aseiden ja varusteiden hankinta. Suojeluskuntapiirin koulutuskeskuksessa Kausalassa käynnistettiin tammikuussa 1940 kapteeni Widenojan johdolla sarja kursseja, joilla annettiin 10 päivässä pikakoulutus pataljooniin nimetyille komppanianpäälliköille, joukkueenjohtajille ja ryhmänjohtajille. Tammi- helmikuussa koulutettiin 20 komppanianpäällikköä, 83 joukkueenjohtajaa ja 410 ryhmänjohtajaa. Lisäksi aluepäälliköt (ainakin Miehikkälässä ja Vehkalahdella) järjestivät alueittain viikon mittaisia alokaskursseja.

 

 


Kymenlaakson suojeluskuntapiirin esikunnan henkilöstöä talvisodan ajalta, ylärivissä vasemmalta E. Airio, Muotinen, M. Tiusanen, Rossi, E. Lothner, Paavola ja alarivissä vasemmalta T. Haila, V. Penttala, W. Bergh, V. Videnoja, J. Walden.
KA: Kymenlaakson sk-piirin esikunnan arkisto. 

Suojeluskuntapiirin esikunnassa palvellut luutnantti Juuso Walden sai tehtäväkseen hankkia pataljoonilta puuttuvan aseistuksen, missä hän onnistui hyvin. Miehikkälän komppanialla oli helmikuun alkupäivinä 121 kivääriä, 2 konepistoolia ja 1 konekivääri.

Tilanteen kehitys tammi- helmikuussa 1940

Kannaksella ja Laatokan Karjalassa tarvittiin vahvistuksia. Kotkan lohkolle varatut jalkaväkipataljoonat saivat uudet tehtävät. Er.P 22 sai 1.1.40 käskyn siirtyä Impilahteen, Er.P 24 määrättiin 12.2.40 Kannaksen Armeijan käyttöön Suur-Merijoelle ja 17.2.40 Er.P 21 käskettiin Vilajoelle ja sieltä edelleen Ravansaareen ja Suonion saareen. Näin Kotkan lohkon rannikon puolustus oli rannikkotykistön kiinteiden linnakkeiden varassa.

Kolmesta erillisestä polkupyöräkomppaniasta muodostettu osasto Ravila saapui Kotkan lohkolle 15.2.40, missä se ryhmitettiin Haapasaarille ja Tammioon. Purjehduskausi oli ohi joten Merivoimat muodostivat laivastoasemilta ja läntisiltä rannikkolohkoilta irrotetuista miehistä erillisiä pataljoonia siirrettäviksi Viipurinlahdelle. Helsingin Laivastoaseman perustama Pataljoona Aaltonen alistettiin 24.2.1940 Kotkan lohkolle, minne se saapui autokuljetuksin seuraavana päivänä ja ryhmitettiin pääosin Kotkan Mussaloon. Ahvenanmaalta irrotettu 2.Erillinen konekiväärikomppania saapui Haminaan 2.3.40 ja sieltä edelleen Virolahden alalohkolle, missä se jaettiin linnakkeille.

Merivoimien tiedustelutietojen mukaan vihollisella oli 26.2. ulkosaarilla ainakin neljä pataljoonaa Kronstadtin maihinnousuprikaatista. Niistä puolet oli Suursaaressa, jossa oli myös kenttätykistöä ja panssarivaunuja, samoin Lavansaaressa. Lugassa Leningradin eteläpuolella oli jalkaväkidivisioona ja kasakkarykmentti, joiden johto oli Lavansaaressa. Edeltävinä päivinä vihollinen oli siirtänyt saarille lisää joukkoja ja Suursaareen oli saapunut 200 hevosen kuormastokolonna.

Helmikuun loppuun mennessä suomalaiset menettivät Viipurinlahden itärannan. Meren jääpeite oli poikkeuksellisen kantavaa kestäen myös raskasta kalustoa.

Suojeluskuntapataljoonien taisteluvalmiuden nostaminen

Piiripäällikkö antoi 27.2.1940 käskyn kiireellisesti nostaa pataljoonien taisteluvalmiutta.

Kiväärit ja varusteet: Jokaisella miehellä tulee olla kivääri ja siihen 90 kpl patruunaa, hiihtovälineet voiteineen, lumipuku, selkäreppu, ruokailuvälineet, kolmen päivän kuiva muona, varajalkineet, alusvaatekerta, peitehuopa, päällystakki, pomppaturkki tai ulsteri, ensisidepaketti ja jollei kaasunaamaria niin suojatuppo. 

Pk:t ja kp:t: Suojeluskunnissa olevat pikakiväärit ja konepistoolit eivät saa olla varastoituina varastoihin vaan ne on jaettava niiden ampujille. Jokaista pk:ä kohti tulee olla jaettuna ampujalle ja ampujan apulaiselle yhteensä 300 patruunaa. Lippaita ei täytetä ennen kuin hälytyksen sattuessa. Jokaiselle kp-miehelle on jaettava 200 patruunaa konepistoolia kohti.

Kenttäkeittiöt: Jokaista komppaniaa varten varataan kenttäkeittiöksi yksi jaloilla seisova karjakeittiö. Mikäli suinkin on mahdollista, on tällainen karjapata otettava heti komppanian käyttöön ja sijoitettava se valmiiksi rekeen. Keittiöajoneuvon tarpeellinen kalusto, kuten lihalaatikot, lihakirveet, sahat, myrskylyhdyt, ämpärit, kynttilät, maitoastiat, keittovälineet ja ruuankuljetusastiat on heti hankittava tai valmiiksi tiedusteltava, mistä ne nopeasti saadaan.

Kuljetusvälineet: Kokonaisten komppanioiden nopeaan kuljettamiseen, etupäässä rannikon suuntaan, on tehtävä tarkka suunnitelma. Tämä edellyttää kuljetusvälineiden, autojen ja hevosten varaamista etukäteen. Tätä varten komppanian päälliköiden ja erillisten joukkueiden johtajien on yksikkönsä alueella suoritettava autojen ja hevosten tiedustelu. Tarvittavien autojen omistajien nimet ja osoitteet sekä autojen laatu on heti puhelimitse ilmoitettava Piiriesikuntaan. Luetteloiden perusteella Piiriesikunta lähettää autojen omistajille kirjallisen sopimuskaavakkeen siitä, että autot on varattu sk-pataljoonien käyttöön. Ennen kuin tämä toimenpide on valmis, on komppanioiden päälliköiden ja vastaavien suullisesti auton omistajien kanssa sovittava siitä, että nämä autot ovat aina lähtövalmiina, kuljettajat varattuna ja tankeissa polttoainetta, jota saadaan jakelupaikoista aluepäällikköjen antamilla ostotodistuksilla. Yhdellä kuorma-autolla voi kuljettaa yhden kiväärijoukkueen, jolloin kaksi ryhmää sijoitetaan autoon ja kaksi ryhmää suksilla kahdessa noin 30 metriä pitkässä köydessä auton perässä. Henkilöautolla voi vastaavalla tavalla kuljettaa hyvin kaksi ryhmää. Sikäli kun autoja yksikön alueella ei ole saatavissa on kuljetuksiin varattava hevoset.

Lääkintävarusteet: Suojeluskunnissa lienee jossain määrin jäljellä sairaspaareja, ensisiteitä ja lääkintäaliupseerin laukkuja. Vaikka komppanioihin ei olekaan sijoitettu lääkintämiehiä on jokaiseen komppaniaan lääkintälottien lisäksi jos mahdollista varattava ainakin yksi lääkintäaliupseeri ja korpraali. Näille on varattava lääkintäaliupseerin varusteet. Jokaiselle komppanialle on varattava myös kahdet sairaspaarit. Ellei paareja ole, on ne tehtävä heti. Jokaista sairaspaaria kohti tulee olla kaksi kantohihnaa ja vähintään yksi peitehuopa.

Siteet ja lääkkeet: Suojeluskunnissa olevat ensisidepaketit on heti jaettava suojeluskuntalaisille. On käännyttävä paikallisten lottien puoleen, että ne heti ryhtyvät valmistamaan puuttuvat ensisidepaketit. Ensisiteet valmistetaan sideharsosta ja varustetaan pumpulitukolla kuten valmiitkin paketit. Valmis paketti kääritään ensinnä voipaperiin ja sen päälle luja käärepaperi. Valmiit paketit desinfioidaan paikallisten sairaaloiden sterilisaattoreissa. Lääkintäaliupseerien selkä- ja vyölaukkuihin on varattava kuumemittari, haavapinsetti, sidesakset, kolmikulmaliina, kimmoinen side, lääkelasi, hakaneuloja, ja mikäli mahdollista seuraavia lääkeaineita: luminaalia, streptolysinia, asperiinia, codeinia ja kamferia sekä mikäli mahdollista myös influenssa, päänsärky- ja yskänpulveria. Varmaan apteekkarit luovuttavat nämä lääkeaineet sk-komppanioille ilmaiseksi kun asian tärkeys heille selitetään.

Vapaaehtoisen maanpuolustustyön voimannäyttö

Suojeluskuntapataljoonien perustaminen ja varustaminen oli Kymenlaakson vapaaehtoisen maanpuolustustyön voimannäyttö. Sen lisäksi, että pataljoonien henkilöstö oli vapaaehtoista myös varusteet ja kuljetusvälineet saatiin vapaaehtoista tietä. Vapaaehtoisuuteen sisältyy poikkeus. Vuonna 1939 kutsunnoissa olleiden ja palvelukseen hyväksyttyjen palvelukseen kutsumista aikaistettiin. Ensimmäisen erän saapumisaika oli 27.12.1939 ja toisen 15.2.1940. Sk-pataljooniin määrätyt ja noihin saapumiseriin kuuluneet miehet kasarmoitiin oman suojeluskuntansa alueelle, missä he aloittivat varusmiespalveluksensa aluepäällikön komennossa kuuluen edelleen sk-pataljoonaansa.

 

Vihollinen aktivoituu Kotkan lohkolla

Vihollisen lentotoiminta Kotkan lohkolla lisääntyi maaliskuun alussa. Lohkon alueella havaittiin maaliskuun 3. päivän aikana 360 pommikonetta ja 120 hävittäjää. Yöllä kello 01.48 tuhoutui pommituksessa Kotkan lohkon esikuntarakennus Haminassa kalustoineen ja arkistoineen. Samalla katkesivat viestiyhteydet lohkon esikuntaan.  Aamulla rykmentin vahvuinen osasto hyökkäsi Suursaaresta kohti Haapasaaria. Hyökkäys torjuttiin rannikkotykistön tulella, vihollisen tappiot arvioitiin 800 kaatuneeksi. Virolahden alalohkolla parin pataljoonan vahvuinen osasto havaittiin klo 6.50 etenemässä kohti Isokalastajaa (Kiuskeri), joka menetettiin klo 9.30. Klo 7.40 havaittiin rykmentin vahvuisen vihollisen lähestyvän etelästä kohti Huovaria, josta tähystysvartio vetäytyi klo 9.30, vihollisen jatkaessa levittäytyneenä etenemistään.

Virolahden alalohkon komentaja, kapteeni Rautavaara, raportoi tilanteesta Kotkan lohkolle: Narvista (Narvi on noin puolimatkassa Lavansaaresta Pitkäpaateen) on hyökännyt rykmentin verran vihollisia Isokalastajaan. Tällä hetkellä saaresta taistellaan, mutta sitä painostaa ylivoima. Olen hälyttänyt suojeluskunnan. Pyydän lisäjoukkoja ja karttoja. Pitäjää evakuoidaan, mutta autoja tarpeen. Yhteydet ovat poikki Haminaan. Juuri saadun ilmoituksen mukaan noin rykmentin vahvuinen osasto lähestyy etelästä Huovaria, Mustamaa avaa tulen.

Virolahden alalohkon puhelinsanomassa klo 8.00 ilmoitettiin: Suojeluskuntapartioilla varmistettu rantakylät. Suojeluskunnat on hälytetty, mutta kestänee 2-3 t ennen kuin saadaan kokoon. Os. Kaiterasta (Linnoitustehtävissä Virolahdella toiminut pioneeriosasto) on saatu 70 miestä varmistamaan Orslahden suunnan. Alokaskomppania hälytetty ja marssii asemiin Kirkonkylä – Hanski maastoon. Os. Ojasesta yksi joukkue matkalla Pitkäpaateen ja 1 1/2 joukkuetta Hurpun – Hanskin asemiin. Näkyväisyys huono, vain 4 km, joten tykistön tulenjohto on vaikeata.  Pidän rantaviivan mahdollisimman kauan omassa suunnassani (alalohkon esikunta oli Virolahden kirkolla), mutta Orslahti – Koskela ja saaristo Pitkäpaasi – Paatio – Laitsalmi ovat vaikeassa asemassa ja vihollinen yrittää sieltä. Päämaja antoi käskyn pitää linnakkeet viimeiseen saakka. Ensimmäinen hälytetty suojeluskuntapataljoona oli Virolahden ja Miehikkälän suojeluskuntien muodostama pataljoona  Turunen.

Virolahden alalohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572770  Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1535009

 


Talvisodan historia, osa 4 s. 122: Kotkan lohko maaliskuu 1940.

  

Karttapiirros Virolahden rannikolta

 


Piirroksessa rannikkolinnakkeiden nimet on alleviivattu.

Vastatoimet Kymenlaaksossa

Virolahden alalohkon komentajan hälytyksestä aamulla 4.3.1940 käynnistyi I Sk-pataljoonan eli Pataljoona Turusen kokoaminen.  Miehikkälän sk-komppanian perustamispaikkana voidaan pitää Miehikkälän suojeluskuntataloa Miehikkälän kirkolla. Toiminnan nopeuttamiseksi komppanian kokoontumispaikaksi oli määrätty Virojoki, missä komppania varsinaisesti koottiin. Tämä oli mahdollista, koska hevoset ja reet oli varattu, aseet ja patruunat ryhmäaseita myöten oli jaettu suojeluskuntalaisille ja varusteet olivat heidän omiaan. 

