Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

maanantai 14. toukokuuta 2012

Seikkailu kuilun huipulle

Ihminen vanhetessaan tulee lapseksi jälleen. Tämä tuli mieleen eilen äitienpäivänä, kun neljä vähintään keski-ikäistä aikuista miestä, kuin nuoret varsat, kirmasivat kolmet alumiinitikkaat mukanaan Virolahdella kohti pimeää luolaa. Tavoitteena oli tutkia luolan päällä oleva tulenjohtopaikka sisältä käsin. Asiaa tuntevat tietävät paikan, mutta kohteen vaarallisuuden takia en sitä tässä tarkemmin kerro.

Museoviraston tuoreessa inventointiraportissa kyseinen luola kuvataan 80 miehen majoitusluolaksi. Kaksi sisäänkäyntiä sisältävän onkalon kokonaispituus on 32 metriä ja leveys 6,4 metriä. Lattia on valettu ja siinä on sokkelikorotukset reunoilla.

Luolan perältä nousee inventointiraportin mukaan 14 metriä (14,4 metriä luolan lattiasta kallion pintaan, mitattu 20.5.2012) korkea pystykuilu kallion huipulle. Kuilun päällä on tulenjohtopaikka pitkälle tulenjohtoperiskoopille (”sikari”) sekä normaali tähystyskupu sisäpuolisine sulkurenkaineen. Ja tuonne tulenjohtopaikkaan pääsy meitä ”poikia” kiinnosti.

Ongelma sisäänpääsylle on nimittäin se, että kuiluun ylös johtaneet puiset rappuset ovat aikoja sitten tyystin lahonneet. Kuilussa on kaksi betonista välitasoa ja kolmas välitaso on jo tj-paikan lattia. Kussakin välitasossa on reilu miehen mentävä aukko. Tasojen ero on arvion mukaan 3,5 – 4 metrin paikkeilla. (Luolan lattian ja tj-tason lattian ero on 10,5 metriä, mitattu 20.5.2012) Ylimmästä tj-tasosta nousee siis vielä vajaan kahden metrin korkuinen kuilu mainittuun tähystuskupuun. Luolan kuilun ja tj-paikan päällä on 2,1 metrin paksuinen teräsbetonikatto.

(Luolan lattian ja tj-tason lattian ero 10.7 metriä ja luolan lattiasta tähystyskuvun sisäpuolen lakeen 15,4 metriä.Tasojen suurin ero 3,9 metriä.Mitannut 28.8.2014 Harri Ukkonen)

Pilkkopimeässä taskulampuin kolmien kaksiosaisten tikkaiden perille saaminen ja jatkaminen ahtaissa tiloissa tukevaan asentoon ei ollut iso ongelma. Ensimmäisenä ”ylös pimeään avaruuteen” nousseen tahattomasti pudottamat lahonneet puunpalaset välitasanteen aukon reunoilta hieman arvelluttivat. Mutta hulluja ei mikään pidätellyt. Ylös joka ukko!

Itse jo hieman emmin ylimmän tasanteen aukon pienuutta, mutta kavereiden ”etkö uskalla” –kannustus sai minutkin siitä läpi ja tulonjohtohuoneeseen. Se oli yllättävän kapea, vain alun toista metriä leveä, ja korkeuttakin oli alle kaksi metriä. Pituutta huoneella oli arviolta ehkä viitisen metriä.

Tj-huoneen varustusta oli metallinen sisäännousuaukon luukku, kaksi rinnakkaista huutoputkea seinällä tulenjohtosikaarin katossa olevan reiän kohdalla. Huoneen lattialla oli muutama sata kiloa kivenmursketta, jota tj-reiästä on ylhäältä sisään pudotettu; olipa yksi pitkäkaulainen lasipullokin löytänyt särkyneenä tiensä aukosta sisään. Nyt aukko oli tukittu pyöreällä puulla. Tähystyskuvun rakennelma metalliportaineen ja –luukkuinen oli samanlainen kuin tavallisisssa teräsbetonikorsuissakin. Ruoste on ottanut metallirakenteisiin aika vahvan otteen.

Nyt se on nähty. Mieleen tuli paikan rakentaminen louhimisineen, betonilaudoituksen rakentamisineen ja betonivaluineen. Ei ihan yksinkertainen homma, ei lainkaan. Hattua on jälleen linnoitusrakentajille nostettava. Toki mielessä käväisi myös kuilun betonisten välitasanteiden sitominen kallioon, siis eittämättä kallioon porattujen kannatinterästen kunto!

Välitasanteet ja pimeys (kun ei korkeuseroja nähnyt) joka tapauksessa auttoivat meikäläistäkin, lievää korkeanpaikan kammoisuutta potevaa, pysymään sakissa mukana. Käynti kyllä kannatti. Ja neljään mieheen pidimme toistemme turvallisuudesta huolen. Yksin ei missään tapauksessa kenenkään tule kuilun huipulle yrittää.

Kyseisessä luolassa on erikoisuutena myös massiivinen betonista valettu savun hajoittaja. Siihen johtaa lämmityslaitteiden paikalta kaksi paksua savuhormiputkea Se lienee koko Salpalinjan ainoa laatuaan. Idea on ollut se, ettei savu luolan lämmityshelloista tai keskuslämmityskattilasta nousisi paljastavana yhtenä patsaana taivaalle, vaan että savu hajoaisi näkymättömämmäksi. Laitteen toimivuudesta ei ole tietoa. Tosin alussa mainitsemassani inventointiraportissa se on tulkittu betoniseksi raittiin ilman sisäänottoaukoksi? Itse kallistun tuon savunhajottajan kannalle.

Kyseisen luolan ”pääsisäänkäynnin” oven ulkopuolella sisääntulokäytävän seinässä on pyöröteräksestä rakennettu ritilikkö ja sen takana pieni huonetila, johon on pääsy luolan sisältä. Kyseisen erikoisrakenteisen paikan tarkoitus ei ole selvinnyt. Itselle on tullut mieleen, että tila sopisi jonkin polttomoottorivoimakoneen, aggregaatin tai vastaavan, käyntipaikaksi. Kuka tietää paikan tarkoituksen, kommentoikoon.

Ei kommentteja: