Tämä laaja kirjoitus on sotahistoriaharrastaja Osmo Kimmon tutkimus siitä, mitä Kymenlaakson rannikolla ja erityisesti Virolahdella tapahtui talvisodan lopussa maaliskuussa 1940. Esitys on tarkka ja perustuu saatavilla olleisiin arkistolähteisiin, jotka, niin kuin kirjoittaja itse huomauttaa, ovat puutteellisia, kadonneet, hävitetty tai asiakirjoja ei ole edes laadittu. Esimerkkinä arkistojen niukkasanaisuudesta on pelkistetty yhden virkkeen maininta Miehikkälän suojeluskunnan vuosikertomuksessa 1940: ”4. päivänä maaliskuuta lähti suojeluskuntamme 195-miehinen komppania Virolahden rannikolle päästen 11-päiväisellä retkellä jo hiukkasen sodan makuun ennen rauhan solmiamista.”
Erityisesti monelle
nykypolven ihmiselle on uutta ja varmasti kiinnostavaakin Miehikkälän
suojeluskuntakomppanian mukanaolo taisteluissa. Sama pätee todennäköisesti
Virolahden suojeluskunta- ja merisuojeluskuntakomppanioiden osuuteen taisteluissa.
Kaiken kaikkiaan Osmo Kimmon esitys on kattavin, mitä missään kirjoissa
tai kirjoituksissa on ennen julkaistu Virolahden taisteluista ainakin
Miehikkälän näkökulmasta katsottuna.
Miksi sitten Salpalinjaan keskittyneessä blogissani julkaisen tämän, sekä
lisäksi juttumuotoon laaditun oman kirjoitukseni tapahtumista? Ensinnäkin
minulla ei ole muuta internet-alustaa, jossa tätä julkaista. Toiseksi
tapahtumat Virolahden rannikolla maaliskuussa 1940 ovat suorastaan Salpalinjan
esikartano; syy rakentaa maalinnoitukselle myös merellinen jatke! Ylipäällikkö
Mannerheim päätti Salpalinjan ja sen merellisen jatkeen rakentamisesta vain
noin kaksi viikkoa siitä, kuin viimeisiä taistelulaukauksia Virolahden jäillä
ammuttiin! Suosittelen lukemaan. Klikkaa kuvia isommaksi.(TA)
Lue myös tähän aiheeseen liittyvät erillisblogit Suojeluskuntajoukot estämässä maihinnousua Virolahdella http://salpalinjansalat.blogspot.com/2020/10/suojeluskuntajoukot-estamassa.html ja Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kokoonpano http://salpalinjansalat.blogspot.com/2020/10/osmo-kimmo-miehikkalan.html
Osmo
Kimmo: Kymenlaakson rannikon puolustus talvisodassa
Talvisodassa Kymenlaakson rannikon puolustuksesta vastasi
Merivoimiin kuuluva Kotkan lohko, jonka perusti rauhanajan 2. Erillinen
rannikkopatteristo. Kotkan lohko ulottui Pyhtäältä Virolahdelle, mistä alkoi
Viipurin lohko. Ylimääräisten harjoitusten yhteydessä Kotkan lohkolle
alistettiin kolme jalkaväkipataljoonaa: Er.P 21 Pyhtäälle, Er.P 22 Inkeroisiin
reserviksi ja Er.P 24 Virolahdelle.
Kotkan lohkon komentajana toimi everstiluutnantti T.
Kainulainen, joka joulukuun 1939 puolivälissä ennakoiden Suomenlahden
jäätymistä, otti yhteyttä Kymenlaakson sk-piirin päällikköön eversti Berghiin.
Hän uhkan ymmärtäen käynnisti suojeluskuntapataljoonien perustamisen
yli-ikäisistä miehistä, nuorista pojista ja lotista.
Kymenlaaksoon perustettiin 7 suojeluskuntapataljoonaa.
Rannikon suojeluskunnat muodostivat I – IV/Haminan lohkon
suojeluskuntapataljoonat rannikon suojaamiseksi. Nimet olivat harhaanjohtavia,
mitään Haminan lohkoa ei ollut, mutta Kotkan lohkon esikunta oli kyllä
Haminassa. Jatkossa käytetään nimiä I-IV Sk-pataljoona. Pohjois-Kymenlaaksossa
muodostettiin kolme pataljoonaa, I – III/Kymenlaakson suojeluskuntapataljoona,
maahanlaskujen torjuntaan Kausala – Luumäki rataosuudella.
Talvisodan YH:ssa kaikki asevelvollisiin ikäluokkiin
kuuluvat suojeluskuntalaiset siirtyivät puolustusvoimien yksiköihin. YH:ssa
perustettiin kotijoukot yhdistämällä puolustusvoimien alueorganisaatio ja
suojeluskunnat kotijoukkojen esikunnan komentoon. Kotijoukkojen päälliköksi
määrättiin suojeluskuntain päällikkö ja esikunnaksi Suojeluskuntain
yliesikunta. Sodan syttyessä
sotatoimialueille joutuneet suojeluskuntapiirit alistettiin sotilasasioissa
kenttäarmeijalle.
Kotijoukkojen tehtävänä oli täydennyshenkilöstön
kouluttaminen ja toimittaminen kenttäarmeijalle sekä uusien joukkojen
perustaminen ja ”kotialueen” turvaaminen yhdessä sk-järjestön kanssa sekä monet
huoltoon liittyvät tehtävät kuten autojen ja hevosten otto puolustusvoimien
tarpeisiin.
Sk-pataljoonien
perustaminen Kymenlaakson suojeluskuntapiirissä
I sk-pataljoonan 1. komppanian muodosti Virolahden
suojeluskunta, 2. komppanian Virolahden merisuojeluskunta ja 3. komppanian
Miehikkälän suojeluskunta. Pataljoonan komentaja oli res.vänr. V. Turunen.
Miehikkälän suojeluskuntakomppanian perustamisesta
annettiin 18.12.1939 päiväkäsky, missä määrättiin komppanian kokoonpano:
komentoryhmä, neljä kiväärijoukkuetta sekä toimitusjoukkue, missä muonittajina
oli kaksi lottaa, viiden lotan muodostaessa lääkintäryhmän. Komppanian vahvuus
oli 15 aliupseeria, 167 suojeluskuntalaista ja 7 lottaa sekä 10 sk-alokasta
ajomiehinä. Komppanian päällikkönä toimi aluepäällikkö Reino Raitio.
KA, Kymenlaakson sk-piirin esikunnan arkisto: Malmberg on ulkomaisine
vieraineen tutustumassa hiihtotaistelukouluun. Kuva on otettu Virojoen
keskustassa (1934?). Suojeluskunnissa siis varauduttiin talvitaisteluihin
ainakin 1930 -luvulla.
Pataljoonien perustaminen alkoi niiden miehityksen
määräämisellä, mitä seurasi koulutus sekä aseiden ja varusteiden hankinta.
Suojeluskuntapiirin koulutuskeskuksessa Kausalassa käynnistettiin tammikuussa
1940 kapteeni Widenojan johdolla sarja kursseja, joilla annettiin 10 päivässä
pikakoulutus pataljooniin nimetyille komppanianpäälliköille,
joukkueenjohtajille ja ryhmänjohtajille. Tammi- helmikuussa koulutettiin 20
komppanianpäällikköä, 83 joukkueenjohtajaa ja 410 ryhmänjohtajaa. Lisäksi
aluepäälliköt (ainakin Miehikkälässä ja Vehkalahdella) järjestivät alueittain
viikon mittaisia alokaskursseja.
Kymenlaakson
suojeluskuntapiirin esikunnan henkilöstöä talvisodan ajalta, ylärivissä
vasemmalta E. Airio, Muotinen, M. Tiusanen, Rossi, E. Lothner, Paavola ja
alarivissä vasemmalta T. Haila, V. Penttala, W. Bergh, V. Videnoja, J. Walden.
KA: Kymenlaakson sk-piirin esikunnan arkisto.
Suojeluskuntapiirin esikunnassa palvellut luutnantti Juuso
Walden sai tehtäväkseen hankkia pataljoonilta puuttuvan aseistuksen, missä hän
onnistui hyvin. Miehikkälän komppanialla oli helmikuun alkupäivinä 121
kivääriä, 2 konepistoolia ja 1 konekivääri.
Tilanteen
kehitys tammi- helmikuussa 1940
Kannaksella
ja Laatokan Karjalassa tarvittiin vahvistuksia. Kotkan lohkolle varatut
jalkaväkipataljoonat saivat uudet tehtävät. Er.P 22 sai 1.1.40 käskyn siirtyä
Impilahteen, Er.P 24 määrättiin 12.2.40 Kannaksen Armeijan käyttöön
Suur-Merijoelle ja 17.2.40 Er.P 21 käskettiin Vilajoelle ja sieltä edelleen
Ravansaareen ja Suonion saareen. Näin Kotkan lohkon rannikon puolustus oli
rannikkotykistön kiinteiden linnakkeiden varassa.
Kolmesta
erillisestä polkupyöräkomppaniasta muodostettu osasto Ravila saapui Kotkan lohkolle
15.2.40, missä se ryhmitettiin Haapasaarille ja Tammioon. Purjehduskausi oli
ohi joten Merivoimat muodostivat laivastoasemilta ja läntisiltä
rannikkolohkoilta irrotetuista miehistä erillisiä pataljoonia siirrettäviksi
Viipurinlahdelle. Helsingin Laivastoaseman perustama Pataljoona Aaltonen
alistettiin 24.2.1940 Kotkan lohkolle, minne se saapui autokuljetuksin
seuraavana päivänä ja ryhmitettiin pääosin Kotkan Mussaloon. Ahvenanmaalta
irrotettu 2.Erillinen konekiväärikomppania saapui Haminaan 2.3.40 ja sieltä
edelleen Virolahden alalohkolle, missä se jaettiin linnakkeille.
Merivoimien
tiedustelutietojen mukaan vihollisella oli 26.2. ulkosaarilla ainakin neljä
pataljoonaa Kronstadtin maihinnousuprikaatista. Niistä puolet oli Suursaaressa,
jossa oli myös kenttätykistöä ja panssarivaunuja, samoin Lavansaaressa. Lugassa
Leningradin eteläpuolella oli jalkaväkidivisioona ja kasakkarykmentti, joiden
johto oli Lavansaaressa. Edeltävinä päivinä vihollinen oli siirtänyt saarille
lisää joukkoja ja Suursaareen oli saapunut 200 hevosen kuormastokolonna.
Helmikuun
loppuun mennessä suomalaiset menettivät Viipurinlahden itärannan. Meren
jääpeite oli poikkeuksellisen kantavaa kestäen myös raskasta kalustoa.
Suojeluskuntapataljoonien
taisteluvalmiuden nostaminen
Piiripäällikkö
antoi 27.2.1940 käskyn kiireellisesti nostaa pataljoonien taisteluvalmiutta.
Kiväärit
ja varusteet:
Jokaisella miehellä tulee olla kivääri ja siihen 90 kpl patruunaa,
hiihtovälineet voiteineen, lumipuku, selkäreppu, ruokailuvälineet, kolmen
päivän kuiva muona, varajalkineet, alusvaatekerta, peitehuopa, päällystakki,
pomppaturkki tai ulsteri, ensisidepaketti ja jollei kaasunaamaria niin
suojatuppo.
Pk:t
ja kp:t:
Suojeluskunnissa olevat pikakiväärit ja konepistoolit eivät saa olla
varastoituina varastoihin vaan ne on jaettava niiden ampujille. Jokaista pk:ä
kohti tulee olla jaettuna ampujalle ja ampujan apulaiselle yhteensä 300
patruunaa. Lippaita ei täytetä ennen kuin hälytyksen sattuessa. Jokaiselle
kp-miehelle on jaettava 200 patruunaa konepistoolia kohti.
Kenttäkeittiöt: Jokaista komppaniaa varten varataan
kenttäkeittiöksi yksi jaloilla seisova karjakeittiö. Mikäli suinkin on
mahdollista, on tällainen karjapata otettava heti komppanian käyttöön ja
sijoitettava se valmiiksi rekeen. Keittiöajoneuvon tarpeellinen kalusto, kuten
lihalaatikot, lihakirveet, sahat, myrskylyhdyt, ämpärit, kynttilät, maitoastiat,
keittovälineet ja ruuankuljetusastiat on heti hankittava tai valmiiksi
tiedusteltava, mistä ne nopeasti saadaan.
Kuljetusvälineet: Kokonaisten komppanioiden nopeaan
kuljettamiseen, etupäässä rannikon suuntaan, on tehtävä tarkka suunnitelma.
Tämä edellyttää kuljetusvälineiden, autojen ja hevosten varaamista etukäteen.
Tätä varten komppanian päälliköiden ja erillisten joukkueiden johtajien on
yksikkönsä alueella suoritettava autojen ja hevosten tiedustelu. Tarvittavien
autojen omistajien nimet ja osoitteet sekä autojen laatu on heti puhelimitse
ilmoitettava Piiriesikuntaan. Luetteloiden perusteella Piiriesikunta lähettää
autojen omistajille kirjallisen sopimuskaavakkeen siitä, että autot on varattu
sk-pataljoonien käyttöön. Ennen kuin tämä toimenpide on valmis, on
komppanioiden päälliköiden ja vastaavien suullisesti auton omistajien kanssa
sovittava siitä, että nämä autot ovat aina lähtövalmiina, kuljettajat varattuna
ja tankeissa polttoainetta, jota saadaan jakelupaikoista aluepäällikköjen
antamilla ostotodistuksilla. Yhdellä kuorma-autolla voi kuljettaa yhden
kiväärijoukkueen, jolloin kaksi ryhmää sijoitetaan autoon ja kaksi ryhmää
suksilla kahdessa noin 30 metriä pitkässä köydessä auton perässä.
Henkilöautolla voi vastaavalla tavalla kuljettaa hyvin kaksi ryhmää. Sikäli kun
autoja yksikön alueella ei ole saatavissa on kuljetuksiin varattava hevoset.
Lääkintävarusteet: Suojeluskunnissa lienee jossain määrin
jäljellä sairaspaareja, ensisiteitä ja lääkintäaliupseerin laukkuja. Vaikka
komppanioihin ei olekaan sijoitettu lääkintämiehiä on jokaiseen komppaniaan
lääkintälottien lisäksi jos mahdollista varattava ainakin yksi
lääkintäaliupseeri ja korpraali. Näille on varattava lääkintäaliupseerin
varusteet. Jokaiselle komppanialle on varattava myös kahdet sairaspaarit. Ellei
paareja ole, on ne tehtävä heti. Jokaista sairaspaaria kohti tulee olla kaksi
kantohihnaa ja vähintään yksi peitehuopa.
Siteet
ja lääkkeet:
Suojeluskunnissa olevat ensisidepaketit on heti jaettava suojeluskuntalaisille.
On käännyttävä paikallisten lottien puoleen, että ne heti ryhtyvät valmistamaan
puuttuvat ensisidepaketit. Ensisiteet valmistetaan sideharsosta ja varustetaan
pumpulitukolla kuten valmiitkin paketit. Valmis paketti kääritään ensinnä
voipaperiin ja sen päälle luja käärepaperi. Valmiit paketit desinfioidaan
paikallisten sairaaloiden sterilisaattoreissa. Lääkintäaliupseerien selkä- ja
vyölaukkuihin on varattava kuumemittari, haavapinsetti, sidesakset,
kolmikulmaliina, kimmoinen side, lääkelasi, hakaneuloja, ja mikäli mahdollista seuraavia
lääkeaineita: luminaalia, streptolysinia, asperiinia, codeinia ja kamferia sekä
mikäli mahdollista myös influenssa, päänsärky- ja yskänpulveria. Varmaan
apteekkarit luovuttavat nämä lääkeaineet sk-komppanioille ilmaiseksi kun asian
tärkeys heille selitetään.
Vapaaehtoisen maanpuolustustyön
voimannäyttö
Suojeluskuntapataljoonien perustaminen ja varustaminen oli
Kymenlaakson vapaaehtoisen maanpuolustustyön voimannäyttö. Sen lisäksi, että
pataljoonien henkilöstö oli vapaaehtoista myös varusteet ja kuljetusvälineet
saatiin vapaaehtoista tietä. Vapaaehtoisuuteen sisältyy poikkeus. Vuonna 1939
kutsunnoissa olleiden ja palvelukseen hyväksyttyjen palvelukseen kutsumista
aikaistettiin. Ensimmäisen erän saapumisaika oli 27.12.1939 ja toisen
15.2.1940. Sk-pataljooniin määrätyt ja noihin saapumiseriin kuuluneet miehet
kasarmoitiin oman suojeluskuntansa alueelle, missä he aloittivat
varusmiespalveluksensa aluepäällikön komennossa kuuluen edelleen
sk-pataljoonaansa.
Vihollinen
aktivoituu Kotkan lohkolla
Vihollisen
lentotoiminta Kotkan lohkolla lisääntyi maaliskuun alussa. Lohkon alueella
havaittiin maaliskuun 3. päivän aikana 360 pommikonetta ja 120 hävittäjää.
Yöllä kello 01.48 tuhoutui pommituksessa Kotkan lohkon esikuntarakennus
Haminassa kalustoineen ja arkistoineen. Samalla katkesivat viestiyhteydet
lohkon esikuntaan. Aamulla rykmentin vahvuinen osasto hyökkäsi
Suursaaresta kohti Haapasaaria. Hyökkäys torjuttiin rannikkotykistön tulella,
vihollisen tappiot arvioitiin 800 kaatuneeksi. Virolahden alalohkolla parin
pataljoonan vahvuinen osasto havaittiin klo 6.50 etenemässä kohti Isokalastajaa
(Kiuskeri), joka menetettiin klo 9.30. Klo 7.40 havaittiin rykmentin vahvuisen
vihollisen lähestyvän etelästä kohti Huovaria, josta tähystysvartio vetäytyi
klo 9.30, vihollisen jatkaessa levittäytyneenä etenemistään.
Virolahden
alalohkon komentaja, kapteeni Rautavaara, raportoi tilanteesta Kotkan lohkolle:
Narvista (Narvi on noin puolimatkassa Lavansaaresta Pitkäpaateen) on hyökännyt
rykmentin verran vihollisia Isokalastajaan. Tällä hetkellä saaresta
taistellaan, mutta sitä painostaa ylivoima. Olen hälyttänyt suojeluskunnan.
Pyydän lisäjoukkoja ja karttoja. Pitäjää evakuoidaan, mutta autoja tarpeen.
Yhteydet ovat poikki Haminaan. Juuri saadun ilmoituksen mukaan noin rykmentin
vahvuinen osasto lähestyy etelästä Huovaria, Mustamaa avaa tulen.
Virolahden
alalohkon puhelinsanomassa klo 8.00 ilmoitettiin: Suojeluskuntapartioilla
varmistettu rantakylät. Suojeluskunnat on hälytetty, mutta kestänee 2-3 t ennen
kuin saadaan kokoon. Os. Kaiterasta (Linnoitustehtävissä Virolahdella toiminut
pioneeriosasto) on saatu 70 miestä varmistamaan Orslahden suunnan.
Alokaskomppania hälytetty ja marssii asemiin Kirkonkylä – Hanski maastoon. Os.
Ojasesta yksi joukkue matkalla Pitkäpaateen ja 1 1/2 joukkuetta Hurpun –
Hanskin asemiin. Näkyväisyys huono, vain 4 km, joten tykistön tulenjohto on
vaikeata. Pidän rantaviivan
mahdollisimman kauan omassa suunnassani (alalohkon esikunta oli Virolahden
kirkolla), mutta Orslahti – Koskela ja saaristo Pitkäpaasi – Paatio –
Laitsalmi ovat vaikeassa asemassa ja vihollinen yrittää sieltä. Päämaja
antoi käskyn pitää linnakkeet viimeiseen saakka. Ensimmäinen hälytetty
suojeluskuntapataljoona oli Virolahden ja Miehikkälän suojeluskuntien
muodostama pataljoona Turunen.
Virolahden
alalohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572770
Kotkan
lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1535009
Talvisodan
historia, osa 4 s. 122: Kotkan lohko maaliskuu 1940.
Karttapiirros Virolahden rannikolta
Piirroksessa rannikkolinnakkeiden nimet on
alleviivattu.
Vastatoimet
Kymenlaaksossa
Virolahden
alalohkon komentajan hälytyksestä aamulla 4.3.1940 käynnistyi I Sk-pataljoonan
eli Pataljoona Turusen kokoaminen.
Miehikkälän sk-komppanian perustamispaikkana voidaan pitää Miehikkälän
suojeluskuntataloa Miehikkälän kirkolla. Toiminnan nopeuttamiseksi komppanian
kokoontumispaikaksi oli määrätty Virojoki, missä komppania varsinaisesti
koottiin. Tämä oli mahdollista, koska hevoset ja reet oli varattu, aseet ja
patruunat ryhmäaseita myöten oli jaettu suojeluskuntalaisille ja varusteet
olivat heidän omiaan.
Suojeluskuntapiirin
päällikkö oli kutsunut sk-pataljoonien komentajat ja komppanian päälliköt
Myllykoskelle selvittääkseen pataljoonien valmiuden. Puhuttelun aikana aamulla
4.3.40 ev. Bergh sai tiedon vihollisen hyökkäyksestä ja alisti välittömästi
rannikon suojeluskuntapataljoonat Kotkan lohkolle. Puhelinsanoma tästä saapui
lohkon esikuntaan klo 10.54. Virolahden alalohko oli jo klo 8.00 lähettänyt
auton noutamaan Virolahden ja Miehikkälän aluepäälliköitä Myllykoskelta.
Pataljoona
Aaltonen sai klo 11 käskyn siirtyä Kotkasta Haminaan. Pataljoonan saavuttua
Haminaan lohkon komentaja käski sen siirtyä edelleen Virolahdelle.
Autokuljetus saapui Eerikkälään klo 16.30 ja pataljoona lähti oppaan avustamana
klo 19 hiihtäen tavoitteena Paatio.
Piiripäällikön
käskyssä sk-pataljoonien komentajille käskettiin: Kaikki alaisenne
suojeluskuntalaiset kutsutaan viipymättä vakinaiseen palvelukseen. Pataljoonat
alistetaan Kotkan lohkon komentajalle. Täydelliset nimiluettelot palvelukseen
kutsutuista on lähetettävä PE:n toimisto III:een. Kymenlaakson
suojeluskuntapiirin spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542054
Miehikkälän
sk-komppania siirtyi 4.3.1940 Miehikkälästä Virojoelle, missä se koottiin.
Marssi jatkui Virojoelta Pitkäpaateen. Kertomatiedon mukaan suunnistuksessa
huonossa säässä oli vaikeuksia. Tilanteesta selvittiin kalakauppiaan Anton
Talonpojan paikallistuntemuksella.
4.3.1940
klo 12.30 ViAlo sai ilmoituksen, että kenraali Hanell oli ottanut Virolahden
puolustuksen haltuunsa. Virolahden alalohko jaettiin kahteen lohkoon välirajana
Virojoki - Virolahti - Tuuholma - Kavonselkä. Läntisen lohkon komentajana oli
edelleen kapteeni Rautavaara, itäisen eversti Nordenswan. Klo 12.40 kenraali
Hanell kävi ViAlon esikunnassa luvaten hävittäjäapua.
ViAlon
spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572774
Klo 14
aluepäällikkö Turunen ilmoitti järjestelyjen olevan hyvällä alulla. Ensimmäistä
lohkoa, itärajana Virojoki, komentaa kapteeni Rautavaara, jolle on alistettu
Klamilan komppania (Virolahden merisk.komppania). Toista lohkoa, länsirajana
Virojoki ja itärajana Säkkijärven raja, komentaa eversti Nordenswan, jolle on
alistettu Virolahden ja Miehikkälän sk-komppaniat.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542054
Kotkan
lohkon komentaja pyysi klo 14.30, että myös sk-piirin pohjoisemmista
suojeluskunnista koottaisiin joukkoja lähtövalmiiksi sekä tietoja milloin ja kuinka paljon. Oletettavasti lohkon
komentajaa huoletti Kirkonmaan alalohkon miehitys. Piiripäällikkö Bergh ilmoitti
klo 14.35, että reserviksi kootaan pataljoona Helskä (Sippola, Inkeroinen,
Myllykoski, Anjala ja Elimäki)
Ryhmitys
rantaviivalle 4.3.40
Miehikkälän
sk-komppania ryhmittyi 4.3.1940 puolustukseen Pitkäpaaden rantaviivalle.
Kokonaisuutena suojeluskuntapataljoona oli perillä ja asemissa rantaviivalla
klo 19.00 väliaikaisen järjestelyn puitteissa, tukikohdat olivat: Eerikkälässä
(Virolahden merisk.komppania + 1,5 kk-joukkuetta), Pitkäpaadessa (Miehikkälän
sk-komppania + kk-joukkue) ja Orslahdessa (Virolahden sk-komppania +
kk-joukkue). Hyökkäys oli saatu torjuttua ammuskulutuksesta piittaamattomalla
tykistötulella muualla paitsi Kiuskerissa. Yllätystä yrittänyt vihollinen
joutui toteamaan rannikon miehitetyksi.
Haminan
ryhmän spk:n liitteissä on kapteeni Rautavaaran tilanneilmoitus 4.3.40 klo
14:32: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585423 "PM:sta tullut määräys, että
linnakkeet pidetään viimeiseen saakka, ei saa luovuttaa. Hävittäjien (omien)
toiminta on ollut erittäin tuloksellista, runsaasti kaatuneita. Pukkion jaos
ampuu Välimatalaan, johon vihollinen oli pesiytynyt. Karkotettiin sieltä,
paljon kaatuneita."
Tilanneilmoitus
4.3. klo 15.25: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585423 Ristniemeen hyökännyt 200 miehen osasto
on lyöty takaisin. Klo 16.10 Kiuskerista etenee rantaa kohti noin 2 km leveä
rivistö. Klo 17.30 vihollinen kääntyi Väliluodosta etelään.
4.3.40
klo 20.45 Kymenlaakson sk-piirin päällikkö ilmoitti Kotijoukkojen esikuntaan,
että Kymenlaakson sk-pataljoonat on alistettu everstiluutnantti Lehonkoskelle
(Kotkan lohkon komentaja everstiluutnantti Kainulaisen jälkeen). Kymenlaakson
sk-piirin esikunnan spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542055
Pataljoona
Aaltonen saapui Paatioon klo 23.20 ja sai klo 24 suullisen käskyn Paation ja
Pitkäpaaden varmistuksesta.
Tilanne
kiristyy Viipurinlahdella
Panssareilla
vahvistettu vihollisen rykmentti lähestyi 4.3.40 klo 6.00 Häränpäänniemeä.
Kaksi pataljoonaa ja noin 30 panssaria hyökkäsi Häränpäänniemeen. Toinen
hyökkäys kohdistui Vilajoen kylään, mihin panssarit tunkeutuivat, mutta
jalkaväki pysäytettiin jäälle ja panssarit vetäytyivät pois. Häränpäänniemessä
panssarit tuhosivat suomalaisten pesäkkeet ja puolustajat joutuivat vetäytymään
rantaviivalta.
Vastahyökkäys Häränpäänniemessä yöllä 5.3. ei päässyt
tavoitteisiin, mutta aiheutti viholliselle tappioita ja rajoitti sen
sillanpääasemaa Häränpäänniemessä. Yöllä 5.3. vihollinen hyökkäsi Vilaniemeen
ja sai iltaan mennessä Vilaniemen haltuunsa. Suomalaisten vastahyökkäykset
eivät onnistuneet ja 7.3. illalla taisteltiin uuden valtatien tasalla.
Rannikon
varmistusta ja tiedustelua 5.3.40
Ev.Luutn.
Lehonkoski lähetti 5.3.40 klo 9.00 puhelinsanoman Kymenlaakson sk-piirin
esikuntaan ilmoittaen: Pvm:llä 4.3.40 sk-pataljoonat on otettu Kotkan lohkon
komentoon ja huoltoon. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542056
Tilanneilmoitus
5.3. klo 12:15: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585423
Huovarin kohdalla
jäällä liikettä, miehiä ja hevosia. Näkyvyys huono. Pukkion linnaketta on
pommitettu, noin 100 pommia, pyydetty hävittäjätoimintaa. Klo 15.15 vihollinen
on siirtänyt Someriin pienempiä hyökkäysvaunuja, ratsuväkeä ja jalkaväkeä.
Hyökkäyksen kohteena mainitaan Virolahti.