Suojeluskuntapiirin päällikkö oli kutsunut sk-pataljoonien komentajat ja komppanian päälliköt Myllykoskelle selvittääkseen pataljoonien valmiuden. Puhuttelun aikana aamulla 4.3.40 ev. Bergh sai tiedon vihollisen hyökkäyksestä ja alisti välittömästi rannikon suojeluskuntapataljoonat Kotkan lohkolle. Puhelinsanoma tästä saapui lohkon esikuntaan klo 10.54. Virolahden alalohko oli jo klo 8.00 lähettänyt auton noutamaan Virolahden ja Miehikkälän aluepäälliköitä Myllykoskelta.

Pataljoona Aaltonen sai klo 11 käskyn siirtyä Kotkasta Haminaan. Pataljoonan saavuttua Haminaan lohkon komentaja käski sen siirtyä edelleen Virolahdelle. Autokuljetus saapui Eerikkälään klo 16.30 ja pataljoona lähti oppaan avustamana klo 19 hiihtäen tavoitteena Paatio.

Piiripäällikön käskyssä sk-pataljoonien komentajille käskettiin: Kaikki alaisenne suojeluskuntalaiset kutsutaan viipymättä vakinaiseen palvelukseen. Pataljoonat alistetaan Kotkan lohkon komentajalle. Täydelliset nimiluettelot palvelukseen kutsutuista on lähetettävä PE:n toimisto III:een. Kymenlaakson suojeluskuntapiirin spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542054

Miehikkälän sk-komppania siirtyi 4.3.1940 Miehikkälästä Virojoelle, missä se koottiin. Marssi jatkui Virojoelta Pitkäpaateen. Kertomatiedon mukaan suunnistuksessa huonossa säässä oli vaikeuksia. Tilanteesta selvittiin kalakauppiaan Anton Talonpojan paikallistuntemuksella.

4.3.1940 klo 12.30 ViAlo sai ilmoituksen, että kenraali Hanell oli ottanut Virolahden puolustuksen haltuunsa. Virolahden alalohko jaettiin kahteen lohkoon välirajana Virojoki - Virolahti - Tuuholma - Kavonselkä. Läntisen lohkon komentajana oli edelleen kapteeni Rautavaara, itäisen eversti Nordenswan. Klo 12.40 kenraali Hanell kävi ViAlon esikunnassa luvaten hävittäjäapua.

ViAlon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572774

Klo 14 aluepäällikkö Turunen ilmoitti järjestelyjen olevan hyvällä alulla. Ensimmäistä lohkoa, itärajana Virojoki, komentaa kapteeni Rautavaara, jolle on alistettu Klamilan komppania (Virolahden merisk.komppania). Toista lohkoa, länsirajana Virojoki ja itärajana Säkkijärven raja, komentaa eversti Nordenswan, jolle on alistettu Virolahden ja Miehikkälän sk-komppaniat.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542054

Kotkan lohkon komentaja pyysi klo 14.30, että myös sk-piirin pohjoisemmista suojeluskunnista koottaisiin joukkoja lähtövalmiiksi sekä tietoja milloin ja kuinka paljon. Oletettavasti lohkon komentajaa huoletti Kirkonmaan alalohkon miehitys. Piiripäällikkö Bergh ilmoitti klo 14.35, että reserviksi kootaan pataljoona Helskä (Sippola, Inkeroinen, Myllykoski, Anjala ja Elimäki)

Ryhmitys rantaviivalle 4.3.40

Miehikkälän sk-komppania ryhmittyi 4.3.1940 puolustukseen Pitkäpaaden rantaviivalle. Kokonaisuutena suojeluskuntapataljoona oli perillä ja asemissa rantaviivalla klo 19.00 väliaikaisen järjestelyn puitteissa, tukikohdat olivat: Eerikkälässä (Virolahden merisk.komppania + 1,5 kk-joukkuetta), Pitkäpaadessa (Miehikkälän sk-komppania + kk-joukkue) ja Orslahdessa (Virolahden sk-komppania + kk-joukkue). Hyökkäys oli saatu torjuttua ammuskulutuksesta piittaamattomalla tykistötulella muualla paitsi Kiuskerissa. Yllätystä yrittänyt vihollinen joutui toteamaan rannikon miehitetyksi.

Haminan ryhmän spk:n liitteissä on kapteeni Rautavaaran tilanneilmoitus 4.3.40 klo 14:32: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585423 "PM:sta tullut määräys, että linnakkeet pidetään viimeiseen saakka, ei saa luovuttaa. Hävittäjien (omien) toiminta on ollut erittäin tuloksellista, runsaasti kaatuneita. Pukkion jaos ampuu Välimatalaan, johon vihollinen oli pesiytynyt. Karkotettiin sieltä, paljon kaatuneita."

Tilanneilmoitus 4.3. klo 15.25: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585423 Ristniemeen hyökännyt 200 miehen osasto on lyöty takaisin. Klo 16.10 Kiuskerista etenee rantaa kohti noin 2 km leveä rivistö. Klo 17.30 vihollinen kääntyi Väliluodosta etelään. 

4.3.40 klo 20.45 Kymenlaakson sk-piirin päällikkö ilmoitti Kotijoukkojen esikuntaan, että Kymenlaakson sk-pataljoonat on alistettu everstiluutnantti Lehonkoskelle (Kotkan lohkon komentaja everstiluutnantti Kainulaisen jälkeen). Kymenlaakson sk-piirin esikunnan spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542055

Pataljoona Aaltonen saapui Paatioon klo 23.20 ja sai klo 24 suullisen käskyn Paation ja Pitkäpaaden varmistuksesta.

Tilanne kiristyy Viipurinlahdella

Panssareilla vahvistettu vihollisen rykmentti lähestyi 4.3.40 klo 6.00 Häränpäänniemeä. Kaksi pataljoonaa ja noin 30 panssaria hyökkäsi Häränpäänniemeen. Toinen hyökkäys kohdistui Vilajoen kylään, mihin panssarit tunkeutuivat, mutta jalkaväki pysäytettiin jäälle ja panssarit vetäytyivät pois. Häränpäänniemessä panssarit tuhosivat suomalaisten pesäkkeet ja puolustajat joutuivat vetäytymään rantaviivalta.

Vastahyökkäys Häränpäänniemessä yöllä 5.3. ei päässyt tavoitteisiin, mutta aiheutti viholliselle tappioita ja rajoitti sen sillanpääasemaa Häränpäänniemessä. Yöllä 5.3. vihollinen hyökkäsi Vilaniemeen ja sai iltaan mennessä Vilaniemen haltuunsa. Suomalaisten vastahyökkäykset eivät onnistuneet ja 7.3. illalla taisteltiin uuden valtatien tasalla.

Rannikon varmistusta ja tiedustelua 5.3.40

Ev.Luutn. Lehonkoski lähetti 5.3.40 klo 9.00 puhelinsanoman Kymenlaakson sk-piirin esikuntaan ilmoittaen: Pvm:llä 4.3.40 sk-pataljoonat on otettu Kotkan lohkon komentoon ja huoltoon. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542056

Tilanneilmoitus 5.3. klo 12:15: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585423
Huovarin kohdalla jäällä liikettä, miehiä ja hevosia. Näkyvyys huono. Pukkion linnaketta on pommitettu, noin 100 pommia, pyydetty hävittäjätoimintaa. Klo 15.15 vihollinen on siirtänyt Someriin pienempiä hyökkäysvaunuja, ratsuväkeä ja jalkaväkeä. Hyökkäyksen kohteena mainitaan Virolahti.

5.3.40 Kotkan lohkon komentaja pyysi klo 17.00 yhtä sk-pataljoonaa. Klo 23.00 Kotijoukkojen esikunta ilmoitti, että ainakin yksi pataljoona on vielä luovutettava lohkon käyttöön. Ev.Luutn. Nihtilä varmisti käskyn Päämajan käskynä. Nihtilä ilmoitti myös, että palvelukseen voidaan kutsua myös siviilitöihin vapautettuja miehiä, mutta ei sotateollisuudesta.

Kotkan lohko sai 5.3.40 klo 23.15 vahvistuksen siitä, että II Kymenlaakson sk-pataljoona, komentaja aluepäällikkö Helskä, on lähtövalmiina. Helskä oli jo edellisenä päivänä ilmoittanut pataljoonan osien valmiudesta: 1.K valmiina Inkeroisissa ja Myllykoskella, 2.K Sippolan kirkolla ja Liikkalassa, 3.K Elimäellä ja Anjalassa, I/Kk.J Inkeroisissa, II/Kk.J ja EK Myllykoskella.  Tiedot täydentyivät 5.3. annetulla vahvistuksella muiden komppanioitten vahvuustiedoilla:
4.K: 169 + 6 lottaa, 5.K: 128 + 9 lottaa, 6.K: 191 + 7 lottaa, KKK: 67 + 10 lottaa, EK: 61 + 6 lottaa.

Rannikon varmistajat tiedustelivat etumaastoa ja varustivat puolustusasemia 5.3. Vihollisen lentotoiminta oli erittäin vilkasta. Miehikkälän sk-komppania ja komppania Turunen alistettiin 6.3. klo 10.30 Pataljoona Aaltoselle. Samaan aikaan res.luutnantti Särkkä ja res.vänrikki Erälammi komennettiin Miehikkälän sk-komppaniaan, joka oli ilman upseeristoa. Komppania määrättiin 6.3. klo 12.00 alkaen pataljoonan reserviksi Pitkäpaaden kylään.

 

 

 


KA: Virolahti

 


KA: Pitkäpaasi 

 

Pitkäpaadessa 6.3. – 8.3.40

6.3.40 joukkue Tolvanen/pataljoona Aaltonen vahvennettuna kahdella kk:lla sai käskyn lähteä Isokalastajaan. Osasto lähti liikkeelle klo 02.30, saapui Isokalastajaan klo 7.00 ja otti sen haltuunsa. Klo 10.15 saarta lähestyi 350 - 500 miehen vihollisosasto. Vihollisen saarrostaessa ja panosten loppuessa osasto Tolvanen vetäytyi klo 12.30 Väliluodon suuntaan. Taisteluun osallistui neljä vihollisen hävittäjää.

Miehikkälän komppania siirtyi 6.3.1940 Pitkäpaaden kylään pataljoonan reserviksi. Komppanian oli varauduttava toimintaan Kokkoluodon ja Holman (kartalla Nakholma) suuntiin, siis kaakkoon ja itään.

Tilannetiedote 6.3.40: Klo 14.50 viisi omaa hävittäjää tulitti vahingossa hallussamme olevaa Huovaria, 1 mies haavoittui.

Haminan ryhmän spk:n liitteet: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585424
Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604813

Klo 15.20 noin 2000 vihollista lähestyy Huovaria Itäkiven kohdalla, Huovarista noin 5 - 7 km etelään. Klo 16.25 rivistö oli 3 km etelään Huovarista. Kolme vihollisen hävittäjää toimi jatkuvasti Kinnarin yläpuolella. Klo 17.40 Huovarin ja Isokalastajan suunnissa on tuhansia miehiä lähestymässä. Nousevat parhaillaan maihin hyökkäysvaunujen tukemina. Mustamaa ja Pukkio aloittivat tulitaistelun, vihollinen pakeni.

ViAlon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572782

Kenraali Hanell antoi Lohko Hanellin käskyn 6.3.1940 klo 20. Sen mukaan vastuu lohkosta siirtyi jälleen Kotkan lohkon komentajalle ev.luutn. Lehonkoskelle ja vastuu alalohko Nordenswanista kapt. Rautavaaralle. Rautavaaran alaisuuteen siirtyvät joukot: Ylijärven alokaskomppania, Os. Heinonen, Orslahti, Pataljoona Aaltonen, Miehikkälän sk-komppania, Pitkäpaasi, Virolahden sk-komppania, Pitkäpaasi, Kokkoluodon ja Härön Merivartioasemat.
Os. Seppä, Klamila jää ev.luutn. Lehonkosken ja kapt. Rautavaaran käyttöön. Pataljoonat Saukkonen ja Levänen jäivät kenraali Hanellin käyttöön ja hän alisti ne ev.luutn. Nordenswanille.
Käskyn määräykset astuivat voimaan 7.3.1940 klo 12.00.

Tilannetiedote: Klo 20.30 vihollisen lentokone putosi Ala-Urpalassa. Lentäjä ammuttiin hänen haavoitettuaan sitä ennen yhtä työmiestä.

Kenraali Hanell pyysi 6.3.1940 klo 20.45 ilmatiedustelua Huovarin ja Isonkalastajan suuntiin aamun valjetessa 7.3. sekä tilanteen vaatiessa hävittäjätoimintaa.

Vehkalahden ja Haminan suojeluskuntien muodostama pataljoona Savolainen ilmoittautui Virolahden alalohkolle ja sai tehtäväkseen miehittää lohkon Siikasaari - Hurppu. Klo 21.00 Virolahden alalohko sai ilmoituksen, että Pyhtään ja Kymin suojeluskuntien sekä Kotkan maa- ja Sunilan merisuojeluskunnan muodostama pataljoona Seppä on tulossa alalohkon reserviksi.

Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604817

6.3.40 klo 18.10 havaittiin noin 1000 miestä käsittävä osasto Isokalastajan länsipuolella marssilla pohjoiseen. Osasto jakautui klo 19.10 neljään osaan, jotka pyrkivät Pukkion, Pitkäpaaden, Härön ja Urpalan suuntiin. Kussakin osastossa oli noin 250 miestä. Pitkäpaaden suuntaan marssiva osasto pääsi klo 23.00 Itäluoto - Kokkoluoto tason eteläpuolelle. Klo 23.15 Pukkio ampui keskityksen Itäluodon kohdalla oleviin vihollisiin. Klo 23.30 jäältä vihollisen suunnalta kuului huutoja ja valitusta.

Tappioista huolimatta vihollinen hyökkäsi ensin Itäluotoon, missä käytiin tulitaistelua ja eteni sitten sen länsi- ja itäpuolitse Kokkoluotoa vastaan. Voimakkaan torjuntatulen ansiosta hyökkäys pysähtyi 50 m päähän asemiemme eteen. Vihollinen käytti runsaasti konetuliaseita ja 40 mm tykkejä. Klo 23.55 käskettiin pataljoonan käytössä ollut reservi – Miehikkälän sk-komppania – osin Haapaluotoon valmistautumaan vastahyökkäykseen Kokkoluotoon ja osin Kokkoluodossa olevien omien joukkojen vahvistukseksi. Tulitaistelun aikana vihollinen pääsi etenemään 20 - 50 m päähän rantaviivasta. Hyökkäys pysähtyi klo 01.15 ja vihollinen peräytyi klo 03.15. Itäluoto ja Länsiluoto miehitettiin. Partiot pitivät kosketusta vetäytyvään viholliseen. Virolahden alalohkon spk toteaa taistelun kuumimmasta vaiheesta: Noin joukkue yrittää maihin Kokkoluodossa, mutta torjutaan käsikähmässä. Oman torjuntatulen kiihtyessä vihollinen alkaa vetäytyä klo 01.20.

ViAlo spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572782

Tilannetiedote 7.3.1940 klo 0:15.  Haminan ryhmän spk (liitteet): 
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585425 Nordenswanin ilmoitus:

Vihollinen hyökkää Kokkoluotoa ja Haapaluotoa vastaan. Reservi on lähetetty sinne. Klo 02.20 hyökkäys oli torjuttu. Klo 05.40 oma vahvennettu komppania lähti liikkeelle Isokalastajan suuntaan. Komppanian ollessa noin kahden km päässä Isokalastajan pohjoispuolella vihollisen hävittäjät hyökkäsivät sen kimppuun. Klo 09.15 komppania vedettiin pois Isokalastajan suunnasta lumipyryn ja hävittäjien takia. Klo 10:55 lähetettiin partio 2+3 Isokalastajaan. Vihollinen hyökkäsi partion kimppuun Pitkäpaaden ja Väliluodon puolivälissä. Alikersantti kaatui ja kaksi sotamiestä haavoittui. Hävittäjien takia mikään toiminta ei ole mahdollista Pitkäpaadessa päiväaikaan.

Yöllisessä taistelussa Pitkäpaaden edustalla vihollisen tappiot olivat noin 50 kaatunutta, joista kaksi jäi puolellemme. Jäällä oli paljon verijälkiä ja sotasaaliiksi saatiin 2 pikakivääriä, 15 paria suksia, käsikranaatteja ja pistooleja.

7.3. klo 10.40 Kotkan lohko pyysi Pataljoona Helskän siirtoa Kotkaan. Klo 10.45 piiripäällikkö antoi pataljoona Helskälle käskyn siirtyä Kotkaan Kotkan lohkon käyttöön.

Kotkan lohkon komentaja antoi 7.3. klo 15.00 käskyn osasto Aaltosen muodostamisesta. Osastoon kuuluivat Pataljoona Aaltonen, Miehikkälän sk-komppania ja Virolahden merisk-komppania sekä Ylijärven alokaskomppania. Osaston tehtävä oli lohkon Pukkio – Kokkoluoto – Härö – Satamaniemi puolustus.

II Ky.sk.Patl. (Helskä) saapui 7.3. klo 23.00 määräpaikkaansa Kotkaan ja alistettiin Kotkan lohkon käyttöön.

Päämaja huolestui tilanteen kehityksestä Viipurinlahdella ja Kotkan lohkolla. Ylipäällikön käskyllä 7.3.40 muodostettiin suoraan ylipäällikön alainen Haminan ryhmä (HR) komentajanaan kenraalimajuri Hanell. HR:ään kuuluivat Kotkan lohko ja Viipurin lohkosta Vilajoen länsipuolella taistelevat joukot, jotka nimettiin tst.osasto Paaluksi. Ryhmän täydennykseksi oli tulossa Ratsuväkiprikaati Laatokan Karjalasta. Prikaatin esikunnasta tuli Haminan ryhmän esikunta, joka sijoittui Miehikkälän pappilaan. Mitään ennakkovalmisteluja tällaisen armeijakuntatasoisen yhtymän perustamiseksi ei ollut tehty, joten kaikki viestiverkosta alkaen piti improvisoida kriittisessä tilanteessa.

Osasto Aaltosen puolustuskäskyssä 8.3.40 klo 18.00 todettiin: ”Vihollinen hyökännyt Virolahden alalohkolla Huovarin ja Isokalastajan – Pitkäpaaden suunnissa. Pataljoona Aaltonen vahvistettuna kahdella sk-komppanialla ryhmittyy torjuvaan puolustukseen Pitkäpaaden lohkolla.” Virolahden Alalohkon komentaja määräsi klo 18.00 perustettavaksi Os. Turusen, johon kuuluivat Turusen ja Miehikkälän sk-komppaniat.

Puolustuksessa Orslahden lohkolla 8. – 13.3.40

8.3.1940 klo 12.30 todettiin vihollisen joukkoja etenemässä kohti Huovaria noin 13 km päässä Pukkiosta. Kärkijoukossa oli 110 miestä, lentokelkka ja 20 hevosta. Kärjen takana seurasi pataljoona. Klo 13.20 vihollisen kolonna lähestyi Isokalastajaa noin km päässä. Sumu esti lukumäärän toteamisen.

Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604823 

Huovarin edustalla ollut vihollisosasto muutti marssisuuntaansa kohti Isokalastajaa ja oli klo 12.50 leveänä laumana linjalla Huovari - Isokalastaja. Lauma lähti klo 13.35 hiljalleen etenemään kohti Pukkiota. Miehet ja hevoset kaatuivat väsymyksestä. Politrukeilla ja upseereilla oli täysi työ saada miehet jalkeille. Lähimmillään joukko oli noin 9 km päässä, jolloin Pukkio ampui järeällä tykistöllään muutaman ryhmän. Vihollinen vetäytyi. Esityksen tarkoituksena lienee ollut houkutella meikäläisiä joukkoja jäälle hävittäjien tuhottavaksi. Näin arvioitiin ViAlon spk:ssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572786

Miehikkälän sk-komppania siirtyi 8.3.1940 klo 18.00 Orslahteen miehittämään puolustusaseman tukilinjan itäistä osaa. Komppania Turunen siirtyi Orslahteen tukilinjan läntiseen osaan klo 21. Osasto Turunen vastasi 9.3.1940 annetun käskyn mukaan päävastarinta-asemassa Orslahden lohkon torjuvasta puolustuksesta ja erikoisesti sen edessä olevien saarien pitämisestä. Lohko alistettiin Pitkäpaaden lohkon komentajalle valmiina toimimaan Paation – Pitkäpaaden suuntaan. Orslahdesta pohjoiseen johtava tie oli pidettävä viimeiseen saakka. Orslahden lohkosta vastannut osasto Heinonen siirtyi 10.3. reserviin Virojoen suunnalle. Osasto Heinonen oli 4.3. koulutuskeskus 4:n AUK:sta ja nostomiehistä perustettu pataljoona, jonka kärki oli saapunut Orslahteen 5.3. aamulla. 

Virolahden alalohko kirjasi huolenaiheita 8.3.40 päivän päätteeksi: Huolto alkaa kärsiä vihollisen ilmapainostuksesta, mikä on yölläkin teitten suunnalla hyvin kiusallista. Joukkojen siirrot aukeilla eivät ole päivisin mahdollisia. Isokalastajaan ylettyvän kevyen tykistön puute on huutava, koska Pukkion tuliteho on heikko toisen putken mentyä ja Satamaniemi on kiinni Vilajoen suunnalla. (Pukkion toinen putki menetettiin 5.3.40 klo 02.15 aloitettaessa häirintäammuntaa Kiuskeriin hyökännyttä vihollista vastaan. Putkirikko tapahtui ensimmäisellä laukauksella. Tapahtumasta ei ole selkeitä kirjauksia, mutta Heikki Tiilikainen on kirjassaan Talvisodan jäinen loppunäytös käsitellyt aihetta.)

ViAlo spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572792

Yöllä 9.3.40 pyrittiin selvittämään vihollisen miehitys ja aseistus Isokalastajassa. Pataljoona Aaltosen lähettämä partio joutui kääntymään takaisin miesten väsymyksen takia. Klo 12.35 havaittiin Somerin suunnalla noin 100 miehen vahvuinen vihollisosasto lähestymässä Huovaria. Sen 32 miehen vahvuisen kärkiryhmän päästessä saaren lähelle Huovarissa ollut miehityksemme avasi tulen jolloin suuri osa kärkiryhmästä kaatui ja loput vetäytyivät. Pääosasto saapui Huovarin edustalle klo 16.10. Mustamaa ampui jolloin vihollinen hajaantui ketjuun ja avasi tulen. Vihollisen hävittäjät tukivat hyökkäystä kk-tulella. Klo 18.00 vihollinen vetäytyi hävittäjien tukemana ja vei mukanaan kaatuneensa ja haavoittuneensa.
Lentotiedustelun mukaan klo 14.00 liikenne jäällä oli vähäinen, Suursaaresta Haapasaareen tie, Haapasaaret, Isokalastaja ja Someri valokuvattiin. Niissä oli joukkoja. Narvista it-tulta.

Klo 15.00 saapui etelästä Isokalastajaan vihollisosasto, vahvuus 30 miestä ja 1 hevonen.
Kotkan lohkon spk:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604825

Ristiniemen alalohkon spk:ssa on kirjaus 9.3.40 klo 14.30: Kenraali Hanellin esikunnasta ilmoitettiin, että Urpalaan on tullut yksi sk-komppania, joka on alistettu alalohkolle ja jota käytetään Urpalanniemen varmistukseen. (Kyseessä oli Miehikkälän sk-komppania.) Alistus tapahtui kuitenkin vasta 10.3. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=156552340.

Klo 19.00 aloitettiin jään sahaus Orisniemen ja Ristiniemen välissä. Työ joutui aika hyvin. Yössä saadaan sahattua noin 200 - 300 metriä.

Yöllä 10.3.40 Os. Aaltosen piti uudistaa väkivaltainen tiedustelu Isokalastajaan eli Kiuskeriin. Suunnitelmana oli lähestyä saariryhmää samanaikaisesti idästä ja lännestä sekä katkaista yhteydet etelään ja miehittää saaret jos mahdollista. Pataljoona Aaltosen lisäksi Os. Heinosesta kootun itäpuolelle suunnatun joukon vahvuus oli 4 kiväärijoukkuetta, kk-puolijoukkue ja viestijoukkue, johtajana oli res.luutn. Särkkä. Länsipuolelle suunnatun osan joukkona oli kaksi kiväärijoukkuetta Pukkiosta, johtajanaan res.luutn. Sirkiä. Osasto sivuutti Väliluodon 10.3.40 klo 00.05.

Luutn. Särkän osasto saapui Isokalastajan itäpuolelle klo 0.40 ja siirtyi rynnäkköetäisyydelle klo 0.58. Hyökkäys Majakkasaareen käynnistyi Pukkion linnakkeen antamasta sovitusta merkistä. Vihollinen avasi tulen ja vetäytyi Kiuskerin suuntaan. Lähellä Vulkkoa ja Kiuskeria alkoi kiivas tulitaistelu. Hyökkäys eteni oikealla 10 - 20 m päähän vihollisesta, jolloin joukkueen johtaja haavoittui ja oikealla laidalla edenneestä ryhmästä kaatui 6 miestä Vulkon kaakkoisrannalle laiturin alle sijoitetun kk:n tuleen. Klo 01.25 luutn. Särkkä pyysi tykistötulta Kiuskeriin merkkiraketeilla. Lumipyryn takia Pukkiossa ei nähty merkkiä. Saariryhmästä karkasi joitakin vihollisia lounaaseen. Suunnalla olleen joukkueen tuleen kaatui noin 10 vihollista. Vasemmalla ollut joukkue yritti ottaa läheteillä yhteyttä luutn. Särkkään, mutta molemmat lähetit katosivat. Luutn. Sirkiän osaston toiminnasta ei ollut havaintoja. Klo 01.45 luutn. Särkkä antoi vetäytymiskäskyn. Osasto saapui Pitkäpaateen klo 06.10.

Os. Sirkiä myöhästyi aikataulusta lumipyryssä sattuneen suunnistusvirheen takia ja saavutti klo 02.10 Mannonen -nimisen luodon. Vihollinen avasi tulen vetäytyen saaren eteläosaan. Os. Sirkiä eteni saaren puoliväliin, mihin jäi asemiin. Taistelu kesti 1 1/2 tuntia. Vihollinen ampui Mannosen eteläosasta kk:lla ja kahdella pk:lla. Kaksi pk:ta ampui Mannosen länsipuolelta Kureluodolta ja raskas kk jäältä Mannosen ja Isokalastajan väliltä, samoin Isokalastajan pohjoispäässä ja Vulkon pohjoispäässä olevat kk:t. Havaittuaan Os.Särkän jo poistuneen luutn. Sirkiä antoi vetäytymiskäskyn. Paluumatkalla vihollinen ampui osastoa tykeillä. Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604828

Virolahden alalohkon komentajan kapt. Rautavaaran 10.3.40 Os. Aaltoselle antaman käskyn mukaan Urpalanniemeen sijoitettu Miehikkälän sk-komppania + 2 kk Os. Ojasesta alistettiin Ristiniemen alalohkon Satamaniemen linnakkeelle ja komppanian päälliköksi määrättiin res.luutn. Matilainen. Matilaisen piti ohjeita varten ilmoittautua aluepäällikkö Turuselle ja sen jälkeen mahdollisimman pian Satamaniemen linnakkeen päällikölle, luutn. Rauhaniemelle. Ristiniemen alalohkon spk:n ilmoituksen 10.3.40 klo 24.00 mukaan vihollisen partioita on taas kierrellyt Ristiniemen ympärillä. 

Virolahden alalohkolla oli seuraavina öinä vilkasta partiotoimintaa ja tehtiin yritys tuhota rakettikiitäjällä Somerissa talvehtiva kuljetusalus.

Haminan ryhmä sai vahvistuksia 10. - 11.3.40. Jalkaväen koulutuskeskuksissa eri puolilla maata oli muodostettu 14 erillistä pataljoonaa. Nämä olivat Mannerheimin ilmauksen mukaan ”viimeiset voimavaramme”, jotka keskitettiin rintaman taakse. Seitsemän tällaista koulutuspataljoonaa keskitettiin 9.3.40 Kymenlaaksoon ja niistä neljä ensimmäistä saapuivat hiihtomarssilla Taavetista Miehikkälään (Er.P 35 10.3.40, Er.P 34, Er.P 33 ja Er.P 43 11.3.40). Pataljoonien vahvuus oli noin 850 miestä. Komppanian päälliköt olivat reservin vänrikkejä tai kokelaita, joukkueenjohtajat kokelaita, nostoväen aliupseereita tai tammikuun ikäluokkaa ja ryhmänjohtajat tammikuussa tai helmikuussa palvelukseen astuneita. Koulutuspataljoonien keskitys oli varautumista mahdolliseen vetäytymiseen Kannakselta.

Vihollinen pommitti 11.3.40 Virojokea ja kaksi kertaa Pukkiota sekä Virolahden alalohkon esikuntaa. Omat koneet puolestaan pommittivat vihollisen osastoja. Yöllä partiotoimintaa. Isokalastajaan saapui pieni vihollisosasto. Ristiniemeä pommitettiin jatkuvasti, noin 200 pommia päivän kuluessa.

12.3.40 yön aikana partiotoimintaa. Klo 16.00 saapui takaisin aamupäivällä liikkeelle lähtenyt Kokkoluodon partio. Se havaitsi Väliluodossa taistelun jälkiä. Omia partioita ei ollut käynyt Väliluodossa joten viholliset olivat taistelleet keskenään. Saalis: noin 10 täyttä pk:n llpasta, käsikranaatteja ja suksipari.

Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604834

12.3.40 Ristiniemen alalohkon spk:n kirjaus: Näkyvyys hyvin huono, ei toimintaa. Klo 20.30 Saatiin ilmoitus, että rauha on solmittu ja vihollisuudet lopetetaan 13.3.1940 klo 11.00. Tämä ilmoitus tuli poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa muihin joukko-osastoihin verrattuna. Ristiniemen alalohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1565524

Ristiniemen alalohkon evakuointi alkoi 13.3.1940 klo 06.00. Klo 16.00 lähti muonaa 5 reellä traktorin vetämänä. Klo 16.05 lähti 1 Canet kanuunan putki ja klo 19.00 15 hevosta, joissa meni pikkutykkejä, optiset mittarit ja pikkutykkien ammukset.

Haminan ryhmän esikunnassa vastaanotettiin 13.3.40 klo 04.50 Airon puhelinsanoma: ”Rauhasta lienee sovittu ja sen mukaan vihollisuudet lopetettava 13.3.1940 klo 11.” Yhtymän piti varautua tiedottamaan joukkojaan vahvistuksen saavuttua. Vahvistus saapui klo 07.15. Ryhmän sotapäiväkirjassa todetaan: ”Klo 10 – 11 välillä kuului rannikkopattereittemme suunnasta erittäin kiivasta tykistöammuntaa, joka loppui täsmälleen klo 11.00.” Pääsääntöisesti vihollisuudet lopetettiin rauhansopimuksen mukaisesti, mutta Säkkijärven rannikolla toimineen osasto Jussilan sotapäiväkirja päättyy: ”Ryssän puolelta ammuttiin viimeinen laukaus klo 11.06, jolloin eräs pojistamme kaatui, mutta ryssän upseeri tosin ampui sen ampujan.” Os. Jussilan spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1548912

Kymenlaakson sk.piirin esikunnan puhelinsanoma 13.3.40 klo 15.00 Kotijoukkojen esikunnalle: Pyydän kiireellistä määräystä Kotkan lohkolle alistettujen sk-pataljoonien lähettämisestä kotiseudulleen. Pataljoonissa on suurin osa alue- ja paikallispäälliköitä, ei-asevelvollista miehistöä ja teollisuuden palvelukseen vapautettuja, joita muuttuneen tilanteen takia tarvitaan välttämättä kotiseudullaan. Jos tarvitaan, voidaan pataljoonat jälleen saada koottua kuudessa tunnissa.  Piiripäällikkö, eversti W.G. Bergh

Puhelinsanoma annettu Kotij.E:aan klo 15.27 ja Kotkan lohkolle tiedoksi klo 16.25.
Kym.skp.E spk:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542058

Kymenlaakson suojeluskuntapiirin piiripäällikkö antoi 13.3.40 klo 22.55 käskyn pataljoonille Helskä, Turunen, Savolainen ja Seppä: Kym.sk.pataljoonat saa kotiuttaa, mutta on kuitenkin otettava huomioon, että ne saadaan tarvittaessa jälleen nopeasti kokoon. Alue- ja paikallispäälliköt ryhtyvät jälleen toimiinsa. Kutsunnan kautta vakinaiseen palvelukseen määrätyt on pidettävä kasarmoituna kunnes toisin määrätään. Kym.skp.E spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542059

Virolahden alalohkon (ViAlo) käytössä olleet joukot 4.-13.3.1940:
- Vakinaiset linnakkeet lähipuolustuspattereineen, Kukion raskas patteri, Ulko-Tammion ja Kinnarin lp.patterit sekä 7.3.40 alkaen Pitkäpaaden ja Härön patterit.
- Os. Ravilasta yksi erillinen polkupyöräkomppania Tammiossa, alistettiin lohkolle 7.3.40.
- 2.Er.KKK (Ojanen) 2.3.40 Pitkäpaateen ja Orslahteen, siirrettiin 6.3.40 Eerikkälään.
- I/Ham.lohkon sk.pataljoona 4.3.40 klo 19 Orslahteen, Pitkäpaateen ja Eerikkälään, vahvuus kolme vajaata jv.komppaniaa ja kk-joukkue, jossa 3 kk., osia pataljoonasta Mustamaahan ja Pukkioon.
- Kotkan lohkon alokaskomppania 4.3.40 klo 19 Eerikkälään.
- Pataljoona Aaltonen Pitkäpaadessa 5.3.40 vastaisena yönä.
- II/Ham.lohkon sk.pataljoona (Savolainen) etulinjaan Eerikkälään 6.3.40 klo 13.00.
- Kotkan lohkon hiihtokomppanian joukkue Virolahden kirkonkylään ja toinen joukkue Kinnariin 6.3.40 kl 18.
- Pataljoona Heinonen/Jv.Koul.K 4 sijoitettiin 6.3.40 klo 18.00 Orslahteen, siirrettiin 9.3. Pyterlahteen reserviksi ja 12.3.40 Säkkijärvelle alistettuna HR:lle.
- III/Ham.lohkon sk.pataljoona (Seppä) saapui reserviksi Virolahden kirkolle 7.3.40 klo 15.00.
- Ylijärven alokaskomppania saapui 7.3.40 Ryhmä Hanellin toimesta ja alistettiin pataljoona Aaltoselle klo 16:00.
- Pataljoona Levänen/Jv.Koul.K 4 7.3.40 alkaen alistettiin HR:lle siirrettynä Vaalimaalle.
- 11.Er.Panssarijoukkue ilmoittautui 11.3.40 alalohkolle.
Kotkan lohkon spk:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604806

Helmikuussa 1940 hajoitettiin Renault FT vaunuilla varustetut panssarikomppaniat, vaunuista tehtiin etulinjan pesäkkeitä. Panssarikoulutuskeskuksessa muodostettiin 11 erillistä panssarijoukkuetta kalustonaan sotasaalisvaunut. Tästä joukosta siis 11.Erillinen panssarijoukkue ehti Virolahden alalohkolle 11.3.1940. Kyseisen yksikön sotapäiväkirjaa ei löydy. Sen sijaan 9.Er.Ps.J:n spk löytyy ja sen mukaan joukkueen kalusto kuormattiin junaan 10.3.40 Varkaudessa, mistä lähtö klo 16.45. Pieksämäellä vaunut liitettiin pikajunaan. Kuljetus saapui Haminaan 11.3.40 klo 9.00. Joukkueen johtaja ilmoittautui Kotkan lohkon esikunnassa. Joukkue sai tehtäväksi maastotiedustelun alueella Hamina – Virolahti. 

Joukkueen kalustona olivat sotasaaliiksi saadut amfibiovaunut, oletettavasti T-37A tiedustelupanssarivaunuja. Osoittautui, että vaunujen käyttö rajoittui ainoastaan aurattuihin teihin ja mahdollisesti kauemmaksi meren jäälle. Lumessa oli kova hanki, joka kantoi miehen, mutta ei telaketjua. Hankikantoinen 30-40 sm lumi oli vaunulle este, 25-35 sm:ssä vaunu kulki I vaihteella, 20-30 sm:ssä II vaihteella, 10-20 sm:ssä III vaihteella ja alle 10 sm:ssä IV vaihteella. Sotapäiväkirjan mukaan joukkue ajoi 12.3.40 klo 13 Haminasta Mäntlahteen aurattua Hamina – Viipuri valtatietä, aikaa kului 35-40 min ja bensiiniä 8-10 l/vaunu. Matka jatkui 2 vaunulla Kuorsaloon pitkin edellisellä viikolla aurattua jäätietä, jonka lumipyry oli tukkinut. Koko matka oli ajettava I ja II vaihteella. Vaunu läpäisi 70-80 sm lumikinoksia, mutta lumi oli löysää samana päivänä tuiskuttanutta. Auratun jäätien ulkopuolella vaunut juuttuivat lumeen.

Kokeilut osoittivat, että sotasaalisvaunuista ei olisi ollut suurtakaan hyötyä, koska niiden liikkuvuus vallinneissa maasto- ja sääoloissa oli varsin rajallinen. Jatkosodan alkuvaiheessa suomalaiset kuitenkin hyödynsivät tätä kalustoa. 

Vaikuttaa ilmeiseltä että Kymenlaakson rannikolla on loppuvaiheessa ollut kaksi ps-joukkuetta. Niistä toinen 11.Er.Ps.J ilmoittautui Virolahden alalohkolle jo 11.3. klo 15.00 jolloin 9.Er.Ps.J oli vasta Haminassa maastokokeiluissa.

Kotkan lohkon spk 9.Er.Ps.J Spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20762359

Virolahden alalohkolla tapahtui paljon talvisodan viimeisinä päivinä. Vastuualueet ja johtamisorganisaatio, joukkojen lukumäärä, taisteluosastojen kokoonpanot ja alistukset elivät päivittäin, mikä oli reagointia vihollisen aiheuttamaan jatkuvaan paineeseen. Erityisesti huonon näkyvyyden vallitessa vihollisen aiheuttama uhka oli suuri ja sillä oli tiedustelutietojen mukaan Lavansaaressa ja Suomenlahden eteläpuolella joukkoja valmiina laajentamaan mahdollista rannikolla saavutettua menestystä. Varatut voimavarat ja taistelujen sitkeys eivät tue ajatusta pelkästä harhautuksesta voimiemme sitomiseksi.

Suojeluskuntajoukkojen kotiuttaminen 13. – 14.3.40

Kotiuttaminen tapahtui suojeluskunnan piiripäällikön 13.3.40 klo 22.55 antaman käskyn mukaisesti. Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kotiuttamisesta ei löytynyt asiakirjoja, mutta voidaan olettaa, että kotiutus sujui samaan tahtiin kuin II/Kym.sk-pataljoonan kotiutus. Sen komentaja res.vänr Helskä antoi puhelintiedotuksen 14.3.40 klo 19.40. Pataljoona on kotiutettu 14.3.40 klo 18 mennessä. 15.3.40 kasarmoituvat vakinaiseen palvelukseen kutsutut miehet sekä reserviläisistä määrätyt koulutusaliupseerit samoihin paikkoihin. Muut pataljoonan miehet ovat kodeissa hälytysvalmiina. 

Kym.skp.E spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542059

Haminan ryhmän (HR) käsky vetäytymisestä 14.3.1940:
Kannaksen Armeijan päävoimat vetäytyvät taisteluvalmiutta noudattaen linjalle Hurppu - Virolahti (lahti) - Ylijärvi -
Kotkan lohkon joukot on 15.3.40 mennessä siirrettävä linjan Pyterlahti - Säkäjärvi (molemmat poisluettuna) länsipuolelle.
Koulutuspataljoonat Vanonen (Er.P 43) ja Ruosmaa (Er.P 33) jäävät toistaiseksi Miehikkälään sekä koulutuspataljoonat Lehtonen (Er.P 35) ja Särämö (Er.P 34) Suur-Miehikkälään.

Kirjallisia tietoja Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kotiuttamisesta ei ole käytettävissä. Lähtökohtana on tietysti se, että kotiutus tapahtui piiripäällikön käskyn mukaan. Komppanian henkilöstö kotiutui 14.3.40 ja seuraavana päivänä kutsunnan kautta vakinaiseen palvelukseen määrätyt koottiin ja kasarmoitiin odottamaan uusia määräyksiä. Piiripäällikkö oli aikanaan hankkinut hyväksynnän sille, että tammi- ja helmikuussa piirin alueelta vakinaiseen palvelukseen määrätyt voitiin pitää sk-pataljoonien vahvuudessa, mikä edellytti miesten kasarmointia ja koulutuksen järjestämistä ao. pataljoonan kotialueella. Piiripäällikkö lähetti 29.2.40 luettelon miehistä, jotka oli kutsunnassa määrätty Kymenlaakson suojeluskuntapataljooniin. Miesten A- ja sairaskortit säilytettiin suojeluskuntapiirin esikunnan toimisto I:ssä. I pataljoonaan oli määrätty kaikkiaan 29 miestä ja näistä 9 Miehikkälän sk-komppaniaan. Nämä yhdeksän kuuluivat ikäluokkiin 1894 - 1896.

Kotiutuksen yhteydessä suoritetusta toimistotyöstä ei ole tietoja. Suojeluskunnan arkistossa on kuitenkin säilynyt pieni osa suojeluskuntakorteista. Miehikkälän sk-komppaniassa taistelleiden miesten sk-korteissa on merkintä: Miehikkälän sk:n mukana Virolahden puolustuksessa 4.-14.3.1940. Tällaisia sk-kortteja on 44 kpl. Muiden sk-korttien ja asiakirjojen kohtalo selviää suojeluskunnan toimistossa 5.11.1944 laaditusta polttopöytäkirjasta: "Miehikkälän suojeluskunnan puuttuvat jäsenkirjat on poltettu 5.11.1944. Paikkakunnalta poissaolevien henkilökortisto sekä miehistö- ja varustekortisto on kokonaan poltettu. Samoin on poltettu salainen ja yleinen kirjeenvaihto."

Päiväkäskyssään 14.3.40 piiripäällikkö ev. Bergh kiitti sk-pataljoonien päällystöä, alipäällystöä ja miehiä sekä pataljooniin kuuluneita muonitus- ja lääkintälottia hyvin suoritetusta työstä todeten mm. "Kun Kymenlaakson sk-piirin sota-aikana perustamat ja kouluttamat sk.pataljoonat nyt kotiutetaan, lausun parhaat kiitokseni siitä palvelusauliudesta, jolla pataljoonat rakkaan isänmaan kohtalonhetkellä osallistuivat vihollisen maihinnousun torjuntaan Kymenlaakson rannikolla. Vaikka Kymenlaakson sk.piiri YH:n alkaessa lähetti parhaat taistelijansa kenttäarmeijaan ja rannikkolinnakkeille, sen suojeluskunnat sittenkin sodan riehunnan keskellä kykenivät perustamaan jäsenistään uusia suojeluskuntapataljoonia. Tämä kaikki yhden sk.piirin osalta oli todella voimannäyte ja osoitti selvästi, mikä ratkaiseva merkitys sk.järjestöllä on. Kriitillisellä hetkellä vihollisen yrittäessä maihinnousua Virolahden rannikolla olivat sk.pataljoonat erinomaisen nopeasti valmiina rannikkolohkolla ja suorittivat hyvin niille annetut taistelutehtävät."

Suojeluskuntajoukkojen näkökulmasta on kiintoisaa, että aiemmin mainitulle osasto Jussilalle oli 20.2.40 alistettu Koiviston suojeluskuntakomppania tehtävänään linjan Raaskalinsaari -Häränpäänniemi varmistaminen. Komppania oli alistettu Viipurin lohkolle jo 6.12.39 ja se osallistui taisteluihin pääpuolustuslinjan murruttua. Komppaniassa taisteli Koiviston Yhteiskoulun oppilaita, joista nuorimpana, 15-vuotiaana 16.2.40 kaatui Muurilassa Martti Rantala, tuttu nimi marmoritaulussa Koiviston Yhteiskoulun toimintaa jatkaneen Virolahden Yhteiskoulun entisille oppilaille. Sodan loppuvaiheessa Koiviston sk-komppania siirtyi Laisniemeen (Miehikkälää nykyisin), osallistui evakuointitehtäviin ja majoittui vielä Hauhialle 16.3.40 hiihtomarssilla Luumäelle.

Rauhaa seuranneet vuorokaudet olivat kiireisiä rannikkoa puolustaneille joukoille, sillä kaikki mahdollinen valtion ja yksityisten materiaali piti evakuoida. Kaikkien oli siirryttävä uuden rajan länsipuolelle 19.3.1940 klo 10.00 mennessä. HR ilmoitti 17.3.40 klo 19.50, että Satamaniemen linnakkeen materiaali oli saatu täysin evakuoiduksi ja Pukkio ehditään tyhjentää määräaikaan mennessä. Myös sk-pataljoonien miehiä ja hevosia osallistui evakuointiin.

Haminan ryhmän toiminta päättyi 20.3.1940. Kenraali Hanell totesi päiväkäskyssään: ”Ylipäällikkömme ryhmälle antama tehtävä täytettiin loppuun saakka.” Puolustusvastuu siirtyi Kotkan lohkolle ja II Armeijakunnalle. Eversti Bergh ilmoitti suojeluskuntapiirin tappioiksi: kaatuneita/kadonneita 7, haavoittuneita 4 sekä tapaturmaisesti kuolleita 1 ja loukkaantuneita 2. Tappiot olivat suurimmalta osalta aiheutuneet vihollisen maihinnousuyrityksen torjunnasta Virolahdella.

Kotkan lohkon komentaja lähetti 10.4.40 lähetti suojeluskuntapataljoonien komentajille kiitoskirjeen: ”Lausun T e i l l e  ja kauttanne pataljoonanne päällystölle, alipäällystölle ja miehistölle KIITOKSENI osallistumisestanne vihollisen jään ylitse Kymenlaakson rannikkoja vastaan tekemien hyökkäyksien menestykselliseen torjuntaan sodan kriitillisessä loppuvaiheessa. Toimintanne perusteella olen vakuuttunut siitä, että yhteistoimintamme tulee olemaan yhtä tehokasta, jos vihollinen vastaisuudessa uhkaa maakuntamme rajoja.”

Rannikon puolustukseen osallistuneista suojeluskuntapataljoonista on vähän kirjallisia mainintoja. Mannerheim toteaa kuitenkin muistelmissaan käsitellessään vihollisen hyökkäystä Kotkan – Virolahden rannikkokaistaa vastaan: ”Nämä yritykset olivat erittäin huolestuttavia, koska Kotkan lohkon jalkaväkiyksiköt oli lähetetty taistelemaan muualle ja vihollinen lisäksi saattoi tuoda sinne jäiden yli moottorireillä ja autoilla suuria voimia. Uhan torjumiseksi muodostettiin kiireen kaupalla Kymenlaakson yli-ikäisistä miehistä ja nuorista poikasista viisi suojeluskuntapataljoonaa, jotka asetettiin rannikkopuolustuksen käyttöön.”
Lukumäärä viisi täsmää. Vaikka suojeluskuntapataljoonia muodostettiin kaikkiaan 7, niistä 4 muodostettiin rannikon suojeluskunnista ja ne kaikki alistettiin Kotkan lohkolle. Lisäksi Pohjois-Kymenlaakson suojeluskunnista muodostettiin kolme pataljoonaa ja niistä yksi alistettiin Kotkan lohkolle. Pataljoonien kokoaminen oli varmasti kiireellinen toimi, mutta niiden muodostaminen alkoi jo joulukuun 1939 lopulla, koulutus ja varustaminen suoritettiin tammi- helmikuussa 1940.

Miehikkälän suojeluskunnan vuosikertomuksessa 1940 todetaan lakonisesti: ”4. päivänä maaliskuuta lähti suojeluskuntamme 195-miehinen komppania Virolahden rannikolle päästen 11-päiväisellä retkellä jo hiukkasen sodan makuun ennen rauhan solmiamista.” 

 

 


Talvisodassa ja jatkosodassa Neuvostoliitolle luovutettua aluetta Suomenlahden itäosassa. Kartan lähde on lavansaari.net.

 

Lähteet: Sk-pataljoonista ei löydy komppania- eikä pataljoonatasoisia sotapäiväkirjoja, ei myöskään muita asiakirjoja. Sen takia lähteinä on käytetty muiden joukko-osastojen, suojeluskuntapiirin ja suojeluskunnan asiakirjoja.

Kansallisarkisto, arkistoyksiköt: Sk-782/3, Perus 1944/15, T-4013/17-29, Perus 3460, Sk-1112/9
Sotapäiväkirjat: Ristiniemen linnake, Pataljoona Aaltonen, Kotkan lohko, Er.P 21, Er.P 22, Er.P 24, IPAK/Hamina, Virolahden alalohko, Haminan ryhmä, Osasto Jussila, Osasto Heinonen, Koiviston suojeluskunta, Kymenlaakson suojeluskuntapiiri

Kirjallisuus:
Mannerheimin muistelmat
Talvisodan historia, Sotatieteen laitos 1977
Kymenlaakson osakunnan upseerit, juhlajulkaisu 1966
Tiilikainen, Pusa: Talvisodan jäinen loppunäytös, 2005

 

LIITTEET     

Liite 1: Tapahtumat 4.3. - 13.3.1940 tiiviste  

Liite 2: Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kokoonpano

Liite 3: Koulutuskeskuksissa perustetut jalkaväkipataljoonat  

LIITE 1


Tapahtumat 4.3. - 13.3.1940 tiiviste 

Tapahtumat 4.3.1940
Yöllä kello 01.48 tuhoutui pommituksessa Kotkan lohkon esikuntarakennus Haminassa yhteyksineen, kalustoineen ja arkistoineen.
Aamulla rykmentin vahvuinen osasto hyökkäsi Suursaaresta kohti Haapasaaria. Hyökkäys torjuttiin rannikkotykistön tulella.
Kahden pataljoonan vahvuinen osasto eteni klo 6.50 kohti Kiuskeria, joka menetettiin klo 9.30. Klo 7.40 rykmentin vahvuinen osasto lähestyi etelästä Huovaria, josta tähystysvartio vetäytyi klo 9.30. Vihollinen jatkoi levittäytyneenä etenemistä.
Virolahden alalohko raportoi tilanteesta Kotkan lohkolle. Narvista on hyökännyt rykmentin verran vihollisia Isokalastajaan (Kiuskerin vanha nimi), saaresta taistellaan, mutta sitä painostaa ylivoima. Suojeluskunta on hälytetty.
Yhteydet ovat poikki Haminaan. Noin rykmentin vahvuinen osasto lähestyy etelästä Huovaria, Mustamaa avaa tulen.  Puhelinsanoma klo 8.00: Suojeluskuntapartioilla on varmistettu rantakylät. Suojeluskunnat on hälytetty, mutta kestänee 2-3 t ennen kuin saadaan kokoon. Näkyväisyys huono, vain 4 km, joten tykistön tulenjohto on vaikeata.  Pidän rantaviivan mahdollisimman kauan omassa suunnassani, mutta Orslahti – Koskela ja saaristo Pitkäpaasi – Paatio – Laitsalmi ovat vaikeassa asemassa ja vihollinen yrittää sieltä.
Päämaja antoi käskyn pitää linnakkeet viimeiseen saakka. Ensimmäinen hälytetty sk-pataljoona oli Virolahden ja Miehikkälän suojeluskuntien pataljoona Turunen. 

Piiripäällikkö oli kutsunut sk-pataljoonien komentajat ja komppanian päälliköt Myllykoskelle.  Puhuttelun aikana aamulla 4.3. ev. Bergh sai tiedon vihollisen hyökkäyksestä ja alisti rannikon sk-pataljoonat Kotkan lohkolle. Puhelinsanoma tästä saapui lohkon esikuntaan klo 10.54. Virolahden alalohko oli jo klo 8.00 lähettänyt auton noutamaan Virolahden ja Miehikkälän aluepäälliköitä Myllykoskelta.
Piiripäällikön käsky sk-pataljoonien komentajille: Kaikki alaisenne suojeluskuntalaiset kutsutaan viipymättä vakinaiseen palvelukseen. Pataljoonat alistetaan Kotkan lohkon komentajalle. Täydelliset nimiluettelot palvelukseen kutsutuista on lähetettävä PE:aan.
Virolahden alalohkon komentajan hälytyksestä aamulla 4.3.1940 käynnistyi I Sk-pataljoonan eli Pataljoona Turusen kokoaminen.  Toiminnan nopeuttamiseksi Miehikkälän sk-komppanian kokoontumispaikaksi oli määrätty Virojoki. Tämä oli mahdollista, koska hevoset ja reet oli varattu, aseet ja patruunat ryhmäaseita myöten oli jaettu suojeluskuntalaisille. Marssi jatkui Virojoelta Pitkäpaateen. 
Pataljoona Aaltonen sai klo 11 käskyn siirtyä Kotkasta Haminaan ja Haminasta edelleen Virolahdelle. Autokuljetus saapui Eerikkälään klo 16.30 ja pataljoona lähti opastettuna hiihtäen klo 19 Paatioon. 

Klo 12.30 ViAlo sai ilmoituksen, että kenraali Hanell oli ottanut Virolahden puolustuksen haltuunsa. Virolahden alalohko jaettiin kahteen lohkoon välirajana Virojoki Virolahti Tuuholma Kavonselkä. Läntisen lohkon komentajana oli edelleen kapt. Rautavaara, itäisen eversti Nordenswan. Klo 12.40 kenraali Hanell kävi ViAlon esikunnassa luvaten hävittäjäapua. 

