Puhemiehen tilaisuus yleisömenestys

Puhemies Maria Lohela järjesti 29.11.2017 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfotilassa ensimmäisen oman tapahtuman yhteistyössä Salpalinjan perinneyhdistyksen kanssa. Noin 1½ tuntia kestäneen tilaisuuden nimi oli Salpalinja – itsenäisyyden monumentti.

- Olen kiinnostunut Suomen maanpuolustushistoriasta. Se on tärkeä ja kiinnostava aihe. Olen Suomi100-juhlavuonna käynyt monissa tapahtumissa. Niissä on tullut esiin Suomen itsenäisyyden säilymiseen vaikuttaneita yksityiskohtia, kuten Salpalinjalla oli Suomen puolustuksessa, puhemies sanoi avatessaan tilaisuutta.

Hän toivoi, että sota-ajan kokeneiden ihmisten sitoutuneisuudesta voitaisiin ottaa oppia ja esimerkkiä tähän päivään ja jopa politiikkaan!

Puhemies vieraili Salpalinjalla elokuussa. Opastetun kierroksen jälkeen Harjun hovin ruokapöydässä tuli puheeksi silloin työn alla ollut SuomenSalpa –dokumentti maanpuolustustahdosta –elokuvan teko. Hän tarjoutui auttamaan elokuvan tiedotusta eduskunnan Kansalaisinfon tiloissa ja piti nyt lupauksensa.

Puhuttu tila on tarkoitettu noin puolensadan hengen pikkutapahtumiin. Salpalinja-tilaisuuteen ahtautui Helsingin Sanomien lehti-ilmoituksen perusteella noin 120 henkeä; paloturvallisuussyistä istuimia ei koko joukolle voitu järjestää, enimmillään yli 30 henkeä seisoi tilaisuuden ajan. Itse puhemieskin tarjosi paikkansa yleisölle ja seisoi muun väen mukana osan aikaa esityksiä.

Tilaisuuden juontajana ja puheenjohtajana oli viimeistä vuottaan Salpalinjan perinneyhdistyksen hallituksen jäsenenä toimiva Heikki Järvinen Helsingistä. Hän esitteli yhdistyksen toimintaa.

Sitten oli vuorossa tilaisuuden järjestämisen liikkeelle saaneen elokuvan esittely. Tuotantoryhmän Salpalinja-asiantuntija, tämän blogin kirjoittaja kertoi elokuvan teon taustasta ja toteutuksesta lyhyesti.  Sen jälkeen  storyTv films Oy:n tuottaja ja ohjaaja Juha Huttunen näytti Suomen Salpa - dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvasta tätä varten leikkaamansa varttitunnin ”trailerimaisen” koosteen.

Kenraaliluutnantti evp Heikki Koskelo piti jämäkän ja selkokielisen esityksen aiheesta

Salpalinja ennaltaehkäisevänä pelotteena. Se yhdessä elokuvakoosteen kanssa viritti hyvin vilkkaan puolituntisen keskustelun, jossa Koskelon ohella yleisön tiedonjanoa sammuttivat kaikki muutkin alustajat.

Blogisti vieraili ensimmäistä kertaa Kansalaisinfon tiloissa. Kysyin kahvilanpitäjältä sivumennen, ovatko tällaiset yleisömäärät tavanomaisia tilassa järjestetyissä kansalaistapahtumissa? Hän kertoi olleensa tilassa töissä kesästä lähtien ja hän ei ollut nähnyt vastaavaa kansanpaljoutta aiemmin!

Puhemies oli silmin nähden tyytyväinen Salpalinja-tilaisuuden suosioon ja antiin. Tosin hän pahoitteli yleisölle tilojen ahtautta ja istuimien puutetta. Kun ennakkoilmoittautumista ei ollut, väenpaljous oli yllätys.

Palkkioksi kvartetille Koskelo, Järvinen, Huttunen ja Ahonen hän esitteli oppaana eduskuntaa ja omaa puhemiehen työhuonettaan. Näin blogistin opastus Salpalinjassa elokuulta tuli kuitatuksi mitä arvokkaimmalla vastaopastuksella.

Kuvat kertokoot, millä mielellä Salpalinjasta kuvaa ja ääntä tänään eduskunnassa katsottiin ja kuunneltiin! Klikkaa kuvaa, saat sen isommaksi.

