Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

lauantai 22. lokakuuta 2011

Maailman vahvin!

Itäisen maanpuolustusalueen komentajana vuosina 1993-1995 toiminut kenraaliluutnantti Heikki Koskelo sen sanoi Miehikkälässä 20.10.2011. Salpa-asema on Virolahden ja Luumäen välillä maailman vahvin linnoitus!

Kenraalilla on kanttia sanoa. Hän on koko virkauransa palvellut puolustusvoimia itärajalla eri tehtävissä ja eri paikoissa. Hän on perehtynyt muutenkin Salpa-asemaan hyvin. Hän oli Salpalinjan perinneyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja ja sen toiminnan suuntaviivojen näyttäjä ja aktiivinen toteuttaja.

Miehikkälän Salpalinja-museon luentosarjaan kuulunut Koskelon esitys kiinnosti jo ennakkoon. Sali oli lehtikielellä ilmaistuna tupaten täynnä. Eikä yleisö pettynyt. Mainittakoon, että edellisen viikon esitelmöitsijä, Salpalinjan inventoija, tutkija John Lagerstedt Museovirastosta ajoi kuuntelemaan kenraalin esitystä Helsingistä asti.

Siinä vaiheessa kun Koskelo mainitsi sanaparin ”maailman vahvin”, tämän kirjoittaja spontaanisti keskeytti kenraalin esityksen ja pyysi häntä toistamaan sanomansa. ”Ai minkä”, Koskelo kysyi. No sen, että maailman vahvin, toistin. Tämä dialogi paljastaa, että käsitys oli luennoitsijalle täysin selvä, minulle se oli uutinen!

- Kyllä, kun verrataan betonilaitteiden ja asepesäkkeiden tiheyttä. Talvisodan Mannerheim-linjassa oli noin sata betonilaitetta. Suurin piirtein samalla matkalla Salpa-asemassa Suomenlahden ja Kivijärven välillä on 430 betonista tehtyä ase- ja majoituskorsua sekä pesäkettä (lukekaa alla olevat kommentit, toisenlaisiakin lukuja on, kirjoittajan lisäys). Asepesäkkeitä on 250 metrin välein! Atlantin vallissa Normandiassa betonilaitteita on 1,5 km välein. Maginot-linja on erilainen, ja kuinkas sille kävikään, kenraali perusteli mielipidettään.

Koskelo ei edes maininnut, että Salpalinjassa em. osuudella monirivinen panssarieste kolmen tonnin kivistä tehtynä on yhtenäinen, samoin taistelu- ja yhteyshautaverkosto.

Salpalinja oli rakennettu ensisijaisesti ennaltaehkäiseväksi pelotteeksi, joka talvisodan jälkeen osoitti myös Suomen kansan pettämätöntä maanpuolustustahtoa.

Koskelo perusteli Salpa-aseman lujuutta myös muutamalla esimerkillä Neuvostoliiton suhtautumisesta siihen.

Jo syksyn 1940 päivitetyissä hyökkäyssuunnitelmissa NL oli varannut joukkoja Suomen suuntaan enemmän kuin talvisodassa Mannerheim-linjan murtamiseen. Ja uusissa suunnitelmissa oli hyökkäyksen painopisteenä linnoituksen kiertäminen Joensuun ja Kuopion korkeudelta. Jatkosodassa puna-armeijan joukoilta löytyivät piirustukset Salpalinjasta. Heti jatkosodan jälkeen valvontakomissio vaati tarkat tiedot Salpalinjasta ja NL vaati vielä syksyllä 1945 sen räjäyttämistä.

Nuo asiat viestittävät Koskelon mukaan yksiselitteisesti, että Stalin piti suomalaisten linnoitusta todellisena uhkana ja esteenä Suomen valloittamisessa. Minkä muun takia se olisi ollut siitä niin kovasti kiinnostunut.