Klo 14 aluepäällikkö Turunen ilmoitti järjestelyjen olevan hyvällä alulla. Ensimmäistä lohkoa itärajana Virojoki komentaa kapt. Rautavaara, jolle on alistettu Klamilan komppania. Toista lohkoa, länsirajana Virojoki ja itärajana Säkkijärven raja, komentaa ev. Nordenswan, jolle on alistettu Virolahden ja Miehikkälän sk-komppaniat.
Miehikkälän sk-komppania ryhmittyi 4.3.1940 puolustukseen Pitkäpaaden rantaviivalle. Kokonaisuutena suojeluskuntapataljoona oli perillä ja asemissa rantaviivalla klo 19.00. Eerikkälässä (Virolahden merisk + 1,5 kkj), Pitkäpaadessa (Miehikkälän sk + kkj) ja Orslahdessa (Virolahden sk + kkj). Hyökkäys saatiin torjuttua ammuskulutuksesta piittaamattomalla tykistötulella muualla paitsi Kiuskerissa. Yllätystä yrittänyt vihollinen totesi rannikon miehitetyksi.
Kapt. Rautavaaran tilanneilmoitus 4.3.40 klo 14:32: PM:sta tullut määräys, että linnakkeet pidetään viimeiseen saakka, ei saa luovuttaa. Hävittäjien (omien) toiminta on ollut erittäin tuloksellista, runsaasti kaatuneita.  Pukkion jaos ampuu Välimatalaan, johon vihollinen oli pesiytynyt. Karkotettiin sieltä, paljon kaatuneita.
Tilanneilmoitus 4.3. klo 15.25: Ristniemeen hyökännyt 200 miehen osasto on lyöty takaisin.
Klo 16.10 Kiuskerista etenee rantaa kohti noin 2 km leveä rivistö. Klo 17.30 vihollinen kääntyi Väliluodosta etelään. 
Klo 20.45 Kymenlaakson sk-piirin päällikkö ilmoitti Kotijoukkojen esikuntaan, että Kymenlaakson sk-pataljoonat on alistettu ev.luutn. Lehonkoskelle (Kotkan lohkon komentaja).
Pataljoona Aaltonen saapui Paatioon klo 23.20 ja sai klo 24 suullisen käskyn Paation ja Pitkäpaaden varmistuksesta.

Viipurinlahdella panssareilla vahvistettu vihollisen rykmentti lähestyi 4.3.40 klo 6.00 Häränpäänniemeä. Kaksi pataljoonaa ja noin 30 panssaria hyökkäsi Häränpäänniemeen. Toinen hyökkäys kohdistui Vilajoen kylään, mihin panssarit tunkeutuivat, mutta jalkaväki pysäytettiin jäälle ja panssarit vetäytyivät pois. Häränpäänniemessä panssarit tuhosivat suomalaisten pesäkkeet ja puolustajat joutuivat vetäytymään rantaviivalta. 

Tapahtumat 5.3.1940
Suomalaisten vastahyökkäys Häränpäänniemessä yöllä 5.3. ei päässyt tavoitteisiin, mutta aiheutti viholliselle tappioita ja rajoitti sen sillanpääasemaa. Vihollinen hyökkäsi Vilaniemeen ja sai iltaan mennessä Vilaniemen haltuunsa. Suomalaisten vastahyökkäykset eivät onnistuneet. 
Ev.Luutn. Lehonkoski lähetti klo 9.00 puhelinsanoman Kymenlaakson sk-piirin esikuntaan ilmoittaen: Pvm:llä 4.3.40 sk-pataljoonat on otettu Kotkan lohkon komentoon ja huoltoon.
Tilanneilmoitus klo 12:15: Huovarin kohdalla jäällä liikettä, miehiä ja hevosia. Näkyvyys huono. Pukkion linnaketta on pommitettu, noin 100 pommia, pyydetty hävittäjätoimintaa. Klo 15.15 vihollinen on siirtänyt Someriin pienempiä hyökkäysvaunuja, ratsuväkeä ja jalkaväkeä. Hyökkäyksen kohteena mainitaan Virolahti.
Rannikon varmistajat tiedustelivat etumaastoa ja varustivat puolustusasemia. Vihollisen lentotoiminta oli erittäin vilkasta. 

Tapahtumat 6.3.1940
6.3.40 joukkue Tolvanen/pataljoona Aaltonen vahvennettuna kahdella kk:lla sai käskyn lähteä Isokalastajaan (Kiuskeriin). Osasto lähti liikkeelle klo 02.30, saapui Isokalastajaan klo 7.00 ja otti sen haltuunsa.
Klo 10.15 saarta lähestyi 350 - 500 miehen vihollisosasto. Vihollisen saarrostaessa ja panosten loppuessa osasto Tolvanen vetäytyi klo 12.30 Väliluodon suuntaan. Taisteluun osallistui neljä vihollisen hävittäjää.
Miehikkälän sk-komppania ja komppania Turunen alistettiin 6.3. klo 10.30 Pataljoona Aaltoselle. Samaan aikaan res.luutnantti Särkkä ja res.vänrikki Erälammi komennettiin Miehikkälän sk-komppaniaan, joka oli ilman upseeristoa. Komppania määrättiin klo 12.00 pataljoonan reserviksi Pitkäpaaden kylään. Komppanian oli varauduttava toimintaan Kokkoluodon ja Holman suuntiin, siis kaakkoon ja itään.
Tilannetiedote 6.3.40: Klo 14.50 viisi omaa hävittäjää tulitti vahingossa hallussamme olevaa Huovaria, 1 mies haavoittui. 
Klo 15.20 noin 2000 vihollista lähestyi Huovaria Itäkiven kohdalla, Huovarista noin 5 - 7 km etelään. Klo 16.25 rivistö oli 3 km etelään Huovarista. Kolme vihollisen hävittäjää toimi jatkuvasti Kinnarin yläpuolella. Klo 17.40 Huovarin ja Isokalastajan suunnissa on tuhansia miehiä lähestymässä. Nousevat parhaillaan maihin hyökkäysvaunujen tukemina. Mustamaa ja Pukkio aloittivat tulitaistelun, vihollinen pakeni.

Lohko Hanellin käsky 6.3.1940 klo 20: Vastuu lohkosta siirtyi jälleen Kotkan lohkon komentajalle ev.luutn. Lehonkoskelle ja vastuu alalohko Nordenswanista kapt. Rautavaaralle. Rautavaaran alaisuuteen siirtyvät joukot: Ylijärven alokaskomppania, Os. Heinonen, Orslahti, Pataljoona Aaltonen, Miehikkälän sk-komppania, Pitkäpaasi, Virolahden sk-komppania, Pitkäpaasi, Kokkoluodon ja Härön Merivartioasemat.
Os. Seppä, Klamila jää ev.luutn. Lehonkosken ja kapt. Rautavaaran käyttöön. Pataljoonat Saukkonen ja Levänen jäivät kenraali Hanellin käyttöön ja hän alisti ne ev.luutn. Nordenswanille.  Määräykset astuivat voimaan 7.3.1940 klo 12.00.
Tilannetiedote: Klo 20.30 vihollisen lentokone putosi Ala-Urpalassa. Lentäjä ammuttiin hänen haavoitettuaan sitä ennen yhtä työmiestä. 
Kenraali Hanell pyysi 6.3.1940 klo 20.45 ilmatiedustelua Huovarin ja Isonkalastajan suuntiin aamun valjetessa 7.3. sekä tilanteen vaatiessa hävittäjätoimintaa.
Vehkalahden ja Haminan suojeluskuntien muodostama pataljoona Savolainen ilmoittautui Virolahden alalohkolle ja sai tehtäväkseen miehittää lohkon Siikasaari - Hurppu. Klo 21.00 Virolahden alalohko sai ilmoituksen, että Pyhtään suojeluskunnan muodostama pataljoona Seppä on tulossa lohkon reserviksi.

6.3.40 klo 18.10 havaittiin noin 1000 miestä käsittävä osasto Isokalastajan länsipuolella marssilla pohjoiseen. Osasto jakautui klo 19.10 neljään osaan, jotka pyrkivät Pukkion, Pitkäpaaden, Härön ja Urpalan suuntiin. Kussakin osastossa oli noin 250 miestä. Pitkäpaaden suuntaan marssiva osasto pääsi klo 23.00 Itäluoto Kokkoluoto tason eteläpuolelle. Klo 23.15 Pukkio ampui keskityksen Itäluodon kohdalla oleviin vihollisiin. Klo 23.30 jäältä vihollisen suunnalta kuului huutoja ja valitusta.
Tästä huolimatta vihollinen hyökkäsi ensin Itäluotoon, missä käytiin tulitaistelua ja eteni sitten sen länsi- ja itäpuolitse Kokkoluotoa vastaan. Voimakkaan tulen ansiosta hyökkäys pysähtyi 50 m päähän asemiemme eteen. Vihollinen käytti runsaasti konetuliaseita ja 40 mm tykkejä.
Klo 23.55 käskettiin pataljoonan käytössä ollut reservi
Miehikkälän sk-komppania osin Haapaluotoon valmistautumaan vastahyökkäykseen Kokkoluotoon ja osin Kokkoluodossa olevien omien joukkojen vahvistukseksi.

Tapahtumat 7.3.1940
Nordenswanin ilmoitus klo 0:15: Vihollinen hyökkää Kokkoluotoa ja Haapaluotoa vastaan. Reservi on lähetetty sinne. Klo 2.20 hyökkäys on torjuttu.
Kokkoluodossa vihollinen pääsi tulitaistelun aikana etenemään 20 - 50 m päähän rantaviivasta. Hyökkäys pysähtyi klo 01.15 ja vihollinen peräytyi klo 3.15. Itäluoto ja Länsiluoto miehitettiin. Partiot pitivät kosketusta viholliseen. Virolahden alalohkon spk toteaa taistelun kuumimmasta vaiheesta: Noin joukkue yrittää maihin Kokkoluodossa, mutta torjutaan käsikähmässä. Oman torjuntatulen kiihtyessä vihollinen alkaa vetäytyä klo 1.20.
Yöllisessä taistelussa Pitkäpaaden edustalla vihollisen tappiot olivat noin 50 kaatunutta, joista kaksi jäi puolellemme. Jäällä oli paljon verijälkiä ja sotasaaliiksi saatiin 2 pikakivääriä, 15 paria suksia, käsikranaatteja ja pistooleja.
Klo 5.40 oma vahvennettu komppania lähti Isokalastajan suuntaan. Komppanian ollessa noin kahden km päässä Isokalastajan pohjoispuolella vihollisen hävittäjät hyökkäsivät sen kimppuun. Klo 9.15 komppania vedettiin pois Isokalastajan suunnasta lumipyryn ja hävittäjien takia. Klo 10:55 lähetettiin partio 2+3 Isokalastajaan. Vihollinen hyökkäsi partion kimppuun Pitkäpaaden ja Väliluodon puolivälissä. Alikersantti kaatui ja kaksi sotamiestä haavoittui. Hävittäjien takia mikään toiminta ei ole mahdollista Pitkäpaadessa päiväaikaan.

Kotkan lohkon komentaja antoi klo 15.00 käskyn osasto Aaltosen muodostamisesta. Osastoon kuuluivat Pataljoona Aaltonen, Miehikkälän sk-komppania ja Virolahden merisk-komppania sekä Ylijärven alokaskomppania. Osaston tehtävä oli lohkon Pukkio – Kokkoluoto – Härö – Satamaniemi puolustus. 
Vilaniemen suunnalla suomalaisten vastahyökkäykset eivät onnistuneet ja 7.3. illalla taisteltiin uuden valtatien tasalla. Päämaja huolestui tilanteen kehityksestä Viipurinlahdella ja Kotkan lohkolla. Ylipäällikön käskyllä 7.3.40 muodostettiin suoraan ylipäällikön alainen Haminan ryhmä (HR) komentajanaan kenraalimajuri Hanell. HR:ään kuuluivat Kotkan lohko ja Viipurin lohkosta Vilajoen länsipuolella taistelevat joukot, jotka nimettiin tst.osasto Paaluksi.
Ryhmän täydennykseksi oli tulossa Ratsuväkiprikaati Laatokan Karjalasta. Prikaatin esikunnasta tuli Haminan ryhmän esikunta, joka sijoittui Miehikkälän pappilaan. Mitään ennakkovalmisteluja tällaisen armeijakuntatasoisen yhtymän perustamiseksi ei ollut tehty, joten kaikki viestiverkosta alkaen piti improvisoida kriittisessä tilanteessa.