TERHO AHONEN

                                     

Lehdistötiedote dokumentista

Eilen aamupäivällä lähti tämä tiedote kohtalaisen laajalla jakelulla (79 sp-osoitteeseen) ympäri eteläistä ja itäistä Suomea. Pääpaino oli valtakunnallisilla julkaisuilla, itäisen Suomen maakunta- ja paikallislehdillä sekä tietysti koko maan maanpuolustuslehdillä aina piirilehtiä myöten. Reserviläisliitto tarttui ensimmäisenä blogistin havaintojen perusteella aiheeseen 27.11. iltapäivällä! TA  Klikkaa kuvaa, saat sen suuremmaksi.

Lehdistötiedote                                               Lappeenranta 26.11.2017

Elokuva Salpalinjasta valmistunut

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta

Salpalinjasta on valmistunut puolentoista tunnin dokumenttielokuva. Se kertoo viime sotien aikaisen Suomen itärajan puolustuslinnoituksen tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään. SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan ensiesitys oli sunnuntaina 26.11.2017. Lappeenrannassa.

Osana Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuoden ohjelmaan kuuluvan dokumentin on tuottanut storyTv films Oy Lappeenrannasta tuottaja Juha Huttusen johdolla.

Elokuvan ensiesityspäivänä 78 vuotta sitten Neuvostoliitto ampui Mainilan laukaukset. Ne antoivat NL:lle tekaistun syyn aloittaa talvisota. Yhdeksän päivää talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki yhden miehen päätöksen myöhemmin Suomen Salpa –nimen saaneen itärajan linnoituksen rakentamisesta. Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.

Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Se täytti olemassaolollaan tehtävänsä ja osaltaan vaikutti nykyiseen rauhantilaan Suomessa.

- Siinä on riittävä syy ja motivaatio tehdä vielä suurimmalle osalle suomalaisia tuntemattomasta Salpalinjasta uusi dokumenttielokuva, tuottaja Juha Huttunen perustelee.

Edellinen dokumentti Salpalinjasta TV2:n tuottamana on vuodelta 1990, kesto 48 minuuuttia.

Sotiemme veteraaneja ja linnoittajaveteraaneja ei ole kauan jäljellä. Itsenäisen Suomen juhlavuosi oli sopiva viime tipan hetki tehdä heidän kunniakseen elokuva. Se on myös nimensä mukaisesti tarina suomalaisesta maanpuolustustahdosta ja mitä se sai aikaan.

- Haluamme, että nekin suomalaiset, jotka eivät Salpalinjaa vielä tunne, pääsevät siihen dokumentin avulla helposti tutustumaan. Samalla elokuva viestittää näkijöilleen sen tuskan ja vaivan, mitä linnoitustyöt osana Suomen selviytymistarinaa sodan vuosista kertovat.

- Veteraanien työ ja maanpuolustustahto ovat nykyisen länsimaisen hyvinvointimme perusta. Sen me nykypolven kiitoksena veteraaneillemme haluamme tämän elokuvan kautta välittää. Samalla kerromme nuorisollemme, että maanpuolustustahdolla on merkitystä, Huttunen sanoo.

Sota-ajasta nykypäivään

SuomenSalpa –elokuva jakautuu kolmeen aikajaksoon. Ensimmäisessä käsitellään linnoituksen suunnittelua ja rakentamista välirauhan ja jatkosodan aikana. Ääneen ja kuviin pääsevät linnoittajaveteraanit, jotka itse ovat olleet itärajamme monumenttia rakentamassa. Heitä onneksi vielä löytyi haastateltavaksi.

Dokumentin toisessa osassa käydään läpi hyvin vähän käsiteltyä ja arkaluontoistakin kylmän sodan aikaa. Miten Salpalinjaa pidettiin kunnossa, miten sitä varauduttiin käyttämään ja mitä merkitystä sillä Suomelle oli?

Elokuvan loppuosassa dokumentti kertoo, millä tavalla Salpalinjan perintöä vaalitaan nyt ja miten sitä siirretään tuleville sukupolville. Kun 1980-luvulla Salpalinjan esittelykohteita itärajalla oli vasta vain muutama, on niitä nyt moninkertainen määrä. Se kertoo ja heijastaa nykysukupolvien kunnioitusta linnoitusta ja sen tekijöitä, ylipäätään viime sotien maanpuolustustyötä kohtaan.