Vielä niinkin myöhään kuin 1995 venäläiset muistivat Salpalinjan olemassaolon. Venäjän kenraalidelegaation ollessa Suomessa, kenraali Koslov oli kysynyt suomalaisilta, missä kunnossa ja käytössä Salpalinja on nykyään!

Loppuyhteenvedossaan Koskelo kiteytti Suomen kohtalon pelastukseksi jatkosodan jälkeen kaksi asiaa. Toinen oli edellä mainituin perustein luonnollisesti Salpa-asema ja toinen asekätkennän paljastuminen. Nuo asiat säikäyttivät venäläiset!

Ja jokainenhan meistä tietää, että Salpalinjassa ei taisteltu. Se täytti tehtävänsä nimenomaan pelotteena. Työtä se vaati, mutta veri säästyi ja itsenäisyys säilyi.

Paikalla olleen yleisön puolesta minä vielä kiitän Heikki Koskeloa suorasanaisesta ja erinomaisesta esityksestä. Se antoi meille Salpalinja-toimijoille entisestään puhtia painaa päälle esitellä Salpalinjaa sankarivainajiemme, sotiemme veteraanien ja sen rakentajien kunniaksi, antoi puhtia esitellä maailman vahvinta linnoitusta!

25 kommenttia:

Harri Ukkonen kirjoitti...

Ennen kun jatkan lisää,niin kysyn että onko tämä kerrottu pääasemassa olevien laitteiden määrä 430kpl sinun vai Koskelon laskema?

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Koskelon. Minulla on oma käsitys, mutta juuri nyt en löydä lukua, jonka olen joskus kartoilta laskenut. En tiedä onko Koskelolla pallokorsuja mukana. Kerro Harri. Sinulla on vamasti tarkka kuva. Inventointi kertoo keväällä tietysti oman versionsa.

Harri Ukkonen kirjoitti...

Niinpä! Tykkimiehellä on kanttia olla erimieltä kenraalin kanssa! Pääasemassa on tällä osuudella kantalinnoitteita keskeneräiset luolat mukaan lukien 335kpl (käynyt 318) ja lisäksi palloja 15kpl (käynyt 11),yhteensä siis 350 kappaletta.On lisäksi olemassa muutamia laitteita jotka varmastikkaan ei näy tulevissa inventointiluvuissa,enkä myöskään ole lisännyt näitä edellisiin lukuihin.

Lisäksi Vaalimaan oikaisulinjoille on aikaanaan rakennettu pallo-/kantalinnoitettuja majoituskorsuja 159 kappaletta (käynyt 124) ja Miehikkälän kirkonkylään tukilinjalle pallokorsuja 25kpl(käynyt 12).
Joten mitäköhän Koskelo näitä lukuja oiken keksii?

On myös olemassa erään toisen kenraalin jo 1944 antama lausunto Salpalinjasta,erityisesti koskien osuutta Suomenlahti-Kivijärvi,joka on Koskelon kanssa vahvasti ristiriidassa.

Nimetön kirjoitti...

Kyllä kai asekätekennällä ja Salpalinjalla jotain merkitystä oli, mutta olisi parempi pitäytyä kuitenkin tosiasioihin.

Hihhulointi ei pitkällä tähtäyksellä ole kenellekkään eduksi.

Ehkä se on yksi ongélma Salpalinjatietämyksen edistämisessä.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Anonyymin hihhulointi-sanasta voisi loukkaantua. Siitä ei ole kysymys, vaan siitä, että saataisiin jälkipolville oikeata tietoa. Kenraalin mielipide, toistan mielipide on arvokas, kun kokonaisuutta kukin miettii ja tekee johtopäätöksiä.

Harrille. Lukusi ovat varmasti hyvin lähellä totuutta. Koskelo tuskin on mitään keksinyt, hänkin on saatavissa olevien numeroiden armoilla. Luvut vaihtelevat muutenkin. Salpalinjan pallokorsuista olen nähnyt yleisimmän luvun 254. Jos Vaalimaan oikaisuasemissa niitä on 160 kpl, Miehikkälässä 40 kpl, Jängynjärven ja Kärjenlammin välissä 10 (tai 11), Iitiän ympärillä 49 ja Skinnarilassa 15,niin kokonaisluku on 274! Suuruusluokat ovat kuitenkin paikallaan.
Woldemar Hägglundin arvio ja raportti syksyllä 1944 Salpalinjan taisteluarvosta oli pessimistinen. Sekin oli pitkälti hänen mielipiteensä.

Harri Ukkonen kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Harri Ukkonen kirjoitti...

Ei pidä sekoittaa Kivijärvestä pohjoiseen päin olevia kantalinnoitteita tähän keskusteluun.

Nähtävästi uskot 90-luvulla virassa toimineen kenraalin puheita/kirjoituksia ennemmin kuin sodanajan kenraalin jotka perustuvat todennäköisesti maastokäynteihin?
Kysytkö Koskelolta mihin lähteeseen hänen väitteensä lukumäärästä perustuu? Minulla nämä perustuvat itse tehtyihin havaintoihin maastossa.Olen myös tehnyt samat havainnot kuin kenraali Hägglund 1944 antamassaan lausunnossa.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

En kysynyt Koskelon lähdettä. Kyllä tässä puhutaan Suomenlahden ja Kivijärven välisestä kannaksesta. On hyvä, että on useita mielipiteitä. Jokainen eläköön uskossaan. Minun rannikkotykistön tulenjohtajan koulutukseni ei riitä kyseenalaistamaan sen paremmin tykkimiehen kuin kenraalienkaan mielipiteitä ja arvioita. Joka tapauksessa Salpalinja herättää intohimoja. Se on erinomaista.

Harri Ukkonen kirjoitti...

Ehdottomasti tälläiset väitteet kannattaa kysyä vaikka jälkikäteen ettei kenellekkään tule vääriä uskomuksia,onhan nämä julkisesti esitetty ja laitteiden lukumäärä on yksinkertainen laskutoimitus.

Oletko myös samaa mieltä Koskelon kanssa että aseistettuja kantalinnoitteita on 250 metrin välein?
Muille lukijoille tiedoksi että pahimmillaan tämä matka on 2.3 kilometriä!

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Puhuessaan 250 metrin välein hän käytti sanaa asepesäkkeitä. Ei siis välttämättä kantalinnoitettuja. Salpa-asemassa on 1250 kenttälinnoitettua kk-pesäkettä. Eiköhän niistä osa riitä myös puheena olevalle välille.

JuhaK Lahdesta kirjoitti...

Näihin lukuihin. Tälläinen maallikkoharrastaja on jo valmiiksi sekaisin. Esim Nihtilästä kertovassa kirjassa II.Armeijakunnan alueelle on Huhtikuuhun 1941 mennessä rakennettu lähes 100 järeätä Betonikorsua. Oeschista kertovassa kirjassa taas kesään 1941 mennessä on II.Armeijakunnan alueelle valmistunut 308 betonikorsua. Arimo taas kertoo että 1.6.1941 Valmiina II.armeijakunnan alueella 306kpl+2 (stemmaa Oeschin kanssa). Rakenteilla 114kpl+9. Tuo tekisi 431kpl?? Noi +(numero) on betonisia kenttäkorsuja mutta kestolinnoitteita kuitenkin. Valmiiksi oli suunniteltu tuolloin kyseisen Armeijakunnan alueelle myös 123kpl lisää.

Harri Ukkonen kirjoitti...

Mielenkiintoista että samassa lausekkeessa kirjoitetaan Mannerheim-linjasta,Atlantinvallista,Maginot-linjasta ja sitten nämä välissä mainittavat 250 metrin välein olevat pesäkkeet ovatkin ehkä myös kenttälinnoitteita.
Jos alkaa näitä kk-pesäkkeitä tuonne linjalle puheissaan jakelemaan,niin näillä puheilla pitäisi myös olla katetta,eikä puhua siltä mistä kivalta sattuu tuntumaan! Kysy nyt tämäkin kappalemäärä Koskelolta kun kerkiät ja pyydä jakamaan nämä 430 kantalinnoitetta tuonne metsiin niin saadaan niillekkin omat etäisyytensä.


Juhalle: Nyt on kyseessä syksyn 1944 tilanne.

Juha K Lahdesta kirjoitti...

En ole mitenkään varma että Koskelon esitelmässä mentiin vuodessa 1944 siltä osin. On sellainen muistikuva että muilta osin oltiin vielä välirauhassa ja Jatkosodan alussa.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Harrí, löysää pipoa. Blogissani ao. kappaleessa siteeraan kenraalin puhetta, niin tarkoin kun vajaan 20 vuoden lehtimieskokemuksella pystyn. Se on blogissa kirjoitettu kenraalin sanomana, enkä minä sitä voi muuttaa. On fakta, että Koskelo noin sanoi. Jos hänen tiedoissaan on tilastovirhe, ei se poista sitä, että hänen mielestään Salpalinja on maailman vahvin linnoitus Virolahden ja Luumäen välillä. Ja sen minä blogissani halusin kertoa, koska se on painavaa sanottavaa. Virheitä sattuu. Joka tapauksessa Koskelon esitys oli hyvä, ajatuksia herättävä ja yleisö siitä tykkäsi. Vahinko, kun et ollut paikalla, olisit voinut kyseenalaistaa sinua häiritsevät asiat saman tien.

Harri Ukkonen kirjoitti...

Käytän Wärtsilän m/40 peltipipoa joten löysääminen ei mahdollista.Suosittelen tätä mallia myös sinulle,koska onhan tällä tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä sotamiehestä kenraaliin viime sotien ajoilta ja tämä on valmistettu Suomessa.
Koskelo saa omasta puolestani olla ihan mitä mieltä haluaa maailman vahvimmista,mutta se että et yritä,etkä edes halua kyseenalaistaa tuota lukemaa onkin sitten toinen juttu.
Mietippä kuinka monta lukijaa menee nämäkin lukemat uskomaan täytenä totuutena,mitkä tuskin perustuvat mihinkään faktoihin. Yleissotahistorian harrastajille ja ensikertaa vaellukselle tuleville nämä kirjoitukset menevät vain ja ainoana totuutena,onhan ne itse kenraalin kertomia joita ei osata,eikä sovi kyseenalaistaa.
Toisaalta ihan hyvä että en tullut kuuntelemaa tuollaista esitelmää ja toisaalta kenraalille olisi varmaankin ollut uusi asia,että joku kuninkaallisen kenttätykistön tykkimies uskaltaa olla hänen kanssaan erimieltä.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Minä arvostan sanan ja mielipiteen vapautta. Siihen on oikeus niin tykkimiehellä kuin kenraalilla. Niin kuin aiemmin olen sanonut, nuo kiistanalaiset luvut täsmentyvät viimeistään ensi keväänä museoviraston inventointitulosten tultua. Sekään ei välttämättä ole koko totuus. Uskon silti, että Harrin ja inventoinnin luvut ovat hyvin lähellä toisiaan. Malttakaamme odottaa. Lisäsin blogiin ao. kohdalle kehoituksen lukea myös nämä kommentit!

Juha K Lahdesta kirjoitti...

Minulla on sellainen kuva että armeijan puolelta näitä on inventoitu useaan kertaan milloin kenenkin toimesta tai käskystä. Jostain tälläisestä paperista Koskelon esittämä lukukin melko varmasti on. Esitelmässä oli toki muutakin asiaa kuin tämä kiistelty luku ja ilmaisu.

Harri Ukkonen kirjoitti...

Terho,kerrotko oman käsityksesi luvusta,monessako olet käynyt kyseisellä osuudella ja mihin perustuu uskomuksesi että Museoviraston ilmoittama määrä ei olisi oikea?

Juha K Lahdesta kirjoitti...

Sotken vielä tähän väliin sen että oman Käsitykseni mukaan inventoinnissa löytyi ainakin jokin laite mitä ei ollut kartoisssa ja jotain ei löytynyt tai niillä ei käyty tämän inventoinnin yhteydessä. Eli ei kai museoviraston inventointi sekään mikään 100prosenttinen totuus ole. Tämä vain omana mielipiteenäni siis.

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Inventointi juuri kuten Juha edellä kertoo.
En ole käynyt läheskään kaikissa korsuissa. Täytyypä laskea lukumäärä pv:n linnoitusteknikko Arvo Tolmuselta aikanaan saamistani kartoista. Edellinen kommenttini ei tullut julkaistuksi, onkohan tässä joku raja?

Terho Ahonen Miehikkälä kirjoitti...

Pv:n kartoilta laskin luvun 344 (Härkämäen toinen luola mukaan, niin 345 laitetta). Luvussa Santsaaren, Parkkisaaren ja Petäjäsaaren laitteet ja Mieh pääaseman pallokorsut (15).

Jukkeli65 kirjoitti...

Poikasena ynnäilin käyneeni 130 kantalinnoitteessa tai luolassa rannikon ja Saarasjärven välillä, eikä tuossa ole suinkaan kaikki välillä olevat, pihoissa en käynyt ja peitetyt (Harju) jäi huomaamatta, samoin taaempiin majoituskorsuihin ei riittänyt mielenkiintoa, koska ne olivat melko samalla kaavalla tehtyjä. Vielä 70-luvun lopulla oli linnoitusteiden risteyksissä puiset korsun numerolla varustetut viitat melko hyvin tallella, mikä helpotti tutkimusretkiä, silloinhan koko linja oli muuten hys-hys. Nythän löytää kiviesteetkin karttapaikalta.

Harjusta koilliseen oli muutama korsu, joissa oli koko rekvisiitta paikoillaan 70-luvulla ja ovet visusti lukossa, nämä oli tyhjennetty muiden tyyliin kymmenisen vuotta myöhemmin, olikohan niillä harjoituskäyttöä vielä tuolloin, vaikka vihollinen ei tullutkaan idästä?

Harri Ukkonen kirjoitti...

Varmaankin nämä Harjun pohjoispuolen laitteet ovat olleet puolustusvoimien käytössä,niin kuin vieläkin ne kaksi eteläpuolella.
Vähän vielä tästä Koskelon mainitsemasta Neuvostoliiton kiinnostuksesta Salpalinjaa kohtaan,eli pystyykö kukaan luettelemaan sotilaallisia asioita Suomessa joista Neuvostoliiton tiedustelu ei olisi ollut kiinnostunut 1922-91? Itse luulen tietäväni kokonaista yhden. Varmaankin sieltä 1960-80 luvuilla ostetut asejärjestelmät eivät suoranaisesti kiinnostaneet,mutta niiden käyttötavat täällä taas kyllä.

Juha K Lahdesta kirjoitti...

Laitan tähän tuon keskustelua aiheuttaneen lohkon, II AK ilmoituksen huhtikuulta 1941.
Valmiina 285kpl
Rakenteilla 87kpl
Suunnitteilla 94kpl

Eli sen huhtikuun suunnitelman mukaan olisi tuolla osuudella ollut 466kpl kantalinnoitetta. Ja tämä määrä olisi vielä lisääntynyt jos olisi linnoitettu rauhan vallitessa. Tätä taustaa vasten ajatellen niin voi vain kuvitella kuinka raju isku Suomelle ja sen kansalle Talvisota oli. Linnoitustöitä tai niiden kustannuksia ei juuri aikalaisten poliitikkojenkaan toimesta kyseenalaistettu.

Juha K Lahdesta kirjoitti...

Ja laitetaas sekin vielä että tuolloin huhtikuussa oli II AK osuudella valmiina kenttälinnoitteista yhteensä 934kpl kk-asemia ja pst-asemia.