Tapahtumat 8.3.1940
Osasto Aaltosen puolustuskäsky 8.3.40: Vihollinen on hyökännyt Virolahden alalohkolla Huovarin ja Isokalastajan – Pitkäpaaden suunnissa. Pataljoona Aaltonen vahvistettuna kahdella sk-komppanialla ryhmittyy torjuvaan puolustukseen Pitkäpaaden lohkolla.
Klo 12.30 todettiin vihollisen joukkoja etenemässä kohti Huovaria noin 13 km päässä Pukkiosta. Kärkijoukossa oli 110 miestä, lentokelkka ja 20 hevosta. Kärjen takana seurasi pataljoona. Klo 13.20 vihollisen kolonna lähestyi Isokalastajaa noin km päässä. Sumu esti lukumäärän toteamisen.
Huovarin edustalla ollut vihollisosasto muutti marssisuuntaansa kohti Iso-Kalastajaa ja oli klo 12.50 leveänä laumana linjalla Huovari – Isokalastaja. Lauma lähti klo 13.35 hiljalleen etenemään kohti Pukkiota. Miehet ja hevoset kaatuivat väsymyksestä. Lähimmillään joukko oli noin 9 km päässä, jolloin Pukkio ampui järeällä tykistöllään muutaman ryhmän. Vihollinen vetäytyi. Esityksen tarkoituksena lienee ollut houkutella meikäläisiä joukkoja jäälle hävittäjien tuhottavaksi. Näin arvioi ViAlo. 
Virolahden Alalohkon komentaja määräsi klo 18.00 perustettavaksi Os. Turusen, johon kuuluivat Turusen ja Miehikkälän sk-komppaniat. Miehikkälän sk-komppania siirtyi 8.3.1940 klo 18.00 Orslahteen miehittämään puolustusaseman tukilinjan itäistä osaa. Komppania Turunen siirtyi Orslahteen tukilinjan läntiseen osaan klo 21. ViAlon huolenaiheita: Vihollisen ilmatoiminta vaikeuttaa huoltoa yölläkin teitten suunnalla. Joukkojen siirrot aukeilla eivät ole päivisin mahdollisia. Isokalastajaan ylettyvän kevyen tykistön puute on huutava, koska Pukkion toinen putki on menetetty ja Satamaniemi on kiinni Vilajoella.  

Tapahtumat 9.3.1940
Osasto Turunen vastasi päävastarinta-asemassa Orslahden lohkon torjuvasta puolustuksesta. Lohko alistettiin Pitkäpaaden lohkon komentajalle valmiina toimimaan Paation – Pitkäpaaden suuntaan. Orslahdesta pohjoiseen johtava tie oli pidettävä viimeiseen saakka.
Yöllä 9.3.40 pyrittiin selvittämään vihollisen miehitys ja aseistus Isokalastajassa. Pataljoona Aaltosen lähettämä partio joutui kääntymään takaisin miesten väsymyksen takia.
Klo 12.35 havaittiin Somerin suunnalla noin 100 miehen vahvuinen vihollisosasto lähestymässä Huovaria. Sen 32 miehen vahvuisen kärkiryhmän päästessä saaren lähelle Huovarissa ollut miehitys avasi tulen jolloin suuri osa kärkiryhmästä kaatui ja loput vetäytyivät.
Pääosasto saapui Huovarin edustalle klo 16.10. Mustamaa ampui jolloin vihollinen hajaantui ketjuun ja avasi tulen. Vihollisen hävittäjät tukivat hyökkäystä kk-tulella. Klo 18.00 vihollinen vetäytyi hävittäjien tukemana ja vei mukanaan kaatuneensa ja haavoittuneensa.
Lentotiedustelun mukaan klo 14.00 liikenne jäällä oli vähäinen, Suursaaresta Haapasaareen tie, Haapasaaret, Isokalastaja ja Someri valokuvattiin. Niissä oli joukkoja. Narvista tuli it-tulta.
Klo 15.00 saapui etelästä Isokalastajaan vihollisosasto, vahvuus 30 miestä ja 1 hevonen.
Ristiniemen alalohkon spk:ssa on kirjaus 9.3.40 klo 14.30: Kenraali Hanellin esikunnasta ilmoitettiin, että Urpalaan on tullut yksi sk-komppania, joka on alistettu alalohkolle ja jota käytetään Urpalanniemen varmistukseen. Kyseessä oli Miehikkälän sk-komppania. Alistus tapahtui kuitenkin vasta 10.3.
Klo 19.00 aloitettiin jään sahaus Orisniemen ja Ristiniemen välissä. Työ joutuu aika hyvin. Yössä saadaan sahattua noin 200 - 300 metriä.

Tapahtumat 10.3.1940
Orslahden lohkosta 9.3. saakka vastannut osasto Heinonen siirtyi 10.3. reserviin Virojoen suunnalle. Osasto Heinonen oli 4.3. koulutuskeskus 4:n AUK:sta ja nostomiehistä perustettu pataljoona, jonka kärki oli saapunut Orslahteen 5.3. aamulla. 
Yöllä 10.3.40 Os. Aaltosen piti uudistaa väkivaltainen tiedustelu Isokalastajaan. Suunnitelmana oli lähestyä saariryhmää samanaikaisesti idästä ja lännestä.
Pataljoona Aaltosen lisäksi Os. Heinosesta kootun itäpuolelle suunnatun joukon vahvuus oli 4 kiväärijoukkuetta, kk-puolijoukkue ja viestijoukkue, johtajana res.luutn. Särkkä.
Länsipuolelle suunnatun joukkona oli kaksi kiväärijoukkuetta Pukkiosta, johtajana res.luutn. Sirkiä. 
Osasto sivuutti Väliluodon 10.3.40 klo 00.05. Luutn. Särkän osasto saapui Isokalastajan itäpuolelle klo 0.40 ja siirtyi rynnäkköetäisyydelle klo 0.58. Hyökkäys Majakkasaareen käynnistyi Pukkion linnakkeen antamasta sovitusta merkistä. Vihollinen avasi tulen ja vetäytyi Isokalastajan suuntaan. Lähellä Vulkkoa ja isokalastajaa alkoi kiivas tulitaistelu. Hyökkäys eteni oikealla 10 - 20 m päähän vihollisesta, jolloin joukkueen johtaja haavoittui ja oikealla laidalla edenneestä ryhmästä kaatui 6 miestä Vulkon kaakkoisrannalle laiturin alle sijoitetun kk:n tuleen. Klo 1.25 luutn. Särkkä pyysi tykistötulta Isokalastajaan merkkiraketeilla.
Lumipyryn takia Pukkiossa ei nähty merkkiä. Saariryhmästä karkasi joitakin vihollisia lounaaseen. Suunnalla olleen joukkueen tuleen kaatui noin 10 vihollista. Vasemmalla ollut joukkue yritti ottaa läheteillä yhteyttä luutn. Särkkään, mutta molemmat lähetit katosivat. Luutn. Sirkiän osaston toiminnasta ei ollut havaintoja. Klo 1.45 luutn. Särkkä antoi vetäytymiskäskyn. Osasto saapui Pitkäpaateen klo 6.10.

Os. Sirkiä myöhästyi aikataulusta lumipyryssä sattuneen suunnistusvirheen takia ja saavutti klo 2.10 Mannonen -nimisen luodon. Vihollinen avasi tulen vetäytyen saaren eteläosaan. Os. Sirkiä eteni saaren puoliväliin, mihin jäi asemiin. Taistelu kesti 1 1/2 tuntia. Vihollinen ampui Mannosen eteläosasta kk:lla ja kahdella pk:lla. Kaksi pk:ta ampui Mannosen länsipuolelta Kureluodolta ja raskas kk jäältä Mannosen ja Isokalastajan väliltä, samoin Isokalastajan pohjoispäässä ja Vulkon pohjoispäässä olevat kk:t. Havaittuaan Os.Särkän jo poistuneen luutn. Sirkiä antoi vetäytymiskäskyn. Paluumatkalla vihollinen ampui osastoa tykeillä.
Virolahden alalohkon komentajan kapt. Rautavaaran 10.3.40 Os. Aaltoselle antaman käskyn mukaan Urpalanniemeen sijoitettu Miehikkälän sk-komppania + 2 kk Os. Ojasesta alistettiin Ristiniemen alalohkon Satamaniemen linnakkeelle ja komppanian päälliköksi määrättiin res.luutn. Matilainen. Matilaisen piti ohjeita varten ilmoittautua aluepäällikkö Turuselle ja sen jälkeen mahdollisimman pian Satamaniemen linnakkeen päällikölle, luutn. Rauhaniemelle.
Ristiniemen alalohkon ilmoituksen 10.3.40 klo 24.00 mukaan vihollisen partioita on taas kierrellyt Ristiniemen ympärillä.

Tapahtumat 11.3.1940
Virolahden alalohkolla oli seuraavina öinä vilkasta partiotoimintaa ja tehtiin yritys tuhota rakettikiitäjällä Somerissa talvehtiva kuljetusalus.
Haminan ryhmä sai vahvistuksia 10. - 11.3.40. Jalkaväen koulutuskeskuksissa oli muodostettu 14 erillistä pataljoonaa. Nämä olivat Mannerheimin ilmauksen mukaan ”viimeiset voimavaramme”, jotka keskitettiin rintaman taakse.
Seitsemän tällaista koulutuspataljoonaa keskitettiin 9.3.40 Kymenlaaksoon ja niistä neljä ensimmäistä saapuivat hiihtomarssilla Taavetista Miehikkälään (Er.P 35 10.3.40, Er.P 34, Er.P 33 ja Er.P 43 11.3.40).
Pataljoonien vahvuus oli noin 850 miestä. Komppanian päälliköt olivat reservin vänrikkejä tai kokelaita, joukkueenjohtajat kokelaita, nostoväen aliupseereita tai tammikuun ikäluokkaa ja ryhmänjohtajat tammikuussa tai helmikuussa palvelukseen astuneita. Koulutuspataljoonien keskitys oli varautumista mahdolliseen vetäytymiseen Kannakselta.
Vihollinen pommitti 11.3.40 Virojokea ja kaksi kertaa Pukkiota sekä Virolahden alalohkon esikuntaa.
Omat koneet puolestaan pommittivat vihollisen osastoja. Yöllä partiotoimintaa.
Isokalastajaan saapui pieni vihollisosasto. Ristiniemeä pommitettiin jatkuvasti, noin 200 pommia päivän kuluessa. 

Tapahtumat 12.3.1940: 
12.3.40 yön aikana oli partiotoimintaa. Klo 16-00 saapui takaisin aamupäivällä liikkeelle lähtenyt Kokkoluodon partio. Se havaitsi Väliluodossa taistelun jälkiä. Omia partioita ei ollut käynyt Väliluodossa joten viholliset olivat taistelleet keskenään. Saalis: noin 10 täyttä pk:n lipasta, käsikranaatteja ja suksipari. 
12.3.40 Ristiniemen alalohkon spk:n kirjaus: Näkyvyys hyvin huono, ei toimintaa. Klo 20.30 Saatiin ilmoitus, että rauha on solmittu ja vihollisuudet lopetetaan 13.3.1940 klo 11.00. Tämä ilmoitus tuli poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa muihin joukko-osastoihin verrattuna.

Tapahtumat 13.3.1940
Haminan ryhmän esikunnassa vastaanotettiin 13.3.40 klo 4.50 Airon puhelinsanoma: ”Rauhasta lienee sovittu ja sen mukaan vihollisuudet lopetettava 13.3.1940 klo 11.” Yhtymän piti varautua tiedottamaan joukkojaan vahvistuksen saavuttua.
Vahvistus saapui klo 7.15. Ryhmän sotapäiväkirjassa todetaan: Klo 10 – 11 välillä kuului rannikkopattereittemme suunnasta erittäin kiivasta tykistöammuntaa, joka loppui täsmälleen klo 11.00.
Pääsääntöisesti vihollisuudet lopetettiin rauhansopimuksen mukaisesti, mutta Säkkijärven rannikolla toimineen osasto Jussilan sotapäiväkirja päättyy: Ryssän puolelta ammuttiin viimeinen laukaus klo 11.06, jolloin eräs pojistamme kaatui, mutta ryssän upseeri tosin ampui sen ampujan. 
Ristiniemen alalohkon evakuointi alkoi 13.3.1940 klo 6.00. Klo 16.00 lähti muonaa 5 reellä traktorin vetämänä. Klo 16.05 lähti 1 Canet kanuunan putki ja klo 19.00 15 hevosta, joissa meni pikkutykkejä, optiset mittarit ja pikkutykkien ammukset.
Kymenlaakson sk.piirin esikunnan puhelinsanoma 13.3.40 klo 15.00 Kotijoukkojen esikunnalle: Pyydän kiireellistä määräystä Kotkan lohkolle alistettujen sk-pataljoonien lähettämisestä kotiseudulleen. Pataljoonissa on suurin osa alue- ja paikallispäälliköitä, ei-asevelvollista miehistöä ja teollisuuden palvelukseen vapautettuja, joita tarvitaan kotiseudullaan. Tarvittaessa pataljoonat voidaan jälleen koota kuudessa tunnissa.
Piiripäällikön käsky 13.3.40 klo 22.55 pataljoonille Helskä, Turunen, Savolainen ja Seppä: Kym.sk.pataljoonat saa kotiuttaa, mutta on kuitenkin otettava huomioon, että ne saadaan tarvittaessa jälleen nopeasti kokoon. Alue- ja paikallispäälliköt ryhtyvät jälleen toimiinsa. Kutsunnan kautta vakinaiseen palvelukseen määrätyt on pidettävä kasarmoituina kunnes toisin määrätään. 

