Rantatietä olisi puolustanut pataljoona Ravijoella!

Kuva Rautpohjan Tykkikerhon facebook-sivuilta, näytös Sulkavan Telataipaleella 15.7.2018. Ei ihme, että heitä kiinnosti Salpalinjan korsutykki, heidän tehtaallaan (Valtion tykkitehdas) aikanaan modifioitu!

Jälleen eilen minulta kysyttiin Salpalinjassa (opastettava ryhmä oli Rautpohjan Tykkikerho, kyllä, vaalii osaltaan ja tavallaan Valtion tykkitehtaan perintöä Jyväskylässä), minkä verran ( kuinka paljon) miehiä rantamaantietä (nyk. museotie) olisi ollut puolustamassa Salpa-asemassa Virolahden Ravijoella? Samaa ovat muun muassa upseerioppilaat RUK-kierroksellamme kysyneet.

No eilen vedin hihasta, että voisin arvella jonkin suuruisen jalkaväkipataljoonan olleen puolustuksessa tässä painopistesuunnassa tien kahtapuolen. En ole nähnyt Salpalinjan tarkkoja ryhmityssuunnitelmia esimerkiksi välirauhan ajalta, enkä muista kuulleeni niistä kenenkään puhuvan. Mutta varmasti nekin jossain arkiston kätköissä ovat luettavissa.

Asia alkoi vihdoin kiinnostaa enemmän. Ja niinpä laskin tien kahta puolen Salpalinjan linnoituskarttojen ja osin 2009-2012 Salpalinjan inventoinnin perusteella kestolaitteisiin majoittumaan mahtuvien miesten nimellismäärät. Tiukassa tilanteessa, esimerkiksi tykkitulessa linnoituksen korsuihin ja luoliin mahtuu suojaan paikoin jopa tuplamäärä miehiä suunnittelumitoituksesta.

Museotien, Suuren rantatien eteläpuolelta laskin mitoitukset yhden kilometrin matkalta. Sain luvuksi 364 miestä (tuo tarkkaluku neljä tulee yhden kk-kupupesäkkeen miehistöstä, joka mahtuisi majoittumaan teräsbetonipesäkkeessään). Tähän pätkään osuu viisi luolaksi luettua laitetta. Ne olisivat toimineet myös lähireservin suojatiloina käytännöllisesti katsoen etulinjassa.

Sitten laskin kilometrin matkalta laitteiden majoituskapasiteetin tien pohjoispuolelta. Etulinjassa löytyy tilat 170 taistelijalle. Lisäksi heidän takanaan lähisyyvydessä, lähireservissä, muutaman sadan metrin päässä on kolme 40 miehen majoituskorsua = 120 miestä. Eli Harjun nykyistä Oppimiskeskuksen aluetta olisi ollut puolustamassa lähes 300 miestä.

Kun on oletettu, että rantatien suunnan yhtenä läpimurtosuuntana olisi voinut hyvinkin olla Harjun päärakennuksen ja Vahtivuoren välinen pelto, niin laskin mukaan laitteet vielä kilometrin pohjoiseen Lehtoniityn pellon ja metsän rajaan saakka. Täältä löytyivät tilat 154 miehelle, joista 80 miestä olisi mahtunut Vahtivuoren luolaan.

Eli rantamaan painopisteen tiensuunnassa, sen kahtapuolen, yhteensä kolmen kilometrin pääaseman etumaisen rintamalinjan pituudelta olisi hieman päälle 800 miestä saanut suojan aina tuhannen kilon lentopommin täysosumaan saakka. Sen verran vedän takaisin täysosuman kestävyyttä, että laskin mukaan Harjun puistossa, Pollelan takana, pinkki vanha puurakennus, ruokalasta itään seuraava Wiipurintien varressa, olevan IV luokan majoituskorsun 40 miehen vetoisena. Sitä ei ole merkitty saatavilla oleviin linnoituskarttoihin.

No tuo miesmäärähän vastaa suuruusluokaltaan jalkaväkipataljoonaa!

Tietämättä tarkalleen mistä kaikista osista ja aselajeista puolustus olisi kasattu, antanee tuo lukumäärää suuntaa joukkojen määrästä. Ja yleensähän komppaniatasolla yksi joukkue on reservissä taaempana selustassa ja pataljoonasta komppania. Eli voi arvioida, että Salpalinjan etuasemassa puheena olevan rantatien suunnassa oli 500 -600 miestä sitä puolustamassa.

Nyt tietysti pitää erottaa tilanne välirauhan aikana ja sitten mahdollinen tilanne kesällä 1944. Edellisen joukot olivat suunnitellusti olemassa, mutta 1944 monien torjunta- ja vetäytymistaistelujen jälkeen puolustavat joukot Salpalinjassa olisivat olleet enemmän improvisioituja, äkkitilanteen mukaisesti kokoon kasattuja, kuin suunniteltuja.

Tässä blogissa sisällysluettelon ( http://salpalinjansalat.blogspot.com/2013/12/blogin-sisallysluettelo-aihealueittain.html )väliotsikon LINNOITUKSEN MIEHITYS JA TAISTELU alla on useita, muun muassa Osmo Kimmon tutkimuksiin pohjautuvia kirjoituksia, joista saa kuvaa millaisilla joukoilla Salpalinjassa olisi kenties taisteltu.

TERHO AHONEN