Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Täydennystä Kymijoki-linjaan Kotkassa

Kymijoen linjasta olen kirjoittanut tässä blogissani elokuussa 2014 http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2014/08/salpalinjalla-yhteyksia-myos-kotkaan.html sekä syyskuussa 2014 http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2014/09/norjalaiset-ehtivat-kymijoelle.html Täydennän Kotkan seudun osalta noita tietoja Juha Kilpeläisen Kierikkalan kyläyhdistyksen tilaisuudessa 19.3.2015 pitämän esitelmän tiedoilla.

Kymijoki-linjan rakentamista leimaa sen jääminen isompien tapahtumien ja linnoitushankkeiden, erityisesti Salpalinjan puristukseen ja varjoon. Töiden alkua sävyttää työjoukkojen vähyys ja suunnitelmien puute. Töiden huipennus ajoittuu talvisodan päättymisen ja Salpalinjan rakentamisen aloittamisen väliin; tehollinen, työvoimaltaan suurin huippu jää vain 2-3 viikon mittaiseksi.

Päämaja antoi käskyn merivoimien komentajalle aloittaa Kymijoki-linjan linnoittaminen jo 10.12.1939. Työt alkoivat vasta tammikuun alussa pienin voimin Utin seudulla. Tammikuun lopussa merivoimien jalkaväkijoukot, työryhmä Aho, aloitti linnoittamisen Tavastilassa merenrannasta Juurikorpeen.

Talvisodan päätyttyä linnoittamisjoukot siirrettiin Luumäen linjalta ja myös uuden rajan takaa Kymijoelle. Hetkellisesti linnoittajien määrä nousi jokivarressa jopa noin 17 000 mieheen. Aluksi linnoittajat olivat päämajan pioneerikomentajan Unio Sarlinin alaisuudessa. Huhtikuun 5. päivä  linja siirrettiin Edvard Hanellin alaisuuteen. Seuraavana päivänä hän määrää työt Kymijoki-linjalla lopetettavaksi. Niitä pienessä mitassa jatkettiin, Myllykosken - Utin –välillä vielä syksyyn 1940 ja jopa aina kevääseen 1941 saakka.

Nyky-Kotkassa linnoittajia oli maalis-huhtikuussa seuraavasti: merivoimien työryhmä Aho oli siis Tavastilassa. Ruotsalaiset vapaaehtoiset linnoittivat Sutelassa ja Lankilassa, norjalaiset Kotkan saarella ja hieman Hietasessa. Kymijoen eteläpäässä yli-insinööri Arthur Nikanderin johdossa (vahvuus noin 5 000 miestä, osastosta käytettiin silloin nimeä linja, joka nimitys myöhemmin jalostui Salpalinjassa työpiiriksi) olleet työryhmät linnoittivat Jumalniemestä Kierikkalan kautta Parikkaan, Jäppilän ja Pernoon välillä sekä Hurukselassa.

Ruotsalaisten linnoittajien saldoksi jäi Kymijoen länsihaarassa Lankilaan tehty kalliokorsu ja 1800 metriä taisteluhautaa. Norjalaisten noin 240 miehen osasto ehti ennen 10.4.1940 tapahtunutta kotiinlähtöään aloittaa kahden kalliokorsun louhimisen (Öljymylly ja Seurahuone) Kotkan saarella ja tehdä vähän maanpinnan puhdistusta Hietasessa.

Kotimaisin voimin Kymijoen itäiseen haaraan Jumalniemeen tehtiin kaksi kalliokorsua (luolaa), joista toinen 200 miehelle ja toinen 60 miehelle. Kierikkalaan louhittiin kalliokorsut sadalle ja 20 miehelle. Muut tämän alueen rakenteet olivat lähinnä muutamien satojen metrien pituisia pätkiä kiviestettä ja ampumahautoja. Jäppilän ja Pernoon välillä tehtiin kenttälinnoitettuja konekivääripesäkkeitä  ja majoituskorsuja ja varmaankin tietysti myös taistelu- ja yhdyshautoja. Saman tyyppisiä kenttälinnoitteitä tehtiin Tavastilassa ja Juurikorvessa.

Tyypillistä Kotkaan rakennetuille linnoituslaitteille oli niiden jääminen keskeneräisiksi. On selvää, että jos tilanne olisi kehittynyt ja Kymijoki-linja olisi jouduttu ottamaan käyttöön, olisi töitä siellä jatkettu kiivaasti.

Kotkaan rakennetuista Kymijoen linjan seitsemästä kalliokorsusta oli hyötykäytössä jatkosodan aikana ainakin kuusi. Kierikkalan pienemmässä luolassa oli Kymin ilmavalvonta-aluekeskus, IVAK, joka kai jonkin organisaatiomuutoksen tai muusta syystä siirtyi 1942 Lankilan kalliokorsuun. Merivoimathan himoitsi viime mainittua omaan esikuntakäyttöön, mutta siitä ei ole toistaiseksi vahvistusta, että saiko. Kierikkalan isompi ja molemmat Jumalniemen luolat olivat ammusvarastoina ja ”Seurahuoneen” luola polttoainevarastona.

Salpalinja-museo ja Juha Kilpeläisen K-linnoiteretket järjestävät 17.5.2015 linja-autoretken osaan Kotkan seudun Kymijoki-linjan kohteisiin. Seuratkaa ilmoittelua esim salpakeskus.fi –portaalissa.


2 kommenttia:

Kirsi Sali kirjoitti...

Oletteko tietoisia, että myös Anjalassa on Kymijokilinjan linnoitteita: muutamia pätkiä taisteluhautoja. Tarkemmat paikat ovat Kirkkokallio (lähellä Anjalanlahdentietä) sekä Känkkärämäki (metsäalueella, jolla kulkee luontopolku joen rannassa).

Juha Kilpeläinen kirjoitti...

Kiitos! Kyllä tiedossa on. Vaikkakaan en ole Känkkärämäellä vielä ehtinyt vierailla.