Sotahistoriallinen kolmio!

Itä-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Jukka Pennanen kertoi minulle ja Salpavaelluksen johtajalle Risto Sivulalle viime marraskuussa kaakkoissuomalaisesta sotahistoriallisesta kolmiosta. Hän toisti ajatuksensa ”kaikelle kansalle” heinäkuun alussa Salpavaelluksen komeassa päätösjuhlassa Miehikkälässä.

Kouvolan sotahistoriallisessa hankeessa mukana oleva Pennanen tarkoittaa sotahistoriaan pohjautuvaa matkailullista kolmiota, jonka yksi kulma on Kouvola, toinen Kotka-Hamina ja kolmas Lappeenranta.

Äkkiajatuksella Kotka, Hamina ja Lappeenranta ovat historiallisia linnoituskaupunkeja. Jopa minun keskikouluhistorialla tiedän, että kaksi viime mainittua ovat sitä jo ainakin 1740-luvulta ja Kotka viimeistään Suvorovin linnoituskaupunkina (Ruotsinsalmi, Kyminlinna) 1700-luvun lopulta.

Mutta, että Kouvolalla olisi muuta sotahistoriaa kuin viime sotien ilmapommitusten maalina oleminen?

Käänne tapahtui, kun vuonna 2009 koko Keski- ja Pohjois-Kymenlaakso liittyi yhdeksi ja samaksi Kouvolan kaupungiksi. Valkealan kautta mukaan tulivat ainakin Utin ja Selänpään lentokentät. Elimäki ja Anjalankoski toivat mukanaan Kymijoen Ruotsi-Suomen ja Venäjän rajajokena ja siihen liittyvät monet tapahtumat, Värälän rauhoineen, Anjalan liittoineen ja muineen.

Hyvä on. Kouvolalla on sotahistoriallinen taustansa ja siihen nojaten kenraalin puhuma kolmio saa siitä yhden kärjen.

Sitten tullaan kolmion sivuihin. Kymijoki monine historiallisine kohteineen on ilmiselvästi yksi sivu. Lappeenranta–Kouvola –sivu nojaa Salpausselkään ja tietysti Taavetin linnoitukseen. Kotka-Hamina (kolmion tylppä kaksoiskärki) ja Lappeenranta –sivuna onkin sitten Jukka Pennasen mukaan itseoikeutetusti Salpalinja.

Ja jos vähän tarkemmin asiaa ajatellaan, Salpa-asemaa on joka tapauksessa Hamina-Taavetti –linja ja juttuun voidaan kytkeä myös Kymijoki-linja Salpalinjan yhtenä alkuvaiheen vaihtoehtona, unohtamatta linnoitustoimistoa Myllykoskella. Eli Salpalinja kyseisessä kolmiossa on itse asiassa enemmänkin kuin pelkkä yksi sivu.

Asian matkailullinen idea on luoda kolmion kärjistä ja niitä yhdistävistä sivuista sotahistoriaa monipuolisesti esittelevä matkailukohteiden ketju ja reitistö. Ja niin, että sitä ei päivässä eikä vielä kahdessakaan kierrettäisi, vaan tutustumiseen käytettäisiin mieluimmin useita päiviä. Tällöin viipymä edellyttää matkailijoilta majoittumista ja syömistä ja muidenkin palvelujen käyttöä. Sehän merkitsisi rahaa koko seudulle.

Jotain tuollaista on kenraalin kertoman ajatuksen taustalla. Homman käynnistyminen edellyttää luonnollisesti sopivien yritysten löytymistä ja niiden sitoutumista tahoillaan hoitamaan roolinsa.

Uskaltaisin väittää, että Salpalinjan osalta valmius edellä mainitun kolmion toimimiseen ei ole ainakaan heikoimpia. Valmiutta on ja sitä varmaan pystytään parantamaankin.

Isompia ympyröitä ja kuvioita tämä kaakkoinen Suomi paperiteollisuuden romahtamisen tilalle tarvitseekin. Matkailu järkevästi ketjutettuna, teemoitettuna ja hoidettuna voisi paikata ainakin osittain syntynyttä taloudellista aukkoa.

Salpalinja tuon kolmion itärajan kestävänä sivuna voisi olla koko tuon toiminnan selkäranka, niin itään kuin länteen, pohjoiseen ja etelään!