Parhaalla tiedolla

Elokuvan on käsikirjoittanut, editoinut ja ohjannut tuottaja Juha Huttunen. Dokumentin kuvitus tukeutuu aikalaisvalokuviin, näyteltyihin jaksoihin, Salpalinjan rakenteiden kuvauksiin tässä ajassa, ja tietysti haastatteluihin Salpalinja-toimijoiden eri näkökulmista.

Kuvaajina ovat olleet tuottaja Huttusen lisäksi ammattilaiset Ismo Korhonen, Markus Lehteinen ja Pekka Koli. Elokuvan musiikin on säveltänyt Jyri Hjerppe Lappeenrannasta. Dokumentin Salpalinja-yleisasiantuntija ja opas on Terho Ahonen Miehikkälästä. Valokuvien lisäksi hänen kädenjälkensä näkyy selostus- ja käsikirjoitusteksteissä sekä tiedotteissa.

Elokuvaan on saatu painavaa asiantuntijanäkemystä. Haastateltavina ovat muiden muassa puolustusvoimain komentaja kylmän sodan vuosilta kenraali Jaakko Valtanen, Salpalinjan sotilaalliseen merkitykseen perehtynyt kenraaliluutnantti evp Heikki Koskelo ja sotahistorioitsija, eversti evp Sampo Ahto.

Tohtorin väitöskirjaa Salpalinjasta tai siihen liittyen kukin tahoillaan valmistelevat tutkijat Virpi Launonen, John Lagerstedt ja Otto Aura ovat myös elokuvassa mukana.

Elokuvan tuotanto alkoi lokakuun alussa 2016. Elokuvan teatteriversion kesto on 90 minuuttia. Tuotanto on perustunut vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja talkootyöhön, saatuun tuotantotukeen ja myös oletukseen jakelutulosta.

Uuden dokumenttielokuvan levityksestä elokuvateattereihin neuvottelut ovat käynnissä. Myös paikallisiin näytöksiin Salpalinjan vaikutusalueen kunnissa ja kaupungeissa on osoitettu hyvää kiinnostusta; Savukosken, Sallan ja Kuusamon esitykset on jo sovittu joulukuun alkuun. Elokuvaa tarjotaan luonnollisesti myös televisiokanaville.

Lisätietoja:

Juha Huttunen                                                                                    Terho Ahonen

Tuottaja, storyTV films Oy                                                                Tiedottaja, Salpalinja-asiantuntija

juha.huttunen@videoflow.com                                                           terho.ahonen@haminetti.net

0400 650 252                                                                                 040 504 0293

Salpalinjasta lyhyesti ja kuvia:   http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2016/01/salpalinja-lyhyesti-ja-valokuvia.html

Dokumentin ensiesityksen puheet

Julkaisen tässä ensiesityksen puheet, ensin tuottajan ja sitten blogistin näkemys, kuvat Markus Lehteinen, klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi:

Avauspuheenvuoro

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan ensiesitys Lappeenranta 26.11.2017

Tuottaja Juha Huttunen, story Tv films Oy

 Arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat!

Suuri kiitos VETERAANIT, SOTILAAT, TUTKIJAT, NÄYTTELIJÄT, ASIANTUNTIJAT, KUVAUSRYHMÄ, KUVAUSAVUSTAJAT ja TUKIJAT!

Teidän ansiosta SuomenSalpa - dokumentti maanpuolustustahdosta on valmis ja näemme sen hetken kuluttua tällä valkokankaalla.

Miksi tämä elokuva tehtiin? Rakastan sekä isänmaata että äidinkieltä. Dokumentti on sinivalkoinen ja isänmaallinen. Tästä me tekijät olemme yhtä mieltä ja se näkyy ja kuuluu kaikkien elokuvan asiantuntijoiden lausunnoissa.

SuomenSalpa - dokumentti maanpuolustustahdosta -nimen päätin jo heti suunnitteluvaiheessa, eikä se työn edistyessä muuttunut.

Nimi sisältää kaksi pääväittämää: puolustuslinja ja maanpuolustustahto. Yhteen sanaan supistettuna se on puolustustahto. Se näkyy Salpalinjan rakentamisessa, poliittisissa päätöksissä kylmän sodan aikana ja myös tämän päivän toiminnassa.  Pääväittämä punoo dokumentin kulun kokonaiseksi ja osoittaa Suomen halunneen puolustaa itsenäisyyttä ja rauhaa ennaltaehkäisemällä sotaa. Salpalinja on tästä massiivinen ja pysyvä monumentti.

Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä kiteyttää tämän oivasti: "Ei ole pelkästään joku Salpalinja, vaan koko kansan tahto, kaikki oli mukana ja meillä on pysyvä merkki, pysyvä monumentti siitä, mitä on itsenäisyys ja isänmaa."

Hyvät ystävät!  Ensi-illan avauspuheen pitää Salpalinja-tietäjä, res.majuri, rauhanturvaajaveteraani, Salpalinja-opas ja hyvä ystäväni.  Terho Ahonen ole hyvä.


* * * * *

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta –ensiesitys 26.11.2017 Lappeenranta

Terho Ahonen, tuotantoryhmän Salpalinja-asiantuntijan puheenvuoro 

Arvoisat linnoittajaveteraanit, valtiopäiväneuvos, herra kenraali, kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat!

Salpalinja-opas Juha Huttunen täältä Lappeenrannasta soitti minulle syyskuun lopulla 2016 ja kertoi, että joku tv-firma lähestyi ja antoi ymmärtää että se haluaisi tehdä Salpalinjasta kunnollisen dokumenttielokuvan. Minä tietysti hämmästyin ja samalla iloitsin, että sehän on loistava idea. Huttunen sanoi, että soita sinä tälle dokumentintekijälle. Aikani kakisteltuani lupasin soittaa, eihän tälläistä huikeaa mahdollisuutta saa ujouteen hukata. Hän antoi numeron ja kehotti soittamaan Jussille. Muuta nimeä Juha Huttunen ei sanonut.

Soitin saman tien annettuun numeroon. Puhelimessa vastattiin: Juha Huttunen. Häkellyin, aloin änkyttämään, että nyt taisi mennä jotain vikaan? Olin tavoittelemassa Salpalinja-dokumentin tekijää. No sitten tämä on oikea numero, minä olen Juha Huttunen!

Mies kuulosti asialliselta. Sitten puhuttiin lähes tunti. Ja kun tiedossa oli heti viikonloppuna sovitut korsuaseiden siirtotalkoot Ylämaan Hostikalla, niin sanoin ilman kenenkään valtuuksia, että tulkaa nyt ainakin sinne. Ne valtuudet kysyin Hostikan talkoopäällikkö Erkki Mäkiseltä jälkeenpäin.

Tuottaja Juha Huttunen storyTv:stä ja kuvaaja Ismo Korhonen tulivat kameroineen sovitusti paikalle. Miehet näyttivät olevan tosissaan. Siitä lähti määrätietoinen projekti, joka on saamassa elokuvana ensiesityksen aivan kohta!

Tuottaja Juha Huttunen soitti oikealle miehelle, Salpalinja-opas Juha Huttuselle, joka sai yhdellä puhelinsoitolla homman liikkeelle. Helppoa kuin heinänteko!

Isot asiat voivat joskus olla pienestä kiinni!

Salpalinja on iso asia monessa mielessä. Se on rakennelmana iso, laaja ja etten sanoisi tähän tilanteeseen paradoksaalisesti suorastaan kuvaamaton. Pelkkänä asiakokonaisuutenakin Salpalinja on huikean suuri, yhteen dokumenttiin aivan liian iso. Kameroihin taltioitui kelvollista kuvamateriaalia ainakin kymmenkertainen määrä, mitä elokuvaan on saatu lopulta mahtumaan. Siis karsittu on ja rankasti!

storyTV:n elokuvan teon yksi motiivi oli se, että vielä voitaisiin tavoittaa Salpalinjan tekijöitä, linnoituksen rakentajia, itse linnoittajia.  Viime hetket olivat käsillä. Yksi elokuvassa haastateltu on jo ehtinyt poistua joukostamme, yhden edesmenneen veteraanin varsin tuore kertomus saatiin Hannu Ilveksen arkistosta. Osaa veteraanihaastatteluista ei voitu käyttää kuin lähdeaineistona; aika ja ikä ovat tehneet tehtävänsä. Onneksi linnoittajaveteraanien haastatteluista saatiin hyvä otanta, riittävä vahvistus ja todistusvoima arkistotiedoille; Salpalinjaa ovat olleet tekemässä suomalaiset ihmiset, miehet ja naiset, jopa alaikäiset pojat ja ehkä tytötkin.

Salpalinja, itärajamme puolustuslinnoitus, ei ollut vain sota-ajan rakennelma. Sillä oli paikkansa myös kylmän sodan aikana, jolloin se oli vielä sotasalaisuus. Elokuvan vaikein asiakokonaisuus olikin juuri kylmän sodan aika. Kävi ilmi, että punaleimaista salaista tietoa on, mutta kertojia ei. Löysimme molempia, mutta paljon jäi vielä kertomatta - ehkä!

Salpalinja-toimijana erityisen ilahtunut olen siitä, mikä merkitys Salpalinjalla on Suomessa tänä päivänä, nykyhetkessä.

Dokumentin nykyaikaosuus pitkin koko itärajan kertoo suuresta ja innostuneesta aktiivisuudesta tuoda Salpalinjaa nykypolven tietoisuuteen. Tämän elokuvan palvelus satavuotiaalle Suomelle on myös siinä, että se tuo esiin 2000-luvun suomalaisten suuren kunnioituksen Salpalinjan kautta sotiemme veteraaneille, Salpalinjan rakentajille, koko sota-ajan kokeneelle kansallemme.

SuomenSalpa – dokumenttielokuva Salpalinjasta on suomalaisen maanpuolustustahdon kiveen hakattu kunniantie tähän päivään. Tuo osuva sanapari ”kiveen hakattu” on kaapattu lainaus, kuinkas muuten, valtiopäiväneuvos, Salpalinjan perinneyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajan Mikko Pesälän suorastaan runollisesta suusta Virolahden Harjussa viime kesältä. Kiitos siitä!

Tämän elokuvan teolle oli nyt hetki. Se on tekijöidensä ja ennen kaikkea tuottaja ja ohjaaja Juha Huttusen ja hänen kuvaajiensa Ismo Korhosen, Markus Lehteisen ja Pekka Kolin näköinen tulkinta tuntemattomasta osasta Suomen historiaa, jota Jyri Hjerppen musiikki oivallisesti tukee. Minä olen osaltani yrittänyt syöttää, jopa tunkea Salpalinjan puimatonta viljaa heidän puimakoneensa kitaan syöttöpöydän täydeltä. Pian näette, minkälaisia jyviä säkkiin ja kuinka paljon erottui. Oli seassa ruumenia tai ei, sen voin vakuuttaa, että yritys on ollut vilpitön ja niin isänmaallinen kuin meille Karjalan evakkojen lapsille, kuten Juha ja minä, vain olla voi.

Esitän Salpalinja-toimijoiden puolesta mitä parhaimmat kiitokset tuottaja Juha Huttuselle toimeentarttumisesta elokuvan tekemiseksi ja ennen kaikkea sen määrätietoisesta ja täsmällisesti aikataulussa pysyneestä toteutuksesta.

Mutta ammattitaitoisinkaan elokuvan tekijä ammattikuvaajineen ei yksin pysty ihmeisiin. Sen ihmeen olette tehneet te yli satahenkinen innostunut avustajakunta, jotka eri tavoin, haastatteluin, tiedoin, valo- ja videokuvin, vihjein, ideoin, kuvausluvin, fiktiokuvausten näyttelijöinä, järjestäjinä ja varuste- ja materiaaliapuna olette tehneet elokuvasta mahdollisen. Elokuvasta on tullut myös teidän näköisenne, ehdottomasti! Ja sen te olette tehneet sillä samalla voimalla, jolla tätä maata on myös aina puolustettu ja rakennettu: lujalla, pyyteettömällä ja vapaaehtoisella tekemisen tahdolla. Olkaa ylpeitä osallisuudestanne. Oikein paljon kiitoksia kaikille!

Välitän tässä teille myös yhden haastateltavistamme, kenraali, sotaveteraani Jaakko Valtasen terveiset. Hän on dokumentin nähnyt ja onnittelee kaikkia prosessissa mukana olleita.

Paras palkkio kaikille tämän elokuvan tekijöille on, että dokumentti saisi katsojia. Siinä myös te kaikki voitte olla aloitteellisia, kukin omilla paikkakunnillaan. Järjestäkää elokuvaesityksiä, Juha Huttunen tulee kyllä näyttämään.

Tätä elokuvaa tukee myös erinomaisesti kesäkuussa ilmestynyt Salpalinjan perinneyhdistyksen kirja Salpalinja – itsenäisyyden monumentti. Ja päinvastoin. Siinä ovat Suomi100-juhlavuoden taistelijapari Salpalinjalla; tuore elokuva ja tuore kirja.

Tämä elokuva on itsessään signaali, viesti nykypäivän maanpuolustustahdosta. Ja vielä enemmän sitä on itse elokuvan aihe, Salpalinja, joka heijastaa ja muistuttaa meitä kansamme viime sotien aikaisesta maanpuolustustahdosta joka päivä.

Ja vihoviimein tähän lopuksi vielä Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtajan eversti Teppo Lahden mainiosta ajatuksesta hänen luvallaan edelleenjalostamani kiteytys:

Suuret suomalaiset sotaelokuvat kertovat sen, miten suomalaiset sotilaat taistelivat. 

SuomenSalpa –elokuva jatkaa siitä dokumenttina. Se kertoo ja näyttää syyn, miksi nyt jo kuollut ja kuopattu Neuvostoliitto ei jatkosodassa jatkanut taistelua Suomen valtaamiseksi. Miksi se ei valtavalla voimallaan pyrkinyt asettamiinsa tavoitteisiin, miksi se niistä luopui. Siksi jokaisen suomalaisen tulisi tämä elokuva Salpalinjasta nähdä. Siksi, että Suomi ja suomalaiset itse halusivat rakentaa ja myös rakensivat rajalleen linnoituksen. Miettikää elokuvan jälkeen, onko Suomen Salpa maanpuolustustahdon ja itsenäisyytemme monumentti!

Oikein antoisaa elokuvailtapäivää teille kaikille, hyvät kutsuvieraat, lehdistö ja yleisö!

Tuottaja Juha Huttunen saa kunnian johdattaa omalla tavallaan teidät itse elokuvaan Yrjö Jylhän Kaivo–runon puhuttelevin säkein;  tervetuloa!    

Valtioneuvosto ei nimeä Salpalinjaa itsenäisyyden monumentiksi

Valtioneuvoston kanslia on tänään ilmoittanut Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Teppo Lahdelle, että Salpalinjaa ei voida nimetä itsenäisyytemme monumentiksi!

Näin ollen Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiirin talvella 2011 alulle saattama ja perinneyhdistyksen sitä voimallisesti jatkama hanke ei johtanut tulokseen. Julistusta toivottiin nimenomaan Suomi100-juhlavuonna. Se olisi ollut valtion tunnustus sota-ajan eläneelle ja maata puolustaneelle kansallemme, että silloin oltiin oikealla asialla. Julistus ei olisi maksanut mitään, eikä olisi ollut keneltäkään pois!

Perustelut ovat tässä:

"Kiitokset jo taannoin tulleesta ehdotuksestanne Suomi 100 –ohjelmaan: ’SALPALINJA - ITSENÄISYYDEN MONUMENTTI’, jossa ehdotitte Salpalinjan nimeämistä itsenäisyyden monumentiksi.

 

Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta eikä toimivaltaa tehdä tämänkaltaisia nimityksiä. Myöskään vastaavia muita nimityksiä ei olla itsenäisyyden juhlavuonna tekemässä. Näin ollen meillä ei ole mahdollisuutta liittää tätä hanketta juhlavuoden ohjelmaan. Saatte asiasta vielä virallisemman päätösviestin myöhemmin.

 

Sen sijaan tekemänne toinen ehdotus Salpalinja-teoksen liittämisestä Suomi 100 –ohjelmaan on hyväksytty ja liitetty ohjelmaan, tästä toki olette jo saaneet aiemmin virallisen päätöskirjeen.

 

Ensimmäisen hakemuksenne innoittamana kutsuimme jo keväällä 2016 kaikki valtiontoimijat yhteen Salpalinjaa koskien, ja iloksemme prosessi Salpalinjan tulevaisuuden ratkaisemiseksi on saanut projektin muodon ja etenemässä Senaattikiinteistön johdolla. Koska projekti ei kuitenkaan ehdi päätökseen vielä juhlavuoden aikana, sitä ei ole liitetty viralliseen Suomi 100 –ohjelmaan, mutta toivon, että tämä osaltaan edistää ja vahvistaa Salpalinjan tulevaisuutta."

Suvi Innilä

Ohjelmapäällikkö

Suomi 100

Valtioneuvoston kanslia

PL 23, 00023 Valtioneuvosto

P. 050 5977 552

suomifinland100.fi


Kun valtioneuvosto ei tohdi julistaa Salpalinjaa itsenäisyytemme monumentiksi, minä tohdin.