5.3.40 Kotkan lohkon komentaja pyysi klo 17.00 yhtä
sk-pataljoonaa. Klo 23.00 Kotijoukkojen esikunta ilmoitti, että ainakin yksi
pataljoona on vielä luovutettava lohkon käyttöön. Ev.Luutn. Nihtilä varmisti
käskyn Päämajan käskynä. Nihtilä ilmoitti myös, että palvelukseen voidaan
kutsua myös siviilitöihin vapautettuja miehiä, mutta ei sotateollisuudesta.
Kotkan lohko sai 5.3.40 klo 23.15 vahvistuksen siitä, että
II Kymenlaakson sk-pataljoona, komentaja aluepäällikkö Helskä, on
lähtövalmiina. Helskä oli jo edellisenä päivänä ilmoittanut pataljoonan osien
valmiudesta: 1.K valmiina Inkeroisissa ja Myllykoskella, 2.K Sippolan kirkolla
ja Liikkalassa, 3.K Elimäellä ja Anjalassa, I/Kk.J Inkeroisissa, II/Kk.J ja EK
Myllykoskella. Tiedot täydentyivät 5.3.
annetulla vahvistuksella muiden komppanioitten vahvuustiedoilla:
4.K: 169 + 6 lottaa, 5.K: 128 + 9 lottaa, 6.K: 191 + 7 lottaa, KKK: 67 + 10
lottaa, EK: 61 + 6 lottaa.
Rannikon
varmistajat tiedustelivat etumaastoa ja varustivat puolustusasemia 5.3.
Vihollisen lentotoiminta oli erittäin vilkasta. Miehikkälän sk-komppania ja
komppania Turunen alistettiin 6.3. klo 10.30 Pataljoona Aaltoselle. Samaan
aikaan res.luutnantti Särkkä ja res.vänrikki Erälammi komennettiin Miehikkälän
sk-komppaniaan, joka oli ilman upseeristoa. Komppania määrättiin 6.3. klo 12.00
alkaen pataljoonan reserviksi Pitkäpaaden kylään.
KA: Virolahti
KA: Pitkäpaasi
Pitkäpaadessa
6.3. – 8.3.40
6.3.40
joukkue Tolvanen/pataljoona Aaltonen vahvennettuna kahdella kk:lla sai käskyn
lähteä Isokalastajaan. Osasto lähti liikkeelle klo 02.30, saapui Isokalastajaan
klo 7.00 ja otti sen haltuunsa. Klo 10.15 saarta lähestyi 350 - 500 miehen
vihollisosasto. Vihollisen saarrostaessa ja panosten loppuessa osasto Tolvanen
vetäytyi klo 12.30 Väliluodon suuntaan. Taisteluun osallistui neljä vihollisen
hävittäjää.
Miehikkälän
komppania siirtyi 6.3.1940 Pitkäpaaden kylään pataljoonan reserviksi.
Komppanian oli varauduttava toimintaan Kokkoluodon ja Holman (kartalla
Nakholma) suuntiin, siis kaakkoon ja itään.
Tilannetiedote
6.3.40: Klo 14.50 viisi omaa hävittäjää tulitti vahingossa hallussamme olevaa
Huovaria, 1 mies haavoittui.
Haminan
ryhmän spk:n liitteet: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585424
Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604813
Klo
15.20 noin 2000 vihollista lähestyy Huovaria Itäkiven kohdalla, Huovarista noin
5 - 7 km etelään. Klo 16.25 rivistö oli 3 km etelään Huovarista. Kolme
vihollisen hävittäjää toimi jatkuvasti Kinnarin yläpuolella. Klo 17.40 Huovarin
ja Isokalastajan suunnissa on tuhansia miehiä lähestymässä. Nousevat
parhaillaan maihin hyökkäysvaunujen tukemina. Mustamaa ja Pukkio aloittivat
tulitaistelun, vihollinen pakeni.
ViAlon
spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572782
Kenraali
Hanell antoi Lohko Hanellin käskyn 6.3.1940 klo 20. Sen mukaan vastuu lohkosta
siirtyi jälleen Kotkan lohkon komentajalle ev.luutn. Lehonkoskelle ja vastuu
alalohko Nordenswanista kapt. Rautavaaralle. Rautavaaran alaisuuteen siirtyvät
joukot: Ylijärven alokaskomppania, Os. Heinonen, Orslahti, Pataljoona Aaltonen,
Miehikkälän sk-komppania, Pitkäpaasi, Virolahden sk-komppania, Pitkäpaasi,
Kokkoluodon ja Härön Merivartioasemat.
Os. Seppä, Klamila jää ev.luutn. Lehonkosken ja kapt. Rautavaaran käyttöön.
Pataljoonat Saukkonen ja Levänen jäivät kenraali Hanellin käyttöön ja hän
alisti ne ev.luutn. Nordenswanille.
Käskyn määräykset astuivat voimaan 7.3.1940 klo 12.00.
Tilannetiedote:
Klo 20.30 vihollisen lentokone putosi Ala-Urpalassa. Lentäjä ammuttiin hänen
haavoitettuaan sitä ennen yhtä työmiestä.
Kenraali
Hanell pyysi 6.3.1940 klo 20.45 ilmatiedustelua Huovarin ja Isonkalastajan
suuntiin aamun valjetessa 7.3. sekä tilanteen vaatiessa hävittäjätoimintaa.
Vehkalahden
ja Haminan suojeluskuntien muodostama pataljoona Savolainen ilmoittautui
Virolahden alalohkolle ja sai tehtäväkseen miehittää lohkon Siikasaari -
Hurppu. Klo 21.00 Virolahden alalohko sai ilmoituksen, että Pyhtään ja Kymin
suojeluskuntien sekä Kotkan maa- ja Sunilan merisuojeluskunnan muodostama
pataljoona Seppä on tulossa alalohkon reserviksi.
Kotkan
lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604817
6.3.40
klo 18.10 havaittiin noin 1000 miestä käsittävä osasto Isokalastajan
länsipuolella marssilla pohjoiseen. Osasto jakautui klo 19.10 neljään osaan,
jotka pyrkivät Pukkion, Pitkäpaaden, Härön ja Urpalan suuntiin. Kussakin
osastossa oli noin 250 miestä. Pitkäpaaden suuntaan marssiva osasto pääsi klo
23.00 Itäluoto - Kokkoluoto tason eteläpuolelle. Klo 23.15 Pukkio ampui
keskityksen Itäluodon kohdalla oleviin vihollisiin. Klo 23.30 jäältä vihollisen
suunnalta kuului huutoja ja valitusta.
Tappioista
huolimatta vihollinen hyökkäsi ensin Itäluotoon, missä käytiin tulitaistelua ja
eteni sitten sen länsi- ja itäpuolitse Kokkoluotoa vastaan. Voimakkaan
torjuntatulen ansiosta hyökkäys pysähtyi 50 m päähän asemiemme eteen.
Vihollinen käytti runsaasti konetuliaseita ja 40 mm tykkejä. Klo 23.55
käskettiin pataljoonan käytössä ollut reservi – Miehikkälän sk-komppania – osin
Haapaluotoon valmistautumaan vastahyökkäykseen Kokkoluotoon ja osin
Kokkoluodossa olevien omien joukkojen vahvistukseksi. Tulitaistelun aikana
vihollinen pääsi etenemään 20 - 50 m päähän rantaviivasta. Hyökkäys pysähtyi
klo 01.15 ja vihollinen peräytyi klo 03.15. Itäluoto ja Länsiluoto
miehitettiin. Partiot pitivät kosketusta vetäytyvään viholliseen. Virolahden
alalohkon spk toteaa taistelun kuumimmasta vaiheesta: Noin joukkue yrittää
maihin Kokkoluodossa, mutta torjutaan käsikähmässä. Oman torjuntatulen
kiihtyessä vihollinen alkaa vetäytyä klo 01.20.
ViAlo
spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572782
Tilannetiedote
7.3.1940 klo 0:15. Haminan ryhmän spk
(liitteet):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1585425 Nordenswanin ilmoitus:
Vihollinen
hyökkää Kokkoluotoa ja Haapaluotoa vastaan. Reservi on lähetetty sinne. Klo
02.20 hyökkäys oli torjuttu. Klo 05.40 oma vahvennettu komppania lähti
liikkeelle Isokalastajan suuntaan. Komppanian ollessa noin kahden km päässä
Isokalastajan pohjoispuolella vihollisen hävittäjät hyökkäsivät sen kimppuun.
Klo 09.15 komppania vedettiin pois Isokalastajan suunnasta lumipyryn ja
hävittäjien takia. Klo 10:55 lähetettiin partio 2+3 Isokalastajaan. Vihollinen
hyökkäsi partion kimppuun Pitkäpaaden ja Väliluodon puolivälissä. Alikersantti
kaatui ja kaksi sotamiestä haavoittui. Hävittäjien takia mikään toiminta ei ole
mahdollista Pitkäpaadessa päiväaikaan.
Yöllisessä
taistelussa Pitkäpaaden edustalla vihollisen tappiot olivat noin 50 kaatunutta,
joista kaksi jäi puolellemme. Jäällä oli paljon verijälkiä ja sotasaaliiksi
saatiin 2 pikakivääriä, 15 paria suksia, käsikranaatteja ja pistooleja.
7.3. klo 10.40 Kotkan lohko pyysi Pataljoona Helskän
siirtoa Kotkaan. Klo 10.45 piiripäällikkö antoi pataljoona Helskälle käskyn
siirtyä Kotkaan Kotkan lohkon käyttöön.
Kotkan
lohkon komentaja antoi 7.3. klo 15.00 käskyn osasto Aaltosen muodostamisesta.
Osastoon kuuluivat Pataljoona Aaltonen, Miehikkälän sk-komppania ja Virolahden
merisk-komppania sekä Ylijärven alokaskomppania. Osaston tehtävä oli lohkon
Pukkio – Kokkoluoto – Härö – Satamaniemi puolustus.
II Ky.sk.Patl. (Helskä) saapui 7.3. klo 23.00
määräpaikkaansa Kotkaan ja alistettiin Kotkan lohkon käyttöön.
Päämaja
huolestui tilanteen kehityksestä Viipurinlahdella ja Kotkan lohkolla.
Ylipäällikön käskyllä 7.3.40 muodostettiin suoraan ylipäällikön alainen Haminan
ryhmä (HR) komentajanaan kenraalimajuri Hanell. HR:ään kuuluivat Kotkan
lohko ja Viipurin lohkosta Vilajoen länsipuolella taistelevat joukot, jotka
nimettiin tst.osasto Paaluksi. Ryhmän täydennykseksi oli tulossa
Ratsuväkiprikaati Laatokan Karjalasta. Prikaatin esikunnasta tuli Haminan
ryhmän esikunta, joka sijoittui Miehikkälän pappilaan. Mitään
ennakkovalmisteluja tällaisen armeijakuntatasoisen yhtymän perustamiseksi ei
ollut tehty, joten kaikki viestiverkosta alkaen piti improvisoida kriittisessä
tilanteessa.
Osasto Aaltosen puolustuskäskyssä 8.3.40 klo 18.00
todettiin: ”Vihollinen hyökännyt Virolahden alalohkolla Huovarin ja
Isokalastajan – Pitkäpaaden suunnissa. Pataljoona Aaltonen vahvistettuna
kahdella sk-komppanialla ryhmittyy torjuvaan puolustukseen Pitkäpaaden
lohkolla.” Virolahden Alalohkon komentaja määräsi klo 18.00 perustettavaksi Os.
Turusen, johon kuuluivat Turusen ja Miehikkälän sk-komppaniat.
Puolustuksessa
Orslahden lohkolla 8. – 13.3.40
8.3.1940
klo 12.30 todettiin vihollisen joukkoja etenemässä kohti Huovaria noin 13 km
päässä Pukkiosta. Kärkijoukossa oli 110 miestä, lentokelkka ja 20 hevosta.
Kärjen takana seurasi pataljoona. Klo 13.20 vihollisen kolonna lähestyi
Isokalastajaa noin km päässä. Sumu esti lukumäärän toteamisen.
Kotkan
lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604823
Huovarin
edustalla ollut vihollisosasto muutti marssisuuntaansa kohti Isokalastajaa ja
oli klo 12.50 leveänä laumana linjalla Huovari - Isokalastaja. Lauma lähti klo 13.35
hiljalleen etenemään kohti Pukkiota. Miehet ja hevoset kaatuivat väsymyksestä.
Politrukeilla ja upseereilla oli täysi työ saada miehet jalkeille. Lähimmillään
joukko oli noin 9 km päässä, jolloin Pukkio ampui järeällä tykistöllään
muutaman ryhmän. Vihollinen vetäytyi. Esityksen tarkoituksena lienee ollut
houkutella meikäläisiä joukkoja jäälle hävittäjien tuhottavaksi. Näin
arvioitiin ViAlon spk:ssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572786
Miehikkälän
sk-komppania siirtyi 8.3.1940 klo 18.00 Orslahteen miehittämään puolustusaseman
tukilinjan itäistä osaa. Komppania Turunen siirtyi Orslahteen tukilinjan
läntiseen osaan klo 21. Osasto Turunen vastasi 9.3.1940 annetun käskyn mukaan
päävastarinta-asemassa Orslahden lohkon torjuvasta puolustuksesta ja
erikoisesti sen edessä olevien saarien pitämisestä. Lohko alistettiin
Pitkäpaaden lohkon komentajalle valmiina toimimaan Paation – Pitkäpaaden
suuntaan. Orslahdesta pohjoiseen johtava tie oli pidettävä viimeiseen saakka.
Orslahden lohkosta vastannut osasto Heinonen siirtyi 10.3. reserviin Virojoen
suunnalle. Osasto Heinonen oli 4.3. koulutuskeskus 4:n AUK:sta ja nostomiehistä
perustettu pataljoona, jonka kärki oli saapunut Orslahteen 5.3. aamulla.
Virolahden
alalohko kirjasi huolenaiheita 8.3.40 päivän päätteeksi: Huolto alkaa kärsiä
vihollisen ilmapainostuksesta, mikä on yölläkin teitten suunnalla hyvin
kiusallista. Joukkojen siirrot aukeilla eivät ole päivisin mahdollisia.
Isokalastajaan ylettyvän kevyen tykistön puute on huutava, koska Pukkion
tuliteho on heikko toisen putken mentyä ja Satamaniemi on kiinni Vilajoen
suunnalla. (Pukkion toinen putki menetettiin 5.3.40 klo 02.15 aloitettaessa
häirintäammuntaa Kiuskeriin hyökännyttä vihollista vastaan. Putkirikko tapahtui
ensimmäisellä laukauksella. Tapahtumasta ei ole selkeitä kirjauksia, mutta
Heikki Tiilikainen on kirjassaan Talvisodan jäinen loppunäytös käsitellyt
aihetta.)
ViAlo
spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1572792
Yöllä
9.3.40 pyrittiin selvittämään vihollisen miehitys ja aseistus Isokalastajassa.
Pataljoona Aaltosen lähettämä partio joutui kääntymään takaisin miesten
väsymyksen takia. Klo 12.35 havaittiin Somerin suunnalla noin 100 miehen
vahvuinen vihollisosasto lähestymässä Huovaria. Sen 32 miehen vahvuisen
kärkiryhmän päästessä saaren lähelle Huovarissa ollut miehityksemme avasi tulen
jolloin suuri osa kärkiryhmästä kaatui ja loput vetäytyivät. Pääosasto saapui
Huovarin edustalle klo 16.10. Mustamaa ampui jolloin vihollinen hajaantui
ketjuun ja avasi tulen. Vihollisen hävittäjät tukivat hyökkäystä kk-tulella.
Klo 18.00 vihollinen vetäytyi hävittäjien tukemana ja vei mukanaan kaatuneensa
ja haavoittuneensa.
Lentotiedustelun mukaan klo 14.00 liikenne jäällä oli vähäinen, Suursaaresta
Haapasaareen tie, Haapasaaret, Isokalastaja ja Someri valokuvattiin. Niissä oli
joukkoja. Narvista it-tulta.
Klo
15.00 saapui etelästä Isokalastajaan vihollisosasto, vahvuus 30 miestä ja 1
hevonen.
Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604825
Ristiniemen
alalohkon spk:ssa on kirjaus 9.3.40 klo 14.30: Kenraali Hanellin esikunnasta
ilmoitettiin, että Urpalaan on tullut yksi sk-komppania, joka on alistettu
alalohkolle ja jota käytetään Urpalanniemen varmistukseen. (Kyseessä oli
Miehikkälän sk-komppania.) Alistus tapahtui kuitenkin vasta 10.3. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=156552340.
Klo 19.00 aloitettiin jään sahaus Orisniemen ja Ristiniemen välissä. Työ joutui
aika hyvin. Yössä saadaan sahattua noin 200 - 300 metriä.
Yöllä
10.3.40 Os. Aaltosen piti uudistaa väkivaltainen tiedustelu Isokalastajaan eli
Kiuskeriin. Suunnitelmana oli lähestyä saariryhmää samanaikaisesti idästä ja
lännestä sekä katkaista yhteydet etelään ja miehittää saaret jos mahdollista.
Pataljoona Aaltosen lisäksi Os. Heinosesta kootun itäpuolelle suunnatun joukon
vahvuus oli 4 kiväärijoukkuetta, kk-puolijoukkue ja viestijoukkue, johtajana
oli res.luutn. Särkkä. Länsipuolelle suunnatun osan joukkona oli kaksi
kiväärijoukkuetta Pukkiosta, johtajanaan res.luutn. Sirkiä. Osasto sivuutti
Väliluodon 10.3.40 klo 00.05.
Luutn.
Särkän osasto saapui Isokalastajan itäpuolelle klo 0.40 ja siirtyi
rynnäkköetäisyydelle klo 0.58. Hyökkäys Majakkasaareen käynnistyi Pukkion
linnakkeen antamasta sovitusta merkistä. Vihollinen avasi tulen ja vetäytyi Kiuskerin
suuntaan. Lähellä Vulkkoa ja Kiuskeria alkoi kiivas tulitaistelu. Hyökkäys
eteni oikealla 10 - 20 m päähän vihollisesta, jolloin joukkueen johtaja
haavoittui ja oikealla laidalla edenneestä ryhmästä kaatui 6 miestä Vulkon
kaakkoisrannalle laiturin alle sijoitetun kk:n tuleen. Klo 01.25 luutn. Särkkä
pyysi tykistötulta Kiuskeriin merkkiraketeilla. Lumipyryn takia Pukkiossa ei
nähty merkkiä. Saariryhmästä karkasi joitakin vihollisia lounaaseen. Suunnalla
olleen joukkueen tuleen kaatui noin 10 vihollista. Vasemmalla ollut joukkue
yritti ottaa läheteillä yhteyttä luutn. Särkkään, mutta molemmat lähetit
katosivat. Luutn. Sirkiän osaston toiminnasta ei ollut havaintoja. Klo 01.45
luutn. Särkkä antoi vetäytymiskäskyn. Osasto saapui Pitkäpaateen klo 06.10.
Os.
Sirkiä myöhästyi aikataulusta lumipyryssä sattuneen suunnistusvirheen takia ja
saavutti klo 02.10 Mannonen -nimisen luodon. Vihollinen avasi tulen vetäytyen
saaren eteläosaan. Os. Sirkiä eteni saaren puoliväliin, mihin jäi asemiin.
Taistelu kesti 1 1/2 tuntia. Vihollinen ampui Mannosen eteläosasta kk:lla ja
kahdella pk:lla. Kaksi pk:ta ampui Mannosen länsipuolelta Kureluodolta ja
raskas kk jäältä Mannosen ja Isokalastajan väliltä, samoin Isokalastajan
pohjoispäässä ja Vulkon pohjoispäässä olevat kk:t. Havaittuaan Os.Särkän jo
poistuneen luutn. Sirkiä antoi vetäytymiskäskyn. Paluumatkalla vihollinen ampui
osastoa tykeillä. Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604828
Virolahden
alalohkon komentajan kapt. Rautavaaran 10.3.40 Os. Aaltoselle antaman käskyn
mukaan Urpalanniemeen sijoitettu Miehikkälän sk-komppania + 2 kk Os.
Ojasesta alistettiin Ristiniemen alalohkon Satamaniemen linnakkeelle ja
komppanian päälliköksi määrättiin res.luutn. Matilainen. Matilaisen piti
ohjeita varten ilmoittautua aluepäällikkö Turuselle ja sen jälkeen
mahdollisimman pian Satamaniemen linnakkeen päällikölle, luutn. Rauhaniemelle.
Ristiniemen alalohkon spk:n ilmoituksen 10.3.40 klo 24.00 mukaan vihollisen
partioita on taas kierrellyt Ristiniemen ympärillä.
Virolahden
alalohkolla oli seuraavina öinä vilkasta partiotoimintaa ja tehtiin yritys
tuhota rakettikiitäjällä Somerissa talvehtiva kuljetusalus.
Haminan
ryhmä sai vahvistuksia 10. - 11.3.40. Jalkaväen koulutuskeskuksissa eri
puolilla maata oli muodostettu 14 erillistä pataljoonaa. Nämä olivat
Mannerheimin ilmauksen mukaan ”viimeiset voimavaramme”, jotka keskitettiin
rintaman taakse. Seitsemän tällaista koulutuspataljoonaa keskitettiin 9.3.40
Kymenlaaksoon ja niistä neljä ensimmäistä saapuivat hiihtomarssilla Taavetista
Miehikkälään (Er.P 35 10.3.40, Er.P 34, Er.P 33 ja Er.P 43 11.3.40).
Pataljoonien vahvuus oli noin 850 miestä. Komppanian päälliköt olivat reservin
vänrikkejä tai kokelaita, joukkueenjohtajat kokelaita, nostoväen aliupseereita
tai tammikuun ikäluokkaa ja ryhmänjohtajat tammikuussa tai helmikuussa
palvelukseen astuneita. Koulutuspataljoonien keskitys oli varautumista
mahdolliseen vetäytymiseen Kannakselta.
Vihollinen
pommitti 11.3.40 Virojokea ja kaksi kertaa Pukkiota sekä Virolahden alalohkon
esikuntaa. Omat koneet puolestaan pommittivat vihollisen osastoja. Yöllä
partiotoimintaa. Isokalastajaan saapui pieni vihollisosasto. Ristiniemeä
pommitettiin jatkuvasti, noin 200 pommia päivän kuluessa.
12.3.40
yön aikana partiotoimintaa. Klo 16.00 saapui takaisin aamupäivällä liikkeelle
lähtenyt Kokkoluodon partio. Se havaitsi Väliluodossa taistelun jälkiä. Omia
partioita ei ollut käynyt Väliluodossa joten viholliset olivat taistelleet
keskenään. Saalis: noin 10 täyttä pk:n llpasta, käsikranaatteja ja suksipari.
Kotkan
lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604834
12.3.40
Ristiniemen alalohkon spk:n kirjaus: Näkyvyys hyvin huono, ei toimintaa. Klo
20.30 Saatiin ilmoitus, että rauha on solmittu ja vihollisuudet lopetetaan
13.3.1940 klo 11.00. Tämä ilmoitus tuli poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa
muihin joukko-osastoihin verrattuna. Ristiniemen alalohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1565524
Ristiniemen
alalohkon evakuointi alkoi 13.3.1940 klo 06.00. Klo 16.00 lähti muonaa 5 reellä
traktorin vetämänä. Klo 16.05 lähti 1 Canet kanuunan putki ja klo 19.00 15
hevosta, joissa meni pikkutykkejä, optiset mittarit ja pikkutykkien ammukset.
Haminan
ryhmän esikunnassa vastaanotettiin 13.3.40 klo 04.50 Airon puhelinsanoma:
”Rauhasta lienee sovittu ja sen mukaan vihollisuudet lopetettava 13.3.1940 klo
11.” Yhtymän piti varautua tiedottamaan joukkojaan vahvistuksen saavuttua.
Vahvistus saapui klo 07.15. Ryhmän sotapäiväkirjassa todetaan: ”Klo 10 – 11
välillä kuului rannikkopattereittemme suunnasta erittäin kiivasta
tykistöammuntaa, joka loppui täsmälleen klo 11.00.” Pääsääntöisesti
vihollisuudet lopetettiin rauhansopimuksen mukaisesti, mutta Säkkijärven rannikolla
toimineen osasto Jussilan sotapäiväkirja päättyy: ”Ryssän puolelta ammuttiin
viimeinen laukaus klo 11.06, jolloin eräs pojistamme kaatui, mutta ryssän
upseeri tosin ampui sen ampujan.” Os. Jussilan spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1548912
Kymenlaakson
sk.piirin esikunnan puhelinsanoma 13.3.40 klo 15.00 Kotijoukkojen esikunnalle:
Pyydän kiireellistä määräystä Kotkan lohkolle alistettujen sk-pataljoonien
lähettämisestä kotiseudulleen. Pataljoonissa on suurin osa alue- ja
paikallispäälliköitä, ei-asevelvollista miehistöä ja teollisuuden palvelukseen
vapautettuja, joita muuttuneen tilanteen takia tarvitaan välttämättä
kotiseudullaan. Jos tarvitaan, voidaan pataljoonat jälleen saada koottua
kuudessa tunnissa. Piiripäällikkö,
eversti W.G. Bergh
Puhelinsanoma
annettu Kotij.E:aan klo 15.27 ja Kotkan lohkolle tiedoksi klo 16.25.
Kym.skp.E spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542058
Kymenlaakson
suojeluskuntapiirin piiripäällikkö antoi 13.3.40 klo 22.55 käskyn pataljoonille Helskä,
Turunen, Savolainen ja Seppä: Kym.sk.pataljoonat saa kotiuttaa, mutta on
kuitenkin otettava huomioon, että ne saadaan tarvittaessa jälleen nopeasti
kokoon. Alue- ja paikallispäälliköt ryhtyvät jälleen toimiinsa. Kutsunnan
kautta vakinaiseen palvelukseen määrätyt on pidettävä kasarmoituna kunnes
toisin määrätään. Kym.skp.E spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542059
Virolahden alalohkon (ViAlo) käytössä
olleet joukot 4.-13.3.1940:
- Vakinaiset linnakkeet lähipuolustuspattereineen, Kukion raskas patteri,
Ulko-Tammion ja Kinnarin lp.patterit sekä 7.3.40 alkaen Pitkäpaaden ja Härön
patterit.
- Os. Ravilasta yksi erillinen polkupyöräkomppania Tammiossa, alistettiin
lohkolle 7.3.40.
- 2.Er.KKK (Ojanen) 2.3.40 Pitkäpaateen ja Orslahteen, siirrettiin 6.3.40
Eerikkälään.
- I/Ham.lohkon sk.pataljoona 4.3.40 klo 19 Orslahteen, Pitkäpaateen ja
Eerikkälään, vahvuus kolme vajaata jv.komppaniaa ja kk-joukkue, jossa 3 kk.,
osia pataljoonasta Mustamaahan ja Pukkioon.
- Kotkan lohkon alokaskomppania 4.3.40 klo 19 Eerikkälään.
- Pataljoona Aaltonen Pitkäpaadessa 5.3.40 vastaisena yönä.
- II/Ham.lohkon sk.pataljoona (Savolainen) etulinjaan Eerikkälään 6.3.40 klo
13.00.
- Kotkan lohkon hiihtokomppanian joukkue Virolahden kirkonkylään ja toinen
joukkue Kinnariin 6.3.40 kl 18.
- Pataljoona Heinonen/Jv.Koul.K 4 sijoitettiin 6.3.40 klo 18.00 Orslahteen,
siirrettiin 9.3. Pyterlahteen reserviksi ja 12.3.40 Säkkijärvelle alistettuna
HR:lle.
- III/Ham.lohkon sk.pataljoona (Seppä) saapui reserviksi Virolahden kirkolle
7.3.40 klo 15.00.
- Ylijärven alokaskomppania saapui 7.3.40 Ryhmä Hanellin toimesta ja
alistettiin pataljoona Aaltoselle klo 16:00.
- Pataljoona Levänen/Jv.Koul.K 4 7.3.40 alkaen alistettiin HR:lle siirrettynä
Vaalimaalle.
- 11.Er.Panssarijoukkue ilmoittautui 11.3.40 alalohkolle.
Kotkan lohkon spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1604806
Helmikuussa
1940 hajoitettiin Renault FT vaunuilla varustetut panssarikomppaniat, vaunuista
tehtiin etulinjan pesäkkeitä. Panssarikoulutuskeskuksessa muodostettiin 11
erillistä panssarijoukkuetta kalustonaan sotasaalisvaunut. Tästä joukosta siis
11.Erillinen panssarijoukkue ehti Virolahden alalohkolle 11.3.1940. Kyseisen
yksikön sotapäiväkirjaa ei löydy. Sen sijaan 9.Er.Ps.J:n spk löytyy ja sen
mukaan joukkueen kalusto kuormattiin junaan 10.3.40 Varkaudessa, mistä lähtö
klo 16.45. Pieksämäellä vaunut liitettiin pikajunaan. Kuljetus saapui Haminaan
11.3.40 klo 9.00. Joukkueen johtaja ilmoittautui Kotkan lohkon esikunnassa.
Joukkue sai tehtäväksi maastotiedustelun alueella Hamina – Virolahti.
Joukkueen
kalustona olivat sotasaaliiksi saadut amfibiovaunut, oletettavasti T-37A
tiedustelupanssarivaunuja. Osoittautui, että vaunujen käyttö rajoittui
ainoastaan aurattuihin teihin ja mahdollisesti kauemmaksi meren jäälle. Lumessa
oli kova hanki, joka kantoi miehen, mutta ei telaketjua. Hankikantoinen 30-40
sm lumi oli vaunulle este, 25-35 sm:ssä vaunu kulki I vaihteella, 20-30 sm:ssä
II vaihteella, 10-20 sm:ssä III vaihteella ja alle 10 sm:ssä IV vaihteella.
Sotapäiväkirjan mukaan joukkue ajoi 12.3.40 klo 13 Haminasta Mäntlahteen
aurattua Hamina – Viipuri valtatietä, aikaa kului 35-40 min ja bensiiniä 8-10
l/vaunu. Matka jatkui 2 vaunulla Kuorsaloon pitkin edellisellä viikolla
aurattua jäätietä, jonka lumipyry oli tukkinut. Koko matka oli ajettava I ja II
vaihteella. Vaunu läpäisi 70-80 sm lumikinoksia, mutta lumi oli löysää samana
päivänä tuiskuttanutta. Auratun jäätien ulkopuolella vaunut juuttuivat lumeen.
Kokeilut
osoittivat, että sotasaalisvaunuista ei olisi ollut suurtakaan hyötyä, koska
niiden liikkuvuus vallinneissa maasto- ja sääoloissa oli varsin rajallinen.
Jatkosodan alkuvaiheessa suomalaiset kuitenkin hyödynsivät tätä kalustoa.
Vaikuttaa
ilmeiseltä että Kymenlaakson rannikolla on loppuvaiheessa ollut kaksi
ps-joukkuetta. Niistä toinen 11.Er.Ps.J ilmoittautui Virolahden alalohkolle jo
11.3. klo 15.00 jolloin 9.Er.Ps.J oli vasta Haminassa maastokokeiluissa.
Kotkan lohkon spk 9.Er.Ps.J Spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20762359
Virolahden
alalohkolla tapahtui paljon talvisodan viimeisinä päivinä. Vastuualueet ja
johtamisorganisaatio, joukkojen lukumäärä, taisteluosastojen kokoonpanot ja
alistukset elivät päivittäin, mikä oli reagointia vihollisen aiheuttamaan
jatkuvaan paineeseen. Erityisesti huonon näkyvyyden vallitessa vihollisen
aiheuttama uhka oli suuri ja sillä oli tiedustelutietojen mukaan Lavansaaressa
ja Suomenlahden eteläpuolella joukkoja valmiina laajentamaan mahdollista
rannikolla saavutettua menestystä. Varatut voimavarat ja taistelujen sitkeys
eivät tue ajatusta pelkästä harhautuksesta voimiemme sitomiseksi.
Suojeluskuntajoukkojen kotiuttaminen 13.
– 14.3.40
Kotiuttaminen
tapahtui suojeluskunnan piiripäällikön 13.3.40 klo 22.55 antaman käskyn
mukaisesti. Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kotiuttamisesta ei löytynyt
asiakirjoja, mutta voidaan olettaa, että kotiutus sujui samaan tahtiin kuin
II/Kym.sk-pataljoonan kotiutus. Sen komentaja res.vänr Helskä antoi
puhelintiedotuksen 14.3.40 klo 19.40. Pataljoona on kotiutettu 14.3.40 klo 18
mennessä. 15.3.40 kasarmoituvat vakinaiseen palvelukseen kutsutut miehet sekä
reserviläisistä määrätyt koulutusaliupseerit samoihin paikkoihin. Muut
pataljoonan miehet ovat kodeissa hälytysvalmiina.
Kym.skp.E
spk: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1542059
Haminan
ryhmän (HR) käsky vetäytymisestä 14.3.1940:
Kannaksen Armeijan päävoimat vetäytyvät taisteluvalmiutta noudattaen linjalle
Hurppu - Virolahti (lahti) - Ylijärvi -
Kotkan lohkon joukot on 15.3.40 mennessä siirrettävä linjan Pyterlahti -
Säkäjärvi (molemmat poisluettuna) länsipuolelle.
Koulutuspataljoonat Vanonen (Er.P 43) ja Ruosmaa (Er.P 33) jäävät toistaiseksi
Miehikkälään sekä koulutuspataljoonat Lehtonen (Er.P 35) ja Särämö (Er.P 34)
Suur-Miehikkälään.
Kirjallisia
tietoja Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kotiuttamisesta ei ole
käytettävissä. Lähtökohtana on tietysti se, että kotiutus tapahtui
piiripäällikön käskyn mukaan. Komppanian henkilöstö kotiutui 14.3.40 ja
seuraavana päivänä kutsunnan kautta vakinaiseen palvelukseen määrätyt koottiin
ja kasarmoitiin odottamaan uusia määräyksiä. Piiripäällikkö oli aikanaan
hankkinut hyväksynnän sille, että tammi- ja helmikuussa piirin alueelta
vakinaiseen palvelukseen määrätyt voitiin pitää sk-pataljoonien vahvuudessa,
mikä edellytti miesten kasarmointia ja koulutuksen järjestämistä ao.
pataljoonan kotialueella. Piiripäällikkö lähetti 29.2.40 luettelon miehistä,
jotka oli kutsunnassa määrätty Kymenlaakson suojeluskuntapataljooniin. Miesten
A- ja sairaskortit säilytettiin suojeluskuntapiirin esikunnan toimisto I:ssä. I
pataljoonaan oli määrätty kaikkiaan 29 miestä ja näistä 9 Miehikkälän
sk-komppaniaan. Nämä yhdeksän kuuluivat ikäluokkiin 1894 - 1896.
Kotiutuksen
yhteydessä suoritetusta toimistotyöstä ei ole tietoja. Suojeluskunnan
arkistossa on kuitenkin säilynyt pieni osa suojeluskuntakorteista. Miehikkälän
sk-komppaniassa taistelleiden miesten sk-korteissa on merkintä: Miehikkälän
sk:n mukana Virolahden puolustuksessa 4.-14.3.1940. Tällaisia sk-kortteja on 44
kpl. Muiden sk-korttien ja asiakirjojen kohtalo selviää suojeluskunnan
toimistossa 5.11.1944 laaditusta polttopöytäkirjasta: "Miehikkälän
suojeluskunnan puuttuvat jäsenkirjat on poltettu 5.11.1944. Paikkakunnalta
poissaolevien henkilökortisto sekä miehistö- ja varustekortisto on kokonaan
poltettu. Samoin on poltettu salainen ja yleinen kirjeenvaihto."
Päiväkäskyssään
14.3.40 piiripäällikkö ev. Bergh kiitti sk-pataljoonien päällystöä,
alipäällystöä ja miehiä sekä pataljooniin kuuluneita muonitus- ja
lääkintälottia hyvin suoritetusta työstä todeten mm. "Kun Kymenlaakson
sk-piirin sota-aikana perustamat ja kouluttamat sk.pataljoonat nyt kotiutetaan,
lausun parhaat kiitokseni siitä palvelusauliudesta, jolla pataljoonat rakkaan
isänmaan kohtalonhetkellä osallistuivat vihollisen maihinnousun torjuntaan
Kymenlaakson rannikolla. Vaikka Kymenlaakson sk.piiri YH:n alkaessa lähetti
parhaat taistelijansa kenttäarmeijaan ja rannikkolinnakkeille, sen
suojeluskunnat sittenkin sodan riehunnan keskellä kykenivät perustamaan
jäsenistään uusia suojeluskuntapataljoonia. Tämä kaikki yhden sk.piirin osalta
oli todella voimannäyte ja osoitti selvästi, mikä ratkaiseva merkitys
sk.järjestöllä on. Kriitillisellä hetkellä vihollisen yrittäessä maihinnousua
Virolahden rannikolla olivat sk.pataljoonat erinomaisen nopeasti valmiina
rannikkolohkolla ja suorittivat hyvin niille annetut taistelutehtävät."
Suojeluskuntajoukkojen
näkökulmasta on kiintoisaa, että aiemmin mainitulle osasto Jussilalle oli
20.2.40 alistettu Koiviston suojeluskuntakomppania tehtävänään linjan
Raaskalinsaari -Häränpäänniemi varmistaminen. Komppania oli alistettu Viipurin
lohkolle jo 6.12.39 ja se osallistui taisteluihin pääpuolustuslinjan murruttua.
Komppaniassa taisteli Koiviston Yhteiskoulun oppilaita, joista nuorimpana,
15-vuotiaana 16.2.40 kaatui Muurilassa Martti Rantala, tuttu nimi
marmoritaulussa Koiviston Yhteiskoulun toimintaa jatkaneen Virolahden
Yhteiskoulun entisille oppilaille. Sodan loppuvaiheessa Koiviston sk-komppania
siirtyi Laisniemeen (Miehikkälää nykyisin), osallistui evakuointitehtäviin ja
majoittui vielä Hauhialle 16.3.40 hiihtomarssilla Luumäelle.
Rauhaa
seuranneet vuorokaudet olivat kiireisiä rannikkoa puolustaneille joukoille,
sillä kaikki mahdollinen valtion ja yksityisten materiaali piti evakuoida.
Kaikkien oli siirryttävä uuden rajan länsipuolelle 19.3.1940 klo 10.00
mennessä. HR ilmoitti 17.3.40 klo 19.50, että Satamaniemen linnakkeen
materiaali oli saatu täysin evakuoiduksi ja Pukkio ehditään tyhjentää
määräaikaan mennessä. Myös sk-pataljoonien miehiä ja hevosia osallistui
evakuointiin.
Haminan
ryhmän toiminta päättyi 20.3.1940. Kenraali Hanell totesi päiväkäskyssään:
”Ylipäällikkömme ryhmälle antama tehtävä täytettiin loppuun saakka.” Puolustusvastuu
siirtyi Kotkan lohkolle ja II Armeijakunnalle. Eversti Bergh ilmoitti
suojeluskuntapiirin tappioiksi: kaatuneita/kadonneita 7, haavoittuneita 4 sekä
tapaturmaisesti kuolleita 1 ja loukkaantuneita 2. Tappiot olivat suurimmalta
osalta aiheutuneet vihollisen maihinnousuyrityksen torjunnasta Virolahdella.
Kotkan
lohkon komentaja lähetti 10.4.40 lähetti suojeluskuntapataljoonien komentajille
kiitoskirjeen: ”Lausun T e i l l e ja kauttanne pataljoonanne
päällystölle, alipäällystölle ja miehistölle KIITOKSENI osallistumisestanne
vihollisen jään ylitse Kymenlaakson rannikkoja vastaan tekemien hyökkäyksien
menestykselliseen torjuntaan sodan kriitillisessä loppuvaiheessa. Toimintanne
perusteella olen vakuuttunut siitä, että yhteistoimintamme tulee olemaan yhtä
tehokasta, jos vihollinen vastaisuudessa uhkaa maakuntamme rajoja.”
Rannikon
puolustukseen osallistuneista suojeluskuntapataljoonista on vähän kirjallisia
mainintoja. Mannerheim toteaa kuitenkin muistelmissaan käsitellessään
vihollisen hyökkäystä Kotkan – Virolahden rannikkokaistaa vastaan: ”Nämä
yritykset olivat erittäin huolestuttavia, koska Kotkan lohkon jalkaväkiyksiköt
oli lähetetty taistelemaan muualle ja vihollinen lisäksi saattoi tuoda sinne
jäiden yli moottorireillä ja autoilla suuria voimia. Uhan torjumiseksi
muodostettiin kiireen kaupalla Kymenlaakson yli-ikäisistä miehistä ja nuorista
poikasista viisi suojeluskuntapataljoonaa, jotka asetettiin
rannikkopuolustuksen käyttöön.”
Lukumäärä viisi täsmää. Vaikka suojeluskuntapataljoonia muodostettiin kaikkiaan
7, niistä 4 muodostettiin rannikon suojeluskunnista ja ne kaikki alistettiin
Kotkan lohkolle. Lisäksi Pohjois-Kymenlaakson suojeluskunnista muodostettiin
kolme pataljoonaa ja niistä yksi alistettiin Kotkan lohkolle. Pataljoonien
kokoaminen oli varmasti kiireellinen toimi, mutta niiden muodostaminen alkoi jo
joulukuun 1939 lopulla, koulutus ja varustaminen suoritettiin tammi-
helmikuussa 1940.
Miehikkälän
suojeluskunnan vuosikertomuksessa 1940 todetaan lakonisesti: ”4. päivänä
maaliskuuta lähti suojeluskuntamme 195-miehinen komppania Virolahden rannikolle
päästen 11-päiväisellä retkellä jo hiukkasen sodan makuun ennen rauhan
solmiamista.”
Talvisodassa
ja jatkosodassa Neuvostoliitolle luovutettua aluetta Suomenlahden itäosassa.
Kartan lähde on lavansaari.net.
Lähteet: Sk-pataljoonista ei
löydy komppania- eikä pataljoonatasoisia sotapäiväkirjoja, ei myöskään muita
asiakirjoja. Sen takia lähteinä on käytetty muiden joukko-osastojen,
suojeluskuntapiirin ja suojeluskunnan asiakirjoja.
Kansallisarkisto, arkistoyksiköt: Sk-782/3, Perus
1944/15, T-4013/17-29, Perus 3460, Sk-1112/9
Sotapäiväkirjat: Ristiniemen linnake, Pataljoona Aaltonen, Kotkan lohko, Er.P
21, Er.P 22, Er.P 24, IPAK/Hamina, Virolahden alalohko, Haminan ryhmä, Osasto
Jussila, Osasto Heinonen, Koiviston suojeluskunta, Kymenlaakson
suojeluskuntapiiri
Kirjallisuus:
Mannerheimin muistelmat
Talvisodan historia, Sotatieteen laitos 1977
Kymenlaakson osakunnan upseerit, juhlajulkaisu 1966
Tiilikainen, Pusa: Talvisodan jäinen loppunäytös, 2005
LIITTEET
Liite 1: Tapahtumat 4.3. -
13.3.1940 tiiviste
Liite 2: Miehikkälän
suojeluskuntakomppanian kokoonpano
Liite 3: Koulutuskeskuksissa
perustetut jalkaväkipataljoonat
LIITE 1
Tapahtumat 4.3. - 13.3.1940 tiiviste
Tapahtumat
4.3.1940
Yöllä
kello 01.48 tuhoutui pommituksessa Kotkan lohkon esikuntarakennus Haminassa
yhteyksineen, kalustoineen ja arkistoineen.
Aamulla rykmentin vahvuinen osasto hyökkäsi Suursaaresta kohti Haapasaaria.
Hyökkäys torjuttiin rannikkotykistön tulella.
Kahden pataljoonan vahvuinen osasto eteni klo 6.50 kohti Kiuskeria, joka
menetettiin klo 9.30. Klo 7.40 rykmentin vahvuinen osasto lähestyi etelästä
Huovaria, josta tähystysvartio vetäytyi klo 9.30. Vihollinen jatkoi
levittäytyneenä etenemistä.
Virolahden alalohko raportoi tilanteesta Kotkan lohkolle. Narvista on hyökännyt
rykmentin verran vihollisia Isokalastajaan (Kiuskerin vanha nimi), saaresta
taistellaan, mutta sitä painostaa ylivoima. Suojeluskunta on hälytetty.
Yhteydet ovat poikki Haminaan. Noin rykmentin vahvuinen osasto lähestyy
etelästä Huovaria, Mustamaa avaa tulen.
Puhelinsanoma klo 8.00: Suojeluskuntapartioilla on varmistettu
rantakylät. Suojeluskunnat on hälytetty, mutta kestänee 2-3 t ennen kuin
saadaan kokoon. Näkyväisyys huono, vain 4 km, joten tykistön tulenjohto on
vaikeata. Pidän rantaviivan
mahdollisimman kauan omassa suunnassani, mutta Orslahti – Koskela ja saaristo
Pitkäpaasi – Paatio – Laitsalmi ovat vaikeassa asemassa ja vihollinen
yrittää sieltä.
Päämaja antoi käskyn pitää linnakkeet viimeiseen saakka. Ensimmäinen hälytetty
sk-pataljoona oli Virolahden ja Miehikkälän suojeluskuntien pataljoona
Turunen.
Piiripäällikkö oli kutsunut sk-pataljoonien
komentajat ja komppanian päälliköt Myllykoskelle. Puhuttelun aikana aamulla 4.3. ev. Bergh sai
tiedon vihollisen hyökkäyksestä ja alisti rannikon sk-pataljoonat Kotkan
lohkolle. Puhelinsanoma tästä saapui lohkon esikuntaan klo 10.54. Virolahden
alalohko oli jo klo 8.00 lähettänyt auton noutamaan Virolahden ja Miehikkälän aluepäälliköitä
Myllykoskelta.
Piiripäällikön käsky sk-pataljoonien komentajille: Kaikki alaisenne
suojeluskuntalaiset kutsutaan viipymättä vakinaiseen palvelukseen. Pataljoonat
alistetaan Kotkan lohkon komentajalle. Täydelliset nimiluettelot palvelukseen
kutsutuista on lähetettävä PE:aan.
Virolahden alalohkon komentajan hälytyksestä aamulla
4.3.1940 käynnistyi I Sk-pataljoonan eli Pataljoona Turusen kokoaminen. Toiminnan nopeuttamiseksi Miehikkälän
sk-komppanian kokoontumispaikaksi oli määrätty Virojoki. Tämä oli mahdollista,
koska hevoset ja reet oli varattu, aseet ja patruunat ryhmäaseita myöten oli
jaettu suojeluskuntalaisille. Marssi jatkui Virojoelta Pitkäpaateen.
Pataljoona
Aaltonen sai klo 11 käskyn siirtyä Kotkasta Haminaan ja Haminasta edelleen
Virolahdelle. Autokuljetus saapui Eerikkälään klo 16.30 ja pataljoona lähti
opastettuna hiihtäen klo 19 Paatioon.
Klo 12.30 ViAlo sai ilmoituksen,
että kenraali Hanell oli ottanut Virolahden puolustuksen haltuunsa. Virolahden
alalohko jaettiin kahteen lohkoon välirajana Virojoki – Virolahti – Tuuholma – Kavonselkä. Läntisen lohkon komentajana oli edelleen
kapt. Rautavaara, itäisen eversti Nordenswan. Klo 12.40 kenraali Hanell kävi
ViAlon esikunnassa luvaten hävittäjäapua.
Klo 14 aluepäällikkö Turunen ilmoitti järjestelyjen
olevan hyvällä alulla. Ensimmäistä lohkoa itärajana Virojoki komentaa kapt.
Rautavaara, jolle on alistettu Klamilan komppania. Toista lohkoa, länsirajana
Virojoki ja itärajana Säkkijärven raja, komentaa ev. Nordenswan, jolle on
alistettu Virolahden ja Miehikkälän sk-komppaniat.
Miehikkälän sk-komppania ryhmittyi 4.3.1940 puolustukseen Pitkäpaaden
rantaviivalle. Kokonaisuutena suojeluskuntapataljoona oli perillä ja asemissa
rantaviivalla klo 19.00. Eerikkälässä (Virolahden merisk + 1,5 kkj),
Pitkäpaadessa (Miehikkälän sk + kkj) ja Orslahdessa (Virolahden sk + kkj).
Hyökkäys saatiin torjuttua ammuskulutuksesta piittaamattomalla tykistötulella
muualla paitsi Kiuskerissa. Yllätystä yrittänyt vihollinen totesi rannikon
miehitetyksi.
Kapt. Rautavaaran tilanneilmoitus 4.3.40 klo 14:32:
PM:sta tullut määräys, että linnakkeet pidetään viimeiseen saakka, ei saa
luovuttaa. Hävittäjien (omien) toiminta on ollut erittäin tuloksellista,
runsaasti kaatuneita. Pukkion jaos ampuu
Välimatalaan, johon vihollinen oli pesiytynyt. Karkotettiin sieltä, paljon
kaatuneita.
Tilanneilmoitus 4.3. klo 15.25: Ristniemeen hyökännyt 200 miehen osasto on
lyöty takaisin.
Klo 16.10 Kiuskerista etenee rantaa kohti noin 2 km leveä rivistö. Klo 17.30
vihollinen kääntyi Väliluodosta etelään.
Klo 20.45 Kymenlaakson sk-piirin päällikkö ilmoitti Kotijoukkojen esikuntaan,
että Kymenlaakson sk-pataljoonat on alistettu ev.luutn. Lehonkoskelle (Kotkan
lohkon komentaja).
Pataljoona Aaltonen saapui Paatioon klo 23.20 ja sai klo 24 suullisen käskyn
Paation ja Pitkäpaaden varmistuksesta.
Viipurinlahdella panssareilla vahvistettu vihollisen
rykmentti lähestyi 4.3.40 klo 6.00 Häränpäänniemeä. Kaksi pataljoonaa ja noin
30 panssaria hyökkäsi Häränpäänniemeen. Toinen hyökkäys kohdistui Vilajoen
kylään, mihin panssarit tunkeutuivat, mutta jalkaväki pysäytettiin jäälle ja
panssarit vetäytyivät pois. Häränpäänniemessä panssarit tuhosivat suomalaisten
pesäkkeet ja puolustajat joutuivat vetäytymään rantaviivalta.
Tapahtumat
5.3.1940
Suomalaisten vastahyökkäys Häränpäänniemessä yöllä
5.3. ei päässyt tavoitteisiin, mutta aiheutti viholliselle tappioita ja
rajoitti sen sillanpääasemaa. Vihollinen hyökkäsi Vilaniemeen ja sai iltaan
mennessä Vilaniemen haltuunsa. Suomalaisten vastahyökkäykset eivät
onnistuneet.
Ev.Luutn. Lehonkoski lähetti klo 9.00 puhelinsanoman
Kymenlaakson sk-piirin esikuntaan ilmoittaen: Pvm:llä 4.3.40 sk-pataljoonat on
otettu Kotkan lohkon komentoon ja huoltoon.
Tilanneilmoitus klo 12:15: Huovarin kohdalla jäällä liikettä, miehiä ja
hevosia. Näkyvyys huono. Pukkion linnaketta on pommitettu, noin 100 pommia,
pyydetty hävittäjätoimintaa. Klo 15.15 vihollinen on siirtänyt Someriin
pienempiä hyökkäysvaunuja, ratsuväkeä ja jalkaväkeä. Hyökkäyksen kohteena
mainitaan Virolahti.
Rannikon varmistajat tiedustelivat etumaastoa ja varustivat puolustusasemia.
Vihollisen lentotoiminta oli erittäin vilkasta.
Tapahtumat
6.3.1940
6.3.40 joukkue Tolvanen/pataljoona Aaltonen
vahvennettuna kahdella kk:lla sai käskyn lähteä Isokalastajaan (Kiuskeriin).
Osasto lähti liikkeelle klo 02.30, saapui Isokalastajaan klo 7.00 ja otti sen
haltuunsa.
Klo 10.15 saarta lähestyi 350 - 500 miehen vihollisosasto. Vihollisen
saarrostaessa ja panosten loppuessa osasto Tolvanen vetäytyi klo 12.30
Väliluodon suuntaan. Taisteluun osallistui neljä vihollisen hävittäjää.
Miehikkälän sk-komppania ja komppania Turunen alistettiin 6.3. klo 10.30
Pataljoona Aaltoselle. Samaan aikaan res.luutnantti Särkkä ja res.vänrikki
Erälammi komennettiin Miehikkälän sk-komppaniaan, joka oli ilman upseeristoa.
Komppania määrättiin klo 12.00 pataljoonan reserviksi Pitkäpaaden kylään.
Komppanian oli varauduttava toimintaan Kokkoluodon ja Holman suuntiin, siis
kaakkoon ja itään.
Tilannetiedote 6.3.40: Klo 14.50 viisi omaa hävittäjää tulitti vahingossa
hallussamme olevaa Huovaria, 1 mies haavoittui.
Klo 15.20 noin 2000 vihollista lähestyi Huovaria Itäkiven kohdalla, Huovarista
noin 5 - 7 km etelään. Klo 16.25 rivistö oli 3 km etelään Huovarista. Kolme
vihollisen hävittäjää toimi jatkuvasti Kinnarin yläpuolella. Klo 17.40 Huovarin
ja Isokalastajan suunnissa on tuhansia miehiä lähestymässä. Nousevat
parhaillaan maihin hyökkäysvaunujen tukemina. Mustamaa ja Pukkio aloittivat
tulitaistelun, vihollinen pakeni.
Lohko Hanellin käsky 6.3.1940 klo
20: Vastuu lohkosta siirtyi jälleen Kotkan lohkon komentajalle ev.luutn.
Lehonkoskelle ja vastuu alalohko Nordenswanista kapt. Rautavaaralle.
Rautavaaran alaisuuteen siirtyvät joukot: Ylijärven alokaskomppania, Os.
Heinonen, Orslahti, Pataljoona Aaltonen, Miehikkälän sk-komppania, Pitkäpaasi,
Virolahden sk-komppania, Pitkäpaasi, Kokkoluodon ja Härön Merivartioasemat.
Os. Seppä, Klamila jää ev.luutn. Lehonkosken ja kapt. Rautavaaran käyttöön.
Pataljoonat Saukkonen ja Levänen jäivät kenraali Hanellin käyttöön ja hän
alisti ne ev.luutn. Nordenswanille.
Määräykset astuivat voimaan 7.3.1940 klo 12.00.
Tilannetiedote: Klo 20.30 vihollisen lentokone putosi Ala-Urpalassa. Lentäjä
ammuttiin hänen haavoitettuaan sitä ennen yhtä työmiestä.
Kenraali Hanell pyysi 6.3.1940 klo 20.45 ilmatiedustelua Huovarin ja
Isonkalastajan suuntiin aamun valjetessa 7.3. sekä tilanteen vaatiessa
hävittäjätoimintaa.
Vehkalahden ja Haminan suojeluskuntien muodostama pataljoona Savolainen
ilmoittautui Virolahden alalohkolle ja sai tehtäväkseen miehittää lohkon
Siikasaari - Hurppu. Klo 21.00 Virolahden alalohko sai ilmoituksen, että
Pyhtään suojeluskunnan muodostama pataljoona Seppä on tulossa lohkon
reserviksi.
6.3.40 klo 18.10 havaittiin noin
1000 miestä käsittävä osasto Isokalastajan länsipuolella marssilla pohjoiseen.
Osasto jakautui klo 19.10 neljään osaan, jotka pyrkivät Pukkion, Pitkäpaaden,
Härön ja Urpalan suuntiin. Kussakin osastossa oli noin 250 miestä. Pitkäpaaden
suuntaan marssiva osasto pääsi klo 23.00 Itäluoto – Kokkoluoto tason eteläpuolelle. Klo 23.15 Pukkio
ampui keskityksen Itäluodon kohdalla oleviin vihollisiin. Klo 23.30 jäältä
vihollisen suunnalta kuului huutoja ja valitusta.
Tästä huolimatta vihollinen hyökkäsi ensin Itäluotoon, missä käytiin
tulitaistelua ja eteni sitten sen länsi- ja itäpuolitse Kokkoluotoa vastaan.
Voimakkaan tulen ansiosta hyökkäys pysähtyi 50 m päähän asemiemme eteen.
Vihollinen käytti runsaasti konetuliaseita ja 40 mm tykkejä.
Klo 23.55 käskettiin pataljoonan käytössä ollut reservi –
Miehikkälän sk-komppania –
osin Haapaluotoon valmistautumaan vastahyökkäykseen
Kokkoluotoon ja osin Kokkoluodossa olevien omien joukkojen vahvistukseksi.
Tapahtumat
7.3.1940
Nordenswanin ilmoitus klo 0:15: Vihollinen hyökkää
Kokkoluotoa ja Haapaluotoa vastaan. Reservi on lähetetty sinne. Klo 2.20
hyökkäys on torjuttu.
Kokkoluodossa vihollinen pääsi tulitaistelun aikana etenemään 20 - 50 m päähän
rantaviivasta. Hyökkäys pysähtyi klo 01.15 ja vihollinen peräytyi klo 3.15.
Itäluoto ja Länsiluoto miehitettiin. Partiot pitivät kosketusta viholliseen.
Virolahden alalohkon spk toteaa taistelun kuumimmasta vaiheesta: Noin joukkue
yrittää maihin Kokkoluodossa, mutta torjutaan käsikähmässä. Oman torjuntatulen
kiihtyessä vihollinen alkaa vetäytyä klo 1.20.
Yöllisessä taistelussa Pitkäpaaden edustalla vihollisen tappiot olivat noin 50
kaatunutta, joista kaksi jäi puolellemme. Jäällä oli paljon verijälkiä ja
sotasaaliiksi saatiin 2 pikakivääriä, 15 paria suksia, käsikranaatteja ja
pistooleja.
Klo 5.40 oma vahvennettu komppania lähti Isokalastajan suuntaan. Komppanian
ollessa noin kahden km päässä Isokalastajan pohjoispuolella vihollisen
hävittäjät hyökkäsivät sen kimppuun. Klo 9.15 komppania vedettiin pois
Isokalastajan suunnasta lumipyryn ja hävittäjien takia. Klo 10:55 lähetettiin
partio 2+3 Isokalastajaan. Vihollinen hyökkäsi partion kimppuun Pitkäpaaden ja
Väliluodon puolivälissä. Alikersantti kaatui ja kaksi sotamiestä haavoittui.
Hävittäjien takia mikään toiminta ei ole mahdollista Pitkäpaadessa päiväaikaan.
Kotkan lohkon komentaja antoi klo 15.00 käskyn osasto
Aaltosen muodostamisesta. Osastoon kuuluivat Pataljoona Aaltonen, Miehikkälän
sk-komppania ja Virolahden merisk-komppania sekä Ylijärven alokaskomppania.
Osaston tehtävä oli lohkon Pukkio – Kokkoluoto – Härö
– Satamaniemi puolustus.
Vilaniemen
suunnalla suomalaisten vastahyökkäykset eivät onnistuneet ja 7.3. illalla
taisteltiin uuden valtatien tasalla. Päämaja huolestui tilanteen kehityksestä Viipurinlahdella ja Kotkan
lohkolla. Ylipäällikön käskyllä 7.3.40 muodostettiin suoraan ylipäällikön
alainen Haminan ryhmä (HR) komentajanaan kenraalimajuri Hanell.
HR:ään kuuluivat Kotkan lohko ja Viipurin lohkosta Vilajoen länsipuolella
taistelevat joukot, jotka nimettiin tst.osasto Paaluksi.
Ryhmän täydennykseksi oli tulossa Ratsuväkiprikaati Laatokan Karjalasta.
Prikaatin esikunnasta tuli Haminan ryhmän esikunta, joka sijoittui Miehikkälän
pappilaan. Mitään ennakkovalmisteluja tällaisen armeijakuntatasoisen yhtymän
perustamiseksi ei ollut tehty, joten kaikki viestiverkosta alkaen piti
improvisoida kriittisessä tilanteessa.
Tapahtumat
8.3.1940
Osasto
Aaltosen puolustuskäsky 8.3.40: Vihollinen on hyökännyt Virolahden alalohkolla
Huovarin ja Isokalastajan – Pitkäpaaden suunnissa. Pataljoona Aaltonen
vahvistettuna kahdella sk-komppanialla ryhmittyy torjuvaan puolustukseen
Pitkäpaaden lohkolla.
Klo 12.30 todettiin vihollisen joukkoja etenemässä
kohti Huovaria noin 13 km päässä Pukkiosta. Kärkijoukossa oli 110 miestä,
lentokelkka ja 20 hevosta. Kärjen takana seurasi pataljoona. Klo 13.20
vihollisen kolonna lähestyi Isokalastajaa noin km päässä. Sumu esti lukumäärän
toteamisen.
Huovarin edustalla ollut vihollisosasto muutti marssisuuntaansa kohti
Iso-Kalastajaa ja oli klo 12.50 leveänä laumana linjalla Huovari –
Isokalastaja. Lauma lähti klo 13.35 hiljalleen etenemään kohti Pukkiota. Miehet
ja hevoset kaatuivat väsymyksestä. Lähimmillään joukko oli noin 9 km päässä,
jolloin Pukkio ampui järeällä tykistöllään muutaman ryhmän. Vihollinen
vetäytyi. Esityksen tarkoituksena lienee ollut houkutella meikäläisiä joukkoja
jäälle hävittäjien tuhottavaksi. Näin arvioi ViAlo.
Virolahden
Alalohkon komentaja määräsi klo 18.00 perustettavaksi Os. Turusen, johon
kuuluivat Turusen ja Miehikkälän sk-komppaniat. Miehikkälän sk-komppania siirtyi 8.3.1940 klo 18.00 Orslahteen miehittämään
puolustusaseman tukilinjan itäistä osaa. Komppania Turunen siirtyi Orslahteen
tukilinjan läntiseen osaan klo 21. ViAlon huolenaiheita: Vihollisen
ilmatoiminta vaikeuttaa huoltoa yölläkin teitten suunnalla. Joukkojen siirrot
aukeilla eivät ole päivisin mahdollisia. Isokalastajaan ylettyvän kevyen
tykistön puute on huutava, koska Pukkion toinen putki on menetetty ja
Satamaniemi on kiinni Vilajoella.
Tapahtumat
9.3.1940
Osasto Turunen vastasi päävastarinta-asemassa
Orslahden lohkon torjuvasta puolustuksesta. Lohko alistettiin Pitkäpaaden
lohkon komentajalle valmiina toimimaan Paation – Pitkäpaaden suuntaan. Orslahdesta
pohjoiseen johtava tie oli pidettävä viimeiseen saakka.
Yöllä 9.3.40 pyrittiin selvittämään vihollisen miehitys ja aseistus
Isokalastajassa. Pataljoona Aaltosen lähettämä partio joutui kääntymään
takaisin miesten väsymyksen takia.
Klo 12.35 havaittiin Somerin suunnalla noin 100 miehen vahvuinen vihollisosasto
lähestymässä Huovaria. Sen 32 miehen vahvuisen kärkiryhmän päästessä saaren
lähelle Huovarissa ollut miehitys avasi tulen jolloin suuri osa kärkiryhmästä
kaatui ja loput vetäytyivät.
Pääosasto saapui Huovarin edustalle klo 16.10. Mustamaa ampui jolloin
vihollinen hajaantui ketjuun ja avasi tulen. Vihollisen hävittäjät tukivat
hyökkäystä kk-tulella. Klo 18.00 vihollinen vetäytyi hävittäjien tukemana ja
vei mukanaan kaatuneensa ja haavoittuneensa.
Lentotiedustelun mukaan klo 14.00 liikenne jäällä oli vähäinen, Suursaaresta
Haapasaareen tie, Haapasaaret, Isokalastaja ja Someri valokuvattiin. Niissä oli
joukkoja. Narvista tuli it-tulta.
Klo 15.00 saapui etelästä Isokalastajaan vihollisosasto, vahvuus 30 miestä ja 1
hevonen.
Ristiniemen alalohkon spk:ssa on kirjaus 9.3.40 klo 14.30: Kenraali Hanellin
esikunnasta ilmoitettiin, että Urpalaan on tullut yksi sk-komppania, joka on
alistettu alalohkolle ja jota käytetään Urpalanniemen varmistukseen. Kyseessä
oli Miehikkälän sk-komppania. Alistus tapahtui kuitenkin vasta 10.3.
Klo 19.00 aloitettiin jään sahaus Orisniemen ja Ristiniemen välissä. Työ joutuu
aika hyvin. Yössä saadaan sahattua noin 200 - 300 metriä.
Tapahtumat
10.3.1940
Orslahden lohkosta 9.3. saakka vastannut osasto
Heinonen siirtyi 10.3. reserviin Virojoen suunnalle. Osasto Heinonen oli 4.3.
koulutuskeskus 4:n AUK:sta ja nostomiehistä perustettu pataljoona, jonka kärki
oli saapunut Orslahteen 5.3. aamulla.
Yöllä 10.3.40 Os. Aaltosen piti uudistaa väkivaltainen tiedustelu
Isokalastajaan. Suunnitelmana oli lähestyä saariryhmää samanaikaisesti idästä
ja lännestä.
Pataljoona Aaltosen lisäksi Os. Heinosesta kootun itäpuolelle suunnatun joukon
vahvuus oli 4 kiväärijoukkuetta, kk-puolijoukkue ja viestijoukkue, johtajana
res.luutn. Särkkä.
Länsipuolelle suunnatun joukkona oli kaksi kiväärijoukkuetta Pukkiosta,
johtajana res.luutn. Sirkiä.
Osasto sivuutti Väliluodon 10.3.40 klo 00.05. Luutn. Särkän osasto saapui
Isokalastajan itäpuolelle klo 0.40 ja siirtyi rynnäkköetäisyydelle klo 0.58.
Hyökkäys Majakkasaareen käynnistyi Pukkion linnakkeen antamasta sovitusta
merkistä. Vihollinen avasi tulen ja vetäytyi Isokalastajan suuntaan. Lähellä
Vulkkoa ja isokalastajaa alkoi kiivas tulitaistelu. Hyökkäys eteni oikealla 10
- 20 m päähän vihollisesta, jolloin joukkueen johtaja haavoittui ja oikealla
laidalla edenneestä ryhmästä kaatui 6 miestä Vulkon kaakkoisrannalle laiturin
alle sijoitetun kk:n tuleen. Klo 1.25 luutn. Särkkä pyysi tykistötulta
Isokalastajaan merkkiraketeilla.
Lumipyryn takia Pukkiossa ei nähty merkkiä. Saariryhmästä karkasi joitakin
vihollisia lounaaseen. Suunnalla olleen joukkueen tuleen kaatui noin 10
vihollista. Vasemmalla ollut joukkue yritti ottaa läheteillä yhteyttä luutn.
Särkkään, mutta molemmat lähetit katosivat. Luutn. Sirkiän osaston toiminnasta
ei ollut havaintoja. Klo 1.45 luutn. Särkkä antoi vetäytymiskäskyn. Osasto
saapui Pitkäpaateen klo 6.10.
Os. Sirkiä myöhästyi aikataulusta lumipyryssä
sattuneen suunnistusvirheen takia ja saavutti klo 2.10 Mannonen -nimisen
luodon. Vihollinen avasi tulen vetäytyen saaren eteläosaan. Os. Sirkiä eteni
saaren puoliväliin, mihin jäi asemiin. Taistelu kesti 1 1/2 tuntia. Vihollinen
ampui Mannosen eteläosasta kk:lla ja kahdella pk:lla. Kaksi pk:ta ampui
Mannosen länsipuolelta Kureluodolta ja raskas kk jäältä Mannosen ja
Isokalastajan väliltä, samoin Isokalastajan pohjoispäässä ja Vulkon
pohjoispäässä olevat kk:t. Havaittuaan Os.Särkän jo poistuneen luutn. Sirkiä
antoi vetäytymiskäskyn. Paluumatkalla vihollinen ampui osastoa tykeillä.
Virolahden
alalohkon komentajan kapt. Rautavaaran 10.3.40 Os. Aaltoselle antaman käskyn
mukaan Urpalanniemeen sijoitettu Miehikkälän sk-komppania + 2 kk Os.
Ojasesta alistettiin Ristiniemen alalohkon Satamaniemen linnakkeelle ja
komppanian päälliköksi määrättiin res.luutn. Matilainen. Matilaisen piti
ohjeita varten ilmoittautua aluepäällikkö Turuselle ja sen jälkeen
mahdollisimman pian Satamaniemen linnakkeen päällikölle, luutn. Rauhaniemelle.
Ristiniemen alalohkon ilmoituksen 10.3.40 klo 24.00 mukaan vihollisen partioita
on taas kierrellyt Ristiniemen ympärillä.
Tapahtumat
11.3.1940
Virolahden alalohkolla oli seuraavina öinä vilkasta
partiotoimintaa ja tehtiin yritys tuhota rakettikiitäjällä Somerissa talvehtiva
kuljetusalus.
Haminan ryhmä sai vahvistuksia 10. - 11.3.40. Jalkaväen koulutuskeskuksissa oli
muodostettu 14 erillistä pataljoonaa. Nämä olivat Mannerheimin ilmauksen mukaan
”viimeiset voimavaramme”, jotka keskitettiin rintaman taakse.
Seitsemän tällaista koulutuspataljoonaa keskitettiin 9.3.40 Kymenlaaksoon ja
niistä neljä ensimmäistä saapuivat hiihtomarssilla Taavetista Miehikkälään
(Er.P 35 10.3.40, Er.P 34, Er.P 33 ja Er.P 43 11.3.40).
Pataljoonien vahvuus oli noin 850 miestä. Komppanian päälliköt olivat reservin
vänrikkejä tai kokelaita, joukkueenjohtajat kokelaita, nostoväen aliupseereita
tai tammikuun ikäluokkaa ja ryhmänjohtajat tammikuussa tai helmikuussa
palvelukseen astuneita. Koulutuspataljoonien keskitys oli varautumista
mahdolliseen vetäytymiseen Kannakselta.
Vihollinen pommitti 11.3.40 Virojokea ja kaksi kertaa Pukkiota sekä Virolahden
alalohkon esikuntaa.
Omat koneet puolestaan pommittivat vihollisen osastoja. Yöllä partiotoimintaa.
Isokalastajaan saapui pieni vihollisosasto. Ristiniemeä pommitettiin
jatkuvasti, noin 200 pommia päivän kuluessa.
Tapahtumat
12.3.1940:
12.3.40 yön aikana oli partiotoimintaa. Klo 16-00
saapui takaisin aamupäivällä liikkeelle lähtenyt Kokkoluodon partio. Se
havaitsi Väliluodossa taistelun jälkiä. Omia partioita ei ollut käynyt
Väliluodossa joten viholliset olivat taistelleet keskenään. Saalis: noin 10
täyttä pk:n lipasta, käsikranaatteja ja suksipari.
12.3.40 Ristiniemen alalohkon spk:n kirjaus: Näkyvyys hyvin huono, ei
toimintaa. Klo 20.30 Saatiin ilmoitus, että rauha on solmittu ja vihollisuudet
lopetetaan 13.3.1940 klo 11.00. Tämä ilmoitus tuli poikkeuksellisen aikaisessa
vaiheessa muihin joukko-osastoihin verrattuna.
Tapahtumat
13.3.1940
Haminan ryhmän esikunnassa vastaanotettiin 13.3.40 klo
4.50 Airon puhelinsanoma: ”Rauhasta lienee sovittu ja sen mukaan vihollisuudet
lopetettava 13.3.1940 klo 11.” Yhtymän piti varautua tiedottamaan joukkojaan
vahvistuksen saavuttua.
