Niin kuin tuossa oikealla ylimmässä tiedotteessa on kerrottukin, Oppaita Salpalinjalle –peruskurssi on tuota pikaa, 27. tammikuuta, alkamassa Miehikkälän Salpalinja-museolla. Haminan kansalaisopisto odottaa ilmoittautumisia 21. tammikuuta mennessä. Sisäänpääsytutkintoa eikä mitään muitakaan ennakkoehtoja kurssille osallistumiselle ole, pelkkä kiinnostus Salpalinjaan riittää. Lisä- ja yhteystiedot löytyvät www.salpavaellus.net –sivustolta.
Ja jos joku epäilee, että onko Salpalinja vain miesten juttu, voin vilpittömästi vakuuttaa: ei ole. Esimerkiksi Salpalinja-museon vakituisista kesäoppaista enemmistö on ollut naisia ja hyvin ovat pärjänneet, jopa loistavasti. Ja taas yleisöstä, opastettavista, ainakin omistani, karkeasti arvioituna puolet on naisia. Että tiedoksi vaan!
Miksikö poltan ruutia opaskoulutuksesta puhumiseen, vastaan ilman kysymysmerkkiä.
Kurssi on päätetty järjestää Salpavaellus-tapahtuman aloitteesta lähinnä sen ja myös Miehikkälän Salpalinja-museon ja Virolahden bunkkerimuseon opaspankkien tarpeisiin. Aivan akuuttia hätää ei ole, mutta normaali, eri syistä tapahtuva poistuma vaatii aika ajoin täydennystä ja uusiutumista. Myös vaelluksen osanottajamäärien kasvu tarvitsee uutta verta. Se onkin kiireisin syy opaskoulutukselle.
Salpavaellus tarvitsee kenttäkelpoisia, talkoohenkisiä oppaita kerran vuodessa. Opaspankkien oppaille on kysyntää museoiden normaalin aukioloajan ulkopuolella lähinnä keväällä ja syksyllä sekä myös kesällä auttamassa vakituisia museo-oppaita ruuhkahuippuina. Opaspankki maksaa työstä pikkukorvauksen. Ja jos Korsumatkat-yritykseni kysyntä sattuisi yllättäen ylittämään omat rajani, mielellään minäkin palkkaan avuksi päteviä oppaita.
Opaskurssin järjestämisen taustalla on myös tieto siitä, että Salpalinjaan tutustutaan myös paljon omatoimisesti, yksin tai ryhmissä. Yleensä niitä opastaa se, joka eniten tietää. Tulossa oleva opaskurssi parantaa varmasti myös tällaisten oppaitten valmiuksia.
Käyttöä uusille tai tiedot päivittäneille vanhoille oppaille siis ainakin satunnaisesti ilman muuta on. Ensi kesänä Virolahdella järjestettävä Salpa-Jukola aivan varmasti tuo opastustarvetta. Heti kohta elokuussa Enduron MM-joukkuekisat Miehikkälässä ja Virolahdella tekee samoin.
Valitettavasti elinkeinoa opaskurssi ei takaa. Ei silti, innokkuus ja kyky saattavat senkin mahdollistaa. Se on itsestä kiinni. Kaikki on mahdollista.
Mutta edellä kerrottuja konkreettisten tarpeiden lisäksi opaskurssilla on myös laajempi merkitys.
Se on ylipäätään Salpalinja-tietouden siirtäminen elävässä muodossa tuleville sukupolville. Sen viime sotien aikana valtaviin ponnistuksiin ja uhrauksiin joutuneet ikäluokat, naiset ja miehet, ansaitsevat. Ja itse asiassa minä pidän suomalaisten kansalaisvelvollisuutena tietää, mitä kaikkea nykyinen ja tuleva hyvinvointimme on aikanaan vaatinut. Ja kaikki tuo mielellään mahdollisimman totuuden mukaisesti kerrottuna. Väritetty legenda ei kuulu Salpalinjaan; voin vakuuttaa, että Salpa-asema on riittävän hämmästyttävä ilman liioitteluakin.
Jos Salpalinjaan perehtyneiden oppaiden kanta pääsee tai päästetään peruuttamattomasti ”ukkoutumaan”, jää uuden opaspolven rakentaminen pelkän kirjatiedon varassa varmasti jotakin vaille. Se on vähän sama asia, kuin minkä tahansa perimätiedon siirtäminen isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle. Kirjat ja kylmät museot eivät sitä yksin pysty tekemään.
Salpalinjan perinnön kuljettamiseen eteenpäin tarvitaan siis ihmisiä. Kysymys on ensi vaiheessa vapaaehtoisuudesta ja halusta. Uskon, että Salpalinjasta kiinnostuneiden joukossa on yhä myös sellaisia, jotka haluavat oppaina olla jakamassa tätä tietoa myös muille.
Tulossa oleva opaskurssihan ei yksin kesää tee. Jos se ei jostain syystä nyt vetäisi mukaansa noin 15 asiasta kiinnostunutta, niin joku taho varmaan yrittää jonkun vuoden päästä uudestaan. Ja taas toteutuessaan kurssin sisältökään ei luonnollisesti tee kenestäkään heti valmista opasta. Mutta eväitä se aiheeseen ja erityisesti opastusvalmiuden kohottamiseen ehdottomasti antaa. Salpalinja-tietoutta joka tapauksessa on jaossa kaikille. Suosittelen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 toi esiin linnoittamisen välttämättömyyden myös nykysodissa. Suomessa linnoitettiin aikanaan ennakoivasti; linnoitteiden tuli olla käytettävissä jo ennen taisteluja. SALPALINJAN SALAT paljastaa tietoa Suomen itärajan Salpalinjasta enemmän kuin mikään muu blogi internetissä. Klikkaa sisällysluetteloa kuvan alla oikealla ja ala ahmia. Vuonna 2010 aloitettu kirjoitussarja on yhä ajankohtainen. Lue ja innostu! Terho Ahonen, Miehikkälä, terhoahonen2@gmail.com
Tähystyskupu Salpa-asemassa
lauantai 8. tammikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti