Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Salpalinjan historiallinen paukku!


Tänään 27.6.2016 kohtasivat kaksi Virolahden kaikkien aikojen suurinta rakennustyömaata, Salpalinja ja E18 moottoritie. Asia kulminoitui konkreettisesti Salpalinjan korsun numero 67 (30 miehen majoituskorsu) räjäyttämiseen moottoritien Saarasjärven rampin alta. Hyvin suunnitelluilla porauksilla ja kolmella paukulla tuhannen kilon lentopommin kestävä kattorakenne oli muruina.

Räjäytyksen ”kaikessa hiljaisuudessa” toteutti  Haminan-Vaalimaa osuuden urakoitsija YIT  Rakennus Oy:n projektijohtaja Jouni Hyvärinen henkilökohtaisella panostuksella sanan varsinaisessa merkityksessä. Miehen ensimmäinen käytännön räjäytystyö kahdeksaan vuoteen (vai sanoiko 6-7 vuoteen, jotain tuollaista) onnistui hämmästyttävän hyvin.

Räjäytys toteutettiin kolmella paukulla. Ensimmäinen ja pienin lataus oli ”koeammunta”. Siitä tehdyllä pienellä hienosäädöllä korsun katon keskiosa oli muruina ja päällimmäiset pyöröteräksestä tehdyt raudoitusverkot olivat näkyvissä toisen kovemman latingin jäljiltä.

Alun alkaen tiesuunnitelmassa tähystyskupu oli määrä piikata irti betonista ennen räjäytystä. Salpalinjan rakentajien perusteellisuus otti voiton ja näin irrotussuunnitelma muuttui ”hovissa” tapahtuvaksi yhtä aikaa kattopaukun kanssa. Silminnäkijä ei voi kuin myöntää, temppu onnistui ja kupu jäi ehjäksi siirrettäväksi osaksi rakennettavan Saarasjärven liittymän P-paikan monumenttia.

Loput kattorakenteesta, molemmat reunat jauhettiin myöhemmin iltapäivälllä samalla periaatteella kolmannella yhtäaikaisella kotilla.

Tämän jälkeen korsun kattomassa on isolla kaivinkoneella irrotettavissa, raudoitus ensin ja sitten perään murentunut betoni. Ennen sitä työvuorossa on kuitenkin edellä kerrotun tähystyskuvun irroitus.

Kertomatta sen enempää räjäytystyön tekniikkaa ja käytettyjä räjähdysainemääriä, niin sen verran voin paljastaa räjäytystyön ”filosofiasta”, että:  Koska kattomassa ei noussut vanhan kattopinnan yläpuolella ja kun taivaalle lensi vain murusia ja täkkäysmaton palasia, niin mihin joutui lähes kaksinkertaiseksi särkyneenä paisuva 2,1 metrin paksuinen korsun teräsbetonikatto?

- Kyllä, siellä korsussa sisällä on nyt varsin ahtaat oltavat, projektipäällikkö Hyvärinen totesi kysyjälle äärimmäisen voitonriemuinen hymynkare suupielissään! Logiikka tuntuu uskottavalta.

Kallioon louhittuun avolouhokseen rakennetun majoituskorsun räjäytyksen tavoite oli tiputtaa korsun katto oman paksuutensa verran alaspäin. Vastoin blogistinkin epäilyjä se näytti onnistuvan. Loput ulkoseinien ja väliseinien mahdollisista jäänteistä piikataan kaivinkoneilla riittävään syvyyteen.

Tänään ammuttu teräsbetonikorsu on ensimmäinen suomalaisten tuhoama Salpalinjan järeä teräsbetonikorsu! Rauhanomainen yhteiskuntarakentaminen on tähän saakka pystynyt välttämään Salpalinjan kokonaisten linnoituslaitteiden tuhoamisen, joskin vaurioita on saatu aikaan.
Lue taustaa: http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2015/11/e18-lapaisee-salpalinjan-tappiot-yksi.html

Salpavaelluksen Seiskatien ramppi-reitille osallistuvat pääsevät lauantaina näkemään em. tuhotun korsun jäänteet ja kuulevat samalla, millä tavalla Salpalinja on suunnittelussa otettu huomioon moottoritien rakentamisessa. Tämänpäiväisistä tappioista huolimatta kokonaisuus tulee olemaan selvä voitto Salpalinjan näkyvyydelle. Se edellyttää, että tehty tiesuunnitelma toteutetaan viimeistä pilkkua myöten.

Kuvat kertokoot lopun tämän päivän ennen näkemättömistä rauhanomaisista paukuista! Julkaisen kuvat poikkeuksellisesti siksi, että tätä näkyä ei maisemassa enää ole nähtävissä.
Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä!

Tässä myös Kauko Tykkyläisen 13 minuutin kiteytys noin viiden tunnin rupeamasta:
https://www.youtube.com/watch?v=ZjImJWQkSuk&feature=youtu.be

Teksti ja alla olevat kuvat: TERHO AHONEN



























Tähän vielä kolme lisäkuvaa irrotetusta kuvusta, kuvat E18 / YIT:




1 kommentti:

Jukka Viitala kirjoitti...

Olisi ollut mielenkiintoista testata nykypäivän aseiden vaikutusta korsupoloon, mutta saamieni tietojen mukaan käytetty RA oli melko lailla rapsakkaampaa kuin korsun valmistumisajankohtana yleisesti käytössä olleet eikä korsun suunnittelussa oltu varmaankaan huomioitu lyhythidastenalleilla varustettujen, liki sisäkattoa räjähtäneiden panosten mureuttavaa vaikutusta...