 

 




 

LIITE 2
Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kokoonpano

Kymenlaakson suojeluskuntapiirin V alueen Miehikkälän suojeluskuntakomppanian päiväkäsky no 1/39 18.12.1939 (Sk-1112)

Päivämäärällä 18.12.39 määrään V alueen Miehikkälän sk.komppanian kokoonpanon seuraavaksi:

Komppanian päällikkö,   paikallispäällikkö               Raitio Reino                       *

Komentoryhmä                
ryhmänjohtaja                    alikersantti                          Lahti, Vilho
taistelulähetti                      sotamies                              Karhu, Erkki

                                                                                    Kurko, Pentti

                                                                                   Klemettilä, Edvard

                                                                                    Peltonen, Viljo

tähystäjä                             korpraali                             Metsämuuronen, Emil        *

                                          sotamies                              Pönni, Viljo

                                                                                   Ukkola, Sointu
                                                                                   Taari Martti

kss.elin:                                                                       Hauhia, Sampo

                                         Kirkkopelto, Lauri

                                         Mentula, Aapeli

                                         Tylli, Martti


I Joukkue
joukkueenjohtaja                kersantti                              Hietala, Toivo
joukkueen varajohtaja        alikersantti                          Vuorela, Väinö
taistelulähetti                      sotamies                              Klemettilä, Martti

                                                                                   Hauhia, Sointu

1. ryhmä
ryhmänjohtaja                                                             Laherto, Martti
ryhmän varajohtaja                                                      Vuorela, Eemil
kp-mies                                                                        Vanhala, Eino

kiväärimies                                                                  Vanhala, Taito
                                                                                  Riihelä, Unto

                                                                                  Haapala, Antti

                                                                                  Kivelä, Erkki

                                                                                  Ahonen, Eero

                                                                                  Puranen, Erkki

                                                                                  Häsä, Toivo


2. ryhmä

ryhmänjohtaja                    korpraali                             Korpi, Väinö                       *

pk-ampuja                          sotamies                              Korpi, Veikko

ampujan apulainen                                                      Törönen, Pekka

patruunankantaja                                                         Vanhoja, Taito

                                                                                  Hietala, Aarre

                                                                                  Tura, Kauko
                                                                                  Lappi, Sulo

3. ryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Lappi, Väinö                       *

pk-ampuja                          sotamies                              Saviniemi, Toivo

ampujan apulainen                                                      Seuri, Emil

patruunankantaja                                                         Suomalainen, Eino             *

                                                                                  Vanhoja, Matti

                                                                                  Talonpoika, Anton             *

                                                                                  Korpi, Anton


4. ryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Ramu, Otto                         *

ryhmän varajohtaja             sotamies                              Lahti, Uuno

kp-mies                                                                        Kuivala, Eino

kiväärimies                                                                  Lahti, Aale

                                                                                  Maaskola, Pentti

                                                                                  Pakkanen, Mooses

                                                                                  Pakkanen, Aaro                  *

                                                                                  Ahonen, Väinö

                                                                                  Harju, Eino

                                                                                  Rikkola, Olli


II Joukkue
joukkueenjohtaja                vääpeli                                Metsämuuronen, Armas     *

joukkueen varajohtaja        kersantti                              Lappi, Matti

taistelulähetti                      sotamies                              Ahonen, Matti

                                                                                   Maaskola, Kyösti


5. ryhmä
ryhmänjohtaja                    kersantti                              Rasi, Antti
ryhmän varajohtaja             sotamies                              Rikkola, Olli
kp-mies                                                                        Rongas, Väinö

kiväärimies                                                                  Puhakka, Einari                  *

                                                                                   Porkka, Alpo

                                                                                  Syrjänen, Väinö

                                                                                  Piispa, Toimi

                                                                                  Lahti, Valtter

                                                                                  Maaskola, Erkki

                                                                                  Pakkanen, Matti


6. ryhmä
ryhmänjohtaja                    alikersantti                          Kataikko, Eemil

pk-ampuja                          sotamies                              Roimola, Lasse

ampujanapulainen                                                       Uutela, Eemil

patruunankantaja                                                         Rautamies, Pentti

                                                                                  Maaskola, Eemil

                                                                                  Nippula, Arvo

                                                                                  Hietala, Martti



7. ryhmä
ryhmänjohtaja                    alikersantti                          Joenpolvi, Emil                   *

ryhmän varajohtaja             korpraali                             Rikkola, Huugo

ampujan apulainen             sotamies                              Kataikko, Valde

patruunankantaja                                                         Notkola, Väinö

                                                                                  Perilä, Hemmi

                                                                                  Polvela, Väinö                    *

                                                                                  Ramu, Emil


8. ryhmä
ryhmänjohtaja                    alikersantti                          Alastalo, Toimi                   *
ryhmän varajohtaja             sotamies                             Rongas, Vilho                   *                    
kp-mies                                                                        Kiviharju, Matti
kiväärimies                         sotamies                              Joenpolvi, Eljas                 *
                                                                                  Kiviharju, Emil                  *
                                                                                  Korpiranta, Väinö
                                                                                  Liikkanen, Arvi
                                                                                   Kimmo, Emil                     *
                                                                                  Urpalainen, Martti
                                                                                  Ristola, Viljo

III joukkue
joukkueenjohtaja                kersantti                              Mahalakoivu, Kalle            *
joukkueen varajohtaja                                                 Kiviharju, Mosse
taistelulähetti                      sotamies                              Ristola, Alpo
                                                                                   Hämeenniemi, Seppo

9. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Hämeenniemi, Osmo
ryhmän varajohtaja                                                      Mahalakoivu, Anton
kp-mies                                                                        Seppä, Martti
kiväärimies.                                                                 Kallio, Anton
                                                                                  Suominen, Olavi
                                                                                  Liikkanen, Kauko
                                                                                  Kallio, Otto                        *
                                                                                  Parviainen, Verner
                                                                                  Hanhineva, Kaarlo
                                                                                  Kivelä, Onni

10.ryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Kimmo, Otto
ryhmän varajohtaja             sotamies                              Kivelä, Unto
ampujan apulainen                                                      Liikkanen, Arvi
patruunankantaja                                                         Seppälä, Anton
                                                                                  Seppälä, Lauri
                                                                                  Takanen, Vihtori                *
                                                                                  Takanen, Toivo



11. ryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Rantala, Oskari
pk-ampuja                          sotamies                              Seppä, Anton
ampujan apulainen                                                      Näppi, Niilo
patruunankantaja                                                         Pitkänen, Johannes
                                                                                  Suikkala, Viljo
                                                                                  Takanen, Yrjö
                                                                                  Notkola, Anton                  *

12. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Korpela, Otto                     *
ryhmän varajohtaja                                                      Koski, Erkki
kp-mies                                                                        Pajulahti, Martti
kiväärimies.                                                                 Koski, Vilho
                                                                                  Heimala, Uuno                   *
                                                                                  Seppä, Kaaleppi                  *
                                                                                  Seppä, Pentti
                                                                                  Takanen, Erkko
                                                                                  Saarainen, Viljo
                                                                                  Seppä, Väinö

IV joukkue
joukkueenjohtaja                kersantti                              Värri, Armas                       *
joukkueen varajohtaja        alikersantti                          Ahola, Arvi
taistelulähetti                      sotamies                              Kavala, Toivo
                                                                                   Haaja, Martti

13. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Joenpolvi, Väinö
ryhmän varajohtaja                                                      Ahola, Aaro                        *
kp-mies                                                                        Ruoppa, Toivo
kiväärimies                                                                  Ruoppa, Aaro
                                                                                  Taipale, Toimi
                                                                                  Krouvi, Viljo
                                                                                  Tylli, Eino
                                                                                  Mäkelä, Urho
                                                                                   Rasi, Niilo
                                                                                  Taipale, Olli

14. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Hurtta, Väinö
ryhmän varajohtaja                                                      Krouvi, Emil
ampujan apulainen                                                      Krouvi, Eino                       *
patruunankantaja                                                         Hurtta, Vilho
                                                                                  Taipale, Tauno
                                                                                  Taipale, Pentti
                                                                                  Tylli, Olli



15. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Nieminen, Matti                 *
pk-ampuja                                                                   Niittymäki, Toivo
patruunankantaja                                                         Riihelä, Niilo
                                                                                  Villberg, Kalle                    *
                                                                                  Salmela, Eino
                                                                                   Nieminen, Veikko
ampujan apulainen                                                      Niittymäki, Urho

16. ryhmä
ryhmänjohtaja                    sotamies                              Mutku, Toivo
ryhmän varajohtaja                                                      Muurikka, Eino
kp.mies                                                                        Rokka, Hannes
kiväärimies                                                                  Parkko, Matti
                                                                                  Kavala, Niilo
                                                                                  Rokka, Jooseppi
                                                                                  Rokka, Eino
                                                                                   Uutela, Unto
                                                                                  Rokka, Jooseppi
                                                                                  Koso, Veikko

Toimitusjoukkue
Komppanian vääpeli          alikersantti                          Hytti, Eino                          *
kirjuri                                  alokas                                 Taipale, Arvo

A-tarvikeryhmä                  sotamies                              Hämeenniemi, Väinö
ajomies                                                                        Mäkelä, Eemil
                                                                                  Niittymäki, Anton              *

Toimitusryhmä
ryhmänjohtaja                    korpraali                             Holmström, Emil
muonittaja                          lotta                                    Mäkelä, Aino
keittäjä                                                                         Krouvi, Hellin

Lääkintäryhmä
ryhmänjohtaja                    lotta                                    Hämäläinen, Saima
lääkintälotta                                                                 Jokimies, Ilmi
                                                                                  Kimmo, Helmi

                                                                                  Pöntinen, Lahja
                                                                                  Häsä, Maire

Ajomiehiä                           suojeluskunta-alokkaita      10 miestä


Komppanian kokonaisvahvuus
  15                aliupseeria
167                suojeluskuntalaista
   7                 lottaa

Miehikkälän suojeluskunnan leima ja allekirjoitus: aluepäällikkö E. Savolainen



Yksikkö oli Haminan lohkon I suojeluskuntapataljoonan 3. komppania eli Miehikkälän komppania. Todellisuudessa ei ollut mitään Haminan lohkoa vaan kyseessä oli Kotkan lohko, jonka esikunta oli Haminassa. Maaliskuussa 1940 perustettiin Haminan ryhmä, jolle Kotkan lohko alistettiin. I Suojeluskuntapataljoonan muut perusyksiköt, 1. ja 2. komppania oli koottu Virolahden suojeluskunnasta ja Virolahden merisuojeluskunnasta.

 

On huomattava, että henkilöluettelo on 18.12.1939 tilanteesta. Piiripäällikön käskyn mukaisia henkilöluetteloita 4.3.1940 tilanteesta ei ole löytynyt. On mahdollista, että kriittisessä tilanteessa niitä ei ehditty laatiakaan tai sitten luettelot on poltettu syksyllä 1944 suojeluskuntien lakkautuksen yhteydessä. Luetteloita ei ole löytynyt myöskään Kotkan lohkon arkistoista, mikä viitannee siihen, ettei niitä ole alun perin ehditty ylläpitämään. Kaikista sk-pataljoonista ei löydy luetteloita edes perustamisvaiheesta joulukuulta 1939.

Kansallisarkistossa on säilynyt Miehikkälän suojeluskunnan sk-kortteja 87 kpl. Niistä 44:ssä on merkintä, joka osoittaa kortin haltijan osallistuneen suojeluskuntapataljoonan riveissä Virolahden rannikon torjuntataisteluihin 4.-13.3.1940. Miehikkälän sk-komppanian päiväkäskyssä 18.12.1939 julkaistussa henkilöluettelossa näitä tapauksia on 31 kpl. Heidän nimiensä perään on luettelossa sijoitettu * -merkki. Lisäksi arkistossa on kortti 13 sellaiselta henkilöltä, jonka nimi ei ole ollut mainitussa luettelossa. Siis ainakin nämä henkilöt on lisätty komppanian kokoonpanoon ennen 4.3.1940 ja mahdollisesti he ovat korvanneet vastaavan määrän alkuperäisessä luettelossa olleista henkilöistä. Luettelo näistä suojeluskuntalaisista:

Kaitainen Aarne
Koivula Väinö
Korpi Anton
Korpi Mooses
Koski Vilho
Nieminen Eino
Pesu Matti
Riihelä Santeri
Saarainen Sylvester
Salmela Eino
Syrjänen Reino
Törönen Viktor
Värri Eljas 

Lisäksi on kirjallisuuslähteistä voitu todentaa seuraavien alkuperäisessä joulukuun 1939 luettelossa mainittujen miesten osallistuneen komppanian mukana torjuntataisteluihin Virolahden rannikolla 4.-13.3.1940: Holmström Emil, Hämeenniemi Osmo, Hämeenniemi Väinö.

Pyydän palautetta liitteen tiedoissa ilmeneviin virheisiin sekä varmennuksia henkilöiden osallistumisesta Virolahden rannikon puolustukseen Miehikkälän suojeluskuntakomppanian riveissä 4.-13.3.1940 niiltä osin kuin asia jää avoimeksi tässä liitteessä (kokoonpanoluettelossa henkilön nimen perässä ei ole * -merkkiä, eikä henkilön nimi ole mukana edellä olevassa 13 henkilön luettelossa).    Sähköposti: osmo.kimmo@kolumbus.fi 

 

LIITE 3: Koulutuskeskuksissa perustetut jalkaväkipataljoonat 

 

Kotijoukkojen esikunta 10.3.1940

 

Kymenlaaksoon keskitetyt Kotijoukkojen komentajalle alistetut jalkaväkipataljoonat numeroidaan seuraavasti:

 

Jv.Koul.K 1:ssä perustettu Pataljoona KÄMÄRI                          Er.P 31        KPK 1, 5031

Jv.Koul.K 2:ssa                                 JAAKONKARI                Er.P 32        KPK 2, 5032

Jv.Koul.K 2:ssa                                 RUOSMAA                     Er.P 33       

Jv.Koul.K 3:ssa                                 SÄRÄMÖ                        Er.P 34       

Jv.Koul.K 3:ssa                                 LEHTONEN                    Er.P 35       

Jv.Koul.K 5:ssä                                 AUER                              Er.P 36       

Jv.Koul.K 5:ssä                                  MELANIEMI                   Er.P 37       

Jv.Koul.K 6:ssa                                 KOIVULA                        Er.P 38       

Jv.Koul.K 6:ssa                                  JANTUNEN                    Er.P 39       

Jv.Koul.K 6:ssa                                  KEIJOLA                         Er.P 40       

Jv.Koul.K 7:ssa                                  STÅHL                             Er.P 41       

Pp.Koul.K 1:ssä                                SORKO                           Er.P 42

Pp.Koul.K 2:ssa                                VANONEN                      Er.P 43

 

OSMO KIMMO

 

 

 

Ei kommentteja: