Norjalaiset ehtivät Kymijoelle linnoitustöihin

Ruotsalaisten vapaaehtoisten linnoittajien vanavedessä saapui Suomen itärajan linnoitustöihin talvisodan päätösvaiheessa noin 240 vapaaehtoista linnoittajaa myös Norjasta. Kun ruotsalaisia suunniteltiin tulevan 9 000 linnoittajaa, piti Norjasta tulla 3 000 vapaaehtoista. Saksan hyökkäys Tanskaan ja Norjaan 9.4.1940 vesitti molemmat suunnitelmat. Tanskassakin oli kaavailuja Suomen auttamisesta linnoittamalla, mutta sieltä ei ehditty edes lähteä.

Ruotsalaisen osuudesta, noin 900 miestä, on varsin paljon tietoa, mutta norjalaisista ei juuri murusia enempää, ainakaan toistaiseksi. Lähes kaiken arkistoista tutkinut Reino Arimokaan ei montaa riviä ole norjalaisista asiaa löytänyt.

Norjalaisille oli kyllä suunniteltu jo ”palstakin” Suomenlahdelta Säkäjärvelle ulottuneen ruotsalaisten osuuden pohjoispuolelta, käytännössä Kylmälässä ja siitä syvemmälle Miehikkälään. Se on ollut selvää, että Salpalinjalle saakka norjalaisia ei koskaan tullut, mutta ehtivätkö he tehdä missään mitään, ennen kuin palasivat 11.4.1940 kotimaahansa?

Juha Kilpeläisen Kymijoki-esitelmästä reilu viikko sitten Salpalinja-museolla kävi ilmi, että norjalaiset olivat todellakin ehtineet Suomeen ja Kymijoki-linjalle töihin. He olivat ainakin saaneet linnoittamislohkon Kymijoen itäisestä haarasta. Talvisodan aikana oli K-linjaa tehty eteläosassa Kymijoen itäpuolella ns. Tavastilan aukealla.

Talvisodan päättymispäivänä Kymijoki-linjan linnoittamisvastuu siirtyi merivoimilta päämajan pioneerikomentajan Unio Sarlinin johtoon. 20.3.1940 hän päätti, että kaikki työosastot siirrettäisiin Kymijoen länsipuolelle, eteläpäässä käytännössä sen itäisen haaran länsipuolelle. Eli ainakaan aikaisemmin norjalaisia ei Suomessa ollut. Tai sellaista dokumenttia ei ole vielä löytynyt.

Kilpeläisen esityksessä nähtiin asiakirja, joka todistaa, että norjalaiset ovat olleet maassa jo hyvin lähellä tuota edellistä päivämäärää. Nimittäin postisensuuritoimiston 26.3.1940 pöytäkirjassa on pidätetty norjalaisen Nordarbete II:een ( ruotsalaiset linnoittajat olivat mitä ilmeisemmin alkuvaiheessa Nordarbete I) kuuluneen miehen kirje vaimolleen, jonka postileiman päivämäärä on 23.3.1040!

Pöytäkirjassa todetaan, että Norjasta saapunut linnoitustyöläinen on kirjeessä puhunut ”mm. Oslo-järjestelmästä, sen toimeenpanemasta työmaaterrorista, jne”. Postisensuuri takavarikoi kirjeen, koska sen mielestä edellä mainittuja tietoja sisältäneen kirjeen pidättäminen saattaa olla hyödyksi työmaiden kurinpidon kannalta.

Asian vakavuutta kuvastaa se, että päämajan valvontaosasto 3.4.1940 on vastavakoilutoimiston päällikön allekirjoittamana lähettänyt ilmeisesti samaan asiaan liittyen  ”norjalaisen linnoitustyömiehen kirjeitä” koskevan kirjeen Maavoimien työmaatoimistolle mahdollisia toimenpiteitä varten. Nyt kirjeiden määrä oli lisääntynyt kahteen.

Sen enempää dokumentit eivät kerro. Mutta kun muuta tietoa ei norjalaisista juuri ole löytynyt, vahvistavat nuo asiakirjat sen, että melkoisella varmuudella norjalaisetkin ovat lapioitaan Kymijoen penkkaan maalis-huhtikuun vaihteessa 1940 iskeneet. Mutta Salpalinjaanhan he eivät voineet millään ehtiä, kun sinne ruotsalaisetkin tulivat vasta 17.4.1940 alkaen.