Ruotsalaisten vapaaehtoisten linnoittajien vanavedessä
saapui Suomen itärajan linnoitustöihin talvisodan päätösvaiheessa noin 240
vapaaehtoista linnoittajaa myös Norjasta. Kun ruotsalaisia suunniteltiin tulevan
9 000 linnoittajaa, piti Norjasta tulla 3 000 vapaaehtoista. Saksan hyökkäys
Tanskaan ja Norjaan 9.4.1940 vesitti molemmat suunnitelmat. Tanskassakin oli
kaavailuja Suomen auttamisesta linnoittamalla, mutta sieltä ei ehditty edes
lähteä.
Ruotsalaisen osuudesta, noin 900 miestä, on varsin paljon
tietoa, mutta norjalaisista ei juuri murusia enempää, ainakaan toistaiseksi.
Lähes kaiken arkistoista tutkinut Reino Arimokaan ei montaa riviä ole
norjalaisista asiaa löytänyt.
Norjalaisille oli kyllä suunniteltu jo ”palstakin”
Suomenlahdelta Säkäjärvelle ulottuneen ruotsalaisten osuuden pohjoispuolelta,
käytännössä Kylmälässä ja siitä syvemmälle Miehikkälään. Se on ollut selvää,
että Salpalinjalle saakka norjalaisia ei koskaan tullut, mutta ehtivätkö he
tehdä missään mitään, ennen kuin palasivat 11.4.1940 kotimaahansa?
Juha Kilpeläisen Kymijoki-esitelmästä reilu viikko
sitten Salpalinja-museolla kävi ilmi, että norjalaiset olivat todellakin
ehtineet Suomeen ja Kymijoki-linjalle töihin. He olivat ainakin saaneet
linnoittamislohkon Kymijoen itäisestä haarasta. Talvisodan aikana oli K-linjaa
tehty eteläosassa Kymijoen itäpuolella ns. Tavastilan aukealla.
Talvisodan päättymispäivänä Kymijoki-linjan
linnoittamisvastuu siirtyi merivoimilta päämajan pioneerikomentajan Unio
Sarlinin johtoon. 20.3.1940 hän päätti, että kaikki työosastot
siirrettäisiin Kymijoen länsipuolelle, eteläpäässä käytännössä sen itäisen
haaran länsipuolelle. Eli ainakaan aikaisemmin norjalaisia ei Suomessa ollut.
Tai sellaista dokumenttia ei ole vielä löytynyt.
Kilpeläisen esityksessä nähtiin asiakirja, joka todistaa,
että norjalaiset ovat olleet maassa jo hyvin lähellä tuota edellistä
päivämäärää. Nimittäin postisensuuritoimiston 26.3.1940 pöytäkirjassa on
pidätetty norjalaisen Nordarbete II:een ( ruotsalaiset linnoittajat olivat mitä
ilmeisemmin alkuvaiheessa Nordarbete I) kuuluneen miehen kirje vaimolleen,
jonka postileiman päivämäärä on 23.3.1040!
Pöytäkirjassa todetaan, että Norjasta saapunut
linnoitustyöläinen on kirjeessä puhunut ”mm. Oslo-järjestelmästä, sen
toimeenpanemasta työmaaterrorista, jne”. Postisensuuri takavarikoi kirjeen,
koska sen mielestä edellä mainittuja tietoja sisältäneen kirjeen pidättäminen
saattaa olla hyödyksi työmaiden kurinpidon kannalta.
Asian vakavuutta kuvastaa se, että päämajan valvontaosasto
3.4.1940 on vastavakoilutoimiston päällikön allekirjoittamana lähettänyt
ilmeisesti samaan asiaan liittyen
”norjalaisen linnoitustyömiehen kirjeitä” koskevan kirjeen Maavoimien
työmaatoimistolle mahdollisia toimenpiteitä varten. Nyt kirjeiden määrä oli
lisääntynyt kahteen.
Sen enempää dokumentit eivät kerro. Mutta kun muuta tietoa
ei norjalaisista juuri ole löytynyt, vahvistavat nuo asiakirjat sen, että
melkoisella varmuudella norjalaisetkin ovat lapioitaan Kymijoen penkkaan
maalis-huhtikuun vaihteessa 1940 iskeneet. Mutta Salpalinjaanhan he eivät
voineet millään ehtiä, kun sinne ruotsalaisetkin tulivat vasta 17.4.1940
alkaen.
3 kommenttia:
Jatkosodan historia, osa 1: Sivulla 134 todetaan, että huhtikuun alussa 1940 Kymijokilinjan eteläpäässä oli kaksi ulkomaalaisista vapaaehtoisista muodostettua osastoa. Ruotsalaiseen osastoon kuului 690 miestä ja norjalaiseen osastoon 240 miestä.
Uuden puolustusaseman suunnittelun yhteydessä oli ajateltu, että ruotsalaiset vapaaehtoiset rakentaisivat sen Suomenlahdesta Säkäjärveen ja norjalaiset Säkäjärvestä Miehikkälään. Norjalaisten osalta suunnitelma raukesi Norjan jouduttua mukaan maailmansotaan. Norjalainen työnjohto palasi kotimaahansa 11.4.1940.
Niin tuossa puhutaan, että norjalainen työnjohto lähti kotimaahansa 11.4.1940. Milloin sitten työväki lähti, jää tuon lähteen mukaan vielä avoimeksi!
Lisätään tähän, samalla kertaa ne lähtivät. Ja kiireellä, eivät jääneet haukottelemaan ja luovuttamaan työmaitaan.
Lähetä kommentti