Täten tällä päivämäärällä minä Suomen kansalaisena julistan omissa nimissäni Salpalinjan itsenäisyytemme monumentiksi. Minulle se ainakin sitä on!

Miehikkälässä 20.11.2017
Terho Ahonen

SuomenSalpa ensiesitys

Klikkaa julistetta isommaksi

Itsenäisyydentie Luumäelle

Luumäellä ei ole jääty voivottelemaan uuden kuutostielinjauksen jättämän väylän hiljaisuudella. Se on oitis viritelty, tietysti jo tovin aikaa, tuomaan uutta nähtävää, ainakin panemaan vanhaa paremmin esille. Tuloksena on Itsenäisyydentie. Tässä projektisihteeri Elina Lyijysen tiedotetekstissä ja kuvissa kupletinjuoni avautuu. Koukatkaapa kohteissa. TA

Tervetuloa Itsenäisyydentielle

Itsenäisyydentien avajaiset 25.11.2017 klo 12-15

Luumäen kunnan hallinnoima Itsenäisyydentie-hanke on valmistumassa. Uuden VT6:n sivussa olevalla Jurvalan tieosuudella vietetään Itsenäisyydentien avajaisia lauantaina 25.11. avointen ovien merkeissä klo 12-15. Avajaiset toteutetaan yhdessä tienvarren toimijoiden kanssa.

Esittelyitä on kolmessa eri kohteessa. Infopisteellä Kahvi-Pakarilla esitellään koko Itsenäisyydentietä ja sen kohteita. Mukana ovat toimintaansa esittelemässä myös Salpalinjan perinneyhdistys ja Salpalinjan oppaat. Oppaat päivystävät lisäksi Salpa-asemalla, jossa korsut ovat avoinna ja uudet opastustaulut paikoillaan. Kotkaniemessä yleisö pääsee tutustumaan peruskorjatun ja vielä kalustamattoman kotimuseon tiloihin. Yleisölle Kotkaniemi näyttelyineen avautuu toukokuussa 2018.

Itsenäisyydentien muissa kohteissa voi vierailla omatoimisesti päivän aikana. Tällaisia kohteista ovat esimerkiksi Itsenäisyydentien muistomerkit, Satun Makioiden infopiste, Luumäen kirkonmäki ja Taavetin linnoitus. Tien kohteisiin ja niiden sijainteihin voi tutustua osoitteessa www.luumaki.fi/itsenaisyydentie. Myös Itsenäisyydentien varrella olevaan Hotelli Salpaan voi käydä tutustumassa.

Jatkossa Itsenäisyydentiellä kävijöitä palvelevat infopisteet Satun Makioilla ja Kahvi-Pakarilla, joiden piha-alueilla on esillä koko Itsenäisyydentietä esittelevät kartat, sisätiloissa on jaossa tien esitteitä sekä lähialueen kohteita esitteleviä tauluja.

Itsenäisyydentielle löytää kääntymällä VT6:n rampeista kohti Jurvalaa. Itsenäisyydentien varrella sijaitsevat liikenneopasteet ohjaavat avoimien ovien kohteisiin. Itsenäisyydentien opasteet VT6:n liittymiin ovat tulossa kevään 2018 aikana.

Itsenäisyydentien hanke on yhdistetty kehittämis- ja investointihanke ja sen kustannusarvio on yhteensä 93 000 euroa. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020. Rahoittajana on Leader Länsi-Saimaa ry.  Alueen yritykset ja muut toimijat ovat osallistuneet hankkeen yksityisrahoitukseen, lisäksi osa rahoituksesta kootaan talkootyönä. Hankkeessa on teetetty infotaulut ja nähtävyyskohteiden opastustaulut, hankittu kohdeopasteet infopisteille ja osalle historiallisia kohteita, tehty tietä esittelevä sivusto Luumäen kunnan internetsivuille sekä esite.

Lisätietoja hankkeesta ja avajaisista: projektipäällikkö Juha Tervonen, 040 5686 818,

juha.tervonen@luumaki.fi ja projektisihteeri Elina Lyijynen, 040 712 3986,

elina.lyijynen@luumaki.fi

Klikkaa kuvia suuremmiksi: 

Salpalinjan kokoinen dokumentti

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta –elokuvan ensiesityksen 26.11.2017 katsomo täyttyy tasaisen varmaa vauhtia. Niin pitääkin. Salpalinja on sen kokoinen osa Suomen lähihistoriaa, että se vihdoin ansaitsee elokuvan mittaisen, puolentoista tunnin dokumentin. Nyt se on valmis.

Olen ollut tässä elokuvahankkeessa mukana Salpalinja-tuntijana alusta lähtien. Olen täysin jäävi ottamaan kantaa lopputulokseen. Mutta ei minun tarvitsekaan - onneksi. Se helppo, enemmän ja vähemmän vastuullinen osa on elokuvan katsojilla.

Dokumentin tuottaja Juha Huttusella, storyTV films Oy, on ollut käytössään haastateltavina, uskallan sanoa, parhaat saatavissa olevat asiantuntijat. Niistä arvokkain osa ovat tietysti   aikalaisrakentajat, linnoittajaveteraanit, jotka omakohtaisin muisteluksin todistavat arkistotiedot hieksi, tuskaksi ja vaivaksi.

Ammattisotilaat ovat parhaita asiantuntijoita kertomaan Salpalinjan puolustuksesta ja sen merkityksestä. Tässä dokumentintekijät ovat saaneet kameran eteen miehiä, asemestarista puolustusvoimain komentajaan saakka, joilla on työuransa omakohtaisina kokemuksina kanttia sanoa mitä Salpalinjasta tietävät.

Oma tärkeä osa elokuvan asiantuntevuutta on se, että mukana on kolme Salpalinjasta suoraan tai sitä sivuten tohtorin väitöskirjaa tekevää tutkijaa. Tiedossani ei ole, että Salpalinjasta olisi ainakaan tällä hetkellä työn alla muita väitöskirjatutkimuksia.

Edellisten lisäksi dokumentissa näkemyksiään kertovat monet, monet paikalliset Salpalinjan asiantuntijat ja oppaat pitkin itärajaa. Siitä voin olla varma, että heistäkään kaikki mahdolliset lisäarvoa elokuvaan tuovat henkilöt eivät ole mukana. Näitä ”kaikkia” on mahdoton tavoittaa ja tietää sekä ennen kaikkea mahduttaa yhteen dokumenttiin. Nytkin reilun vuoden aikana kuvatusta materiaalista mahtuu elokuvaan noin yksi minuutti kuvatusta tunnista.

Ja tästä tullaankin vielä yhteen elokuvan asintuntijaelementtiin. Se on nimenomaan kuva, joko elävä elokuvakameran kuva tai valokuva. Kuva ei valehtele. Se näyttää ja samalla kertoo, mistä on kysymys.

Elokuvan uskottavuus on siis sen sisällön asiantuntevuudessa. Siihen on luottaminen. Totta kai dokumenttielokuvakin on tekijänsä käsitys asiasta, hänen luomansa teos. Hän, tässä tapauksessa tuottaja Juha Huttunen, on se palapelin kokoaja, joka asiantuntijapaloista oman näkemyksensä mukaisesti on kokonaiskuvan luonut. Se on dokumentintekoa, se on taitoa, onnistuessaan jopa taidetta!

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta –elokuva on tehty katsottavaksi. Se on Suomi100-juhlavuoden lahja suomalaisille. Juhlavuosi on kohta päättymässä, mutta dokumentti ei vanhene. Vielä tässä vaiheessa tämän kirjoittajalla ei ole tietoa elokuvan levityksestä muuta kuin hyvää kiinnostusta esitysten järjestämiseen ainakin pitkin itärajaa on.

Olen ehtinyt tämän prosessin aikana sanoa monta kertaa, että tämä elokuva on kaikkien suomalaisten nähtävä. Siitä tavoitteesta ei tarvitse tinkiä. Niin olisi. Siihen tavoitteeseen yltämiseksi kuka tahansa voi olla avuksi. Jos tuntuu että lähiseudullanne olisi kiinnostusta elokuvaesityksen järjestämiseen, ottakaa rohkeasti yhteys tuottajaan juha.huttunen@videoflow.com

Ai miksikö tätä elokuvaa hehkutan? Se härjistä puhuu joka härjillä ajaa. Ja ottamatta edelleenkään kantaa dokumentin sisältöön sanon, että tämä on suurinta, missä olen harrastusmielessä, vapaaehtoistyönä saanut olla mukana. Nyt Salpalinjasta on tehty näkyvä tuote, jonka leviämisessä ei edes taivas ole rajana!

TERHO AHONEN

Miehikkälä