Vahvistus saapui klo 7.15. Ryhmän sotapäiväkirjassa todetaan: Klo 10 – 11
välillä kuului rannikkopattereittemme suunnasta erittäin kiivasta
tykistöammuntaa, joka loppui täsmälleen klo 11.00.
Pääsääntöisesti vihollisuudet lopetettiin rauhansopimuksen mukaisesti, mutta
Säkkijärven rannikolla toimineen osasto Jussilan sotapäiväkirja päättyy: Ryssän
puolelta ammuttiin viimeinen laukaus klo 11.06, jolloin eräs pojistamme kaatui,
mutta ryssän upseeri tosin ampui sen ampujan.
Ristiniemen alalohkon evakuointi alkoi 13.3.1940 klo 6.00. Klo 16.00 lähti
muonaa 5 reellä traktorin vetämänä. Klo 16.05 lähti 1 Canet kanuunan putki ja
klo 19.00 15 hevosta, joissa meni pikkutykkejä, optiset mittarit ja
pikkutykkien ammukset.
Kymenlaakson sk.piirin esikunnan puhelinsanoma 13.3.40 klo 15.00 Kotijoukkojen
esikunnalle: Pyydän kiireellistä määräystä Kotkan lohkolle alistettujen
sk-pataljoonien lähettämisestä kotiseudulleen. Pataljoonissa on suurin osa
alue- ja paikallispäälliköitä, ei-asevelvollista miehistöä ja teollisuuden
palvelukseen vapautettuja, joita tarvitaan kotiseudullaan. Tarvittaessa
pataljoonat voidaan jälleen koota kuudessa tunnissa.
Piiripäällikön käsky 13.3.40 klo 22.55 pataljoonille Helskä, Turunen,
Savolainen ja Seppä: Kym.sk.pataljoonat saa kotiuttaa, mutta on kuitenkin
otettava huomioon, että ne saadaan tarvittaessa jälleen nopeasti kokoon. Alue-
ja paikallispäälliköt ryhtyvät jälleen toimiinsa. Kutsunnan kautta vakinaiseen
palvelukseen määrätyt on pidettävä kasarmoituina kunnes toisin määrätään.
LIITE 2
Miehikkälän
suojeluskuntakomppanian kokoonpano
Kymenlaakson suojeluskuntapiirin V
alueen Miehikkälän suojeluskuntakomppanian päiväkäsky no 1/39 18.12.1939 (Sk-1112)
Päivämäärällä 18.12.39 määrään V alueen Miehikkälän sk.komppanian kokoonpanon
seuraavaksi:
Komppanian päällikkö, paikallispäällikkö Raitio Reino *
Komentoryhmä
ryhmänjohtaja alikersantti
Lahti, Vilho
taistelulähetti sotamies
Karhu, Erkki
” ” Kurko,
Pentti
” ”
Klemettilä,
Edvard
” ” Peltonen,
Viljo
tähystäjä korpraali Metsämuuronen, Emil *
” sotamies
Pönni, Viljo
” ” Ukkola, Sointu
” ”
Taari
Martti
kss.elin: ” Hauhia,
Sampo
” Kirkkopelto,
Lauri
” Mentula,
Aapeli
” Tylli,
Martti
I Joukkue
joukkueenjohtaja kersantti Hietala, Toivo
joukkueen varajohtaja alikersantti Vuorela, Väinö
taistelulähetti sotamies
Klemettilä,
Martti
” ”
Hauhia,
Sointu
1. ryhmä
ryhmänjohtaja ” Laherto,
Martti
ryhmän varajohtaja ” Vuorela,
Eemil
kp-mies ” Vanhala,
Eino
kiväärimies ” Vanhala,
Taito
” ”
Riihelä,
Unto
” ”
Haapala,
Antti
” ”
Kivelä,
Erkki
” ”
Ahonen,
Eero
” ”
Puranen,
Erkki
” ”
Häsä,
Toivo
2. ryhmä
ryhmänjohtaja korpraali Korpi, Väinö *
pk-ampuja sotamies Korpi,
Veikko
ampujan apulainen ” Törönen,
Pekka
patruunankantaja ” Vanhoja, Taito
” ”
Hietala,
Aarre
” ”
Tura,
Kauko
” ”
Lappi,
Sulo
3. ryhmä
ryhmänjohtaja korpraali
Lappi, Väinö *
pk-ampuja sotamies Saviniemi,
Toivo
ampujan apulainen ” Seuri,
Emil
patruunankantaja ” Suomalainen, Eino *
” ”
Vanhoja,
Matti
” ”
Talonpoika,
Anton *
” ”
Korpi,
Anton
4. ryhmä
ryhmänjohtaja korpraali
Ramu, Otto *
ryhmän varajohtaja sotamies Lahti, Uuno
kp-mies ” Kuivala,
Eino
kiväärimies ” Lahti,
Aale
” ”
Maaskola,
Pentti
” ”
Pakkanen,
Mooses
” ”
Pakkanen,
Aaro *
” ”
Ahonen,
Väinö
” ”
Harju,
Eino
” ”
Rikkola,
Olli
II Joukkue
joukkueenjohtaja vääpeli Metsämuuronen,
Armas *
joukkueen varajohtaja kersantti Lappi, Matti
taistelulähetti sotamies Ahonen, Matti
” ” Maaskola,
Kyösti
5. ryhmä
ryhmänjohtaja kersantti
Rasi, Antti
ryhmän varajohtaja sotamies Rikkola, Olli
kp-mies ” Rongas,
Väinö
kiväärimies ” Puhakka,
Einari *
” ”
Porkka,
Alpo
” ”
Syrjänen,
Väinö
” ”
Piispa,
Toimi
” ”
Lahti,
Valtter
” ”
Maaskola,
Erkki
” ”
Pakkanen,
Matti
6. ryhmä
ryhmänjohtaja alikersantti
Kataikko, Eemil
pk-ampuja sotamies
Roimola,
Lasse
ampujanapulainen ” Uutela,
Eemil
patruunankantaja ” Rautamies, Pentti
” ”
Maaskola,
Eemil
” ”
Nippula,
Arvo
” ”
Hietala,
Martti
7. ryhmä
ryhmänjohtaja alikersantti
Joenpolvi, Emil *
ryhmän varajohtaja korpraali Rikkola, Huugo
ampujan apulainen sotamies Kataikko, Valde
patruunankantaja ” Notkola, Väinö
” ”
Perilä,
Hemmi
” ”
Polvela,
Väinö *
” ”
Ramu,
Emil
8. ryhmä
ryhmänjohtaja alikersantti
Alastalo, Toimi *
ryhmän varajohtaja sotamies Rongas, Vilho *
kp-mies ” Kiviharju,
Matti
kiväärimies sotamies
Joenpolvi,
Eljas *
” ”
Kiviharju,
Emil *
” ”
Korpiranta,
Väinö
” ”
Liikkanen,
Arvi
” ”
Kimmo,
Emil *
” ”
Urpalainen,
Martti
”
” Ristola,
Viljo
III joukkue
joukkueenjohtaja kersantti Mahalakoivu, Kalle *
joukkueen varajohtaja ” Kiviharju,
Mosse
taistelulähetti sotamies
Ristola, Alpo
” ” Hämeenniemi,
Seppo
9. ryhmä
ryhmänjohtaja sotamies Hämeenniemi, Osmo
ryhmän varajohtaja ” Mahalakoivu,
Anton
kp-mies ” Seppä,
Martti
kiväärimies. ” Kallio,
Anton
” ”
Suominen,
Olavi
” ”
Liikkanen,
Kauko
” ”
Kallio,
Otto *
” ”
Parviainen,
Verner
” ”
Hanhineva,
Kaarlo
” ”
Kivelä,
Onni
10.ryhmä
ryhmänjohtaja korpraali
Kimmo, Otto
ryhmän varajohtaja sotamies Kivelä, Unto
ampujan apulainen ” Liikkanen,
Arvi
patruunankantaja ” Seppälä,
Anton
” ”
Seppälä,
Lauri
” ”
Takanen,
Vihtori *
” ”
Takanen,
Toivo
11. ryhmä
ryhmänjohtaja korpraali
Rantala,
Oskari
pk-ampuja sotamies
Seppä, Anton
ampujan apulainen ” Näppi,
Niilo
patruunankantaja ” Pitkänen,
Johannes
”
” Suikkala,
Viljo
” ”
Takanen,
Yrjö
” ”
Notkola,
Anton *
12. ryhmä
ryhmänjohtaja sotamies Korpela, Otto *
ryhmän varajohtaja ” Koski,
Erkki
kp-mies ” Pajulahti,
Martti
kiväärimies. ” Koski,
Vilho
” ”
Heimala,
Uuno *
” ”
Seppä,
Kaaleppi *
” ”
Seppä,
Pentti
” ”
Takanen,
Erkko
” ”
Saarainen,
Viljo
” ”
Seppä,
Väinö
IV joukkue
joukkueenjohtaja kersantti Värri, Armas *
joukkueen varajohtaja alikersantti Ahola, Arvi
taistelulähetti sotamies
Kavala, Toivo
” ” Haaja,
Martti
13. ryhmä
ryhmänjohtaja sotamies Joenpolvi, Väinö
ryhmän varajohtaja ” Ahola,
Aaro *
kp-mies ” Ruoppa,
Toivo
kiväärimies ” Ruoppa,
Aaro
” ”
Taipale,
Toimi
” ”
Krouvi,
Viljo
” ”
Tylli,
Eino
” ”
Mäkelä,
Urho
” ” Rasi,
Niilo
” ”
Taipale,
Olli
14. ryhmä
ryhmänjohtaja sotamies Hurtta, Väinö
ryhmän varajohtaja ” Krouvi,
Emil
ampujan apulainen ” Krouvi,
Eino *
patruunankantaja ” Hurtta,
Vilho
” ”
Taipale,
Tauno
” ”
Taipale,
Pentti
” ”
Tylli,
Olli
15. ryhmä
ryhmänjohtaja sotamies Nieminen, Matti *
pk-ampuja ” Niittymäki,
Toivo
patruunankantaja ” Riihelä,
Niilo
” ”
Villberg,
Kalle *
” ”
Salmela,
Eino
” ”
Nieminen,
Veikko
ampujan apulainen ” Niittymäki,
Urho
16. ryhmä
ryhmänjohtaja sotamies Mutku, Toivo
ryhmän varajohtaja ” Muurikka,
Eino
kp.mies ” Rokka,
Hannes
kiväärimies ” Parkko,
Matti
” ”
Kavala,
Niilo
” ”
Rokka,
Jooseppi
” ”
Rokka,
Eino
” ” Uutela,
Unto
” ”
Rokka,
Jooseppi
” ”
Koso,
Veikko
Toimitusjoukkue
Komppanian vääpeli alikersantti Hytti, Eino *
kirjuri alokas
Taipale,
Arvo
A-tarvikeryhmä sotamies Hämeenniemi, Väinö
ajomies ” Mäkelä,
Eemil
” ”
Niittymäki,
Anton *
Toimitusryhmä
ryhmänjohtaja korpraali
Holmström,
Emil
muonittaja lotta Mäkelä, Aino
keittäjä ” Krouvi,
Hellin
Lääkintäryhmä
ryhmänjohtaja lotta Hämäläinen,
Saima
lääkintälotta ” Jokimies,
Ilmi
” ”
Kimmo,
Helmi
” ”
Pöntinen,
Lahja
” ”
Häsä,
Maire
Ajomiehiä suojeluskunta-alokkaita
10 miestä
Komppanian kokonaisvahvuus
15 aliupseeria
167 suojeluskuntalaista
7 lottaa
Miehikkälän suojeluskunnan leima ja allekirjoitus: aluepäällikkö E. Savolainen
Yksikkö oli Haminan lohkon I suojeluskuntapataljoonan 3. komppania eli
Miehikkälän komppania. Todellisuudessa ei ollut mitään Haminan lohkoa vaan
kyseessä oli Kotkan lohko, jonka esikunta oli Haminassa. Maaliskuussa 1940
perustettiin Haminan ryhmä, jolle Kotkan lohko alistettiin. I
Suojeluskuntapataljoonan muut perusyksiköt, 1. ja 2. komppania oli koottu
Virolahden suojeluskunnasta ja Virolahden merisuojeluskunnasta.
On huomattava, että henkilöluettelo on
18.12.1939 tilanteesta. Piiripäällikön käskyn mukaisia henkilöluetteloita
4.3.1940 tilanteesta ei ole löytynyt. On mahdollista, että kriittisessä
tilanteessa niitä ei ehditty laatiakaan tai sitten luettelot on poltettu
syksyllä 1944 suojeluskuntien lakkautuksen yhteydessä. Luetteloita ei ole
löytynyt myöskään Kotkan lohkon arkistoista, mikä viitannee siihen, ettei niitä
ole alun perin ehditty ylläpitämään. Kaikista sk-pataljoonista ei löydy
luetteloita edes perustamisvaiheesta joulukuulta 1939.
Kansallisarkistossa on säilynyt
Miehikkälän suojeluskunnan sk-kortteja 87 kpl. Niistä 44:ssä on merkintä, joka
osoittaa kortin haltijan osallistuneen suojeluskuntapataljoonan riveissä
Virolahden rannikon torjuntataisteluihin 4.-13.3.1940. Miehikkälän
sk-komppanian päiväkäskyssä 18.12.1939 julkaistussa henkilöluettelossa näitä
tapauksia on 31 kpl. Heidän nimiensä perään on luettelossa sijoitettu *
-merkki. Lisäksi arkistossa on kortti 13 sellaiselta henkilöltä, jonka nimi ei
ole ollut mainitussa luettelossa. Siis ainakin nämä henkilöt on lisätty
komppanian kokoonpanoon ennen 4.3.1940 ja mahdollisesti he ovat korvanneet vastaavan
määrän alkuperäisessä luettelossa olleista henkilöistä. Luettelo näistä
suojeluskuntalaisista:
Kaitainen
Aarne
Koivula Väinö
Korpi Anton
Korpi Mooses
Koski Vilho
Nieminen Eino
Pesu Matti
Riihelä Santeri
Saarainen Sylvester
Salmela Eino
Syrjänen Reino
Törönen Viktor
Värri Eljas
Lisäksi on kirjallisuuslähteistä voitu todentaa seuraavien alkuperäisessä
joulukuun 1939 luettelossa mainittujen miesten osallistuneen komppanian mukana
torjuntataisteluihin Virolahden rannikolla 4.-13.3.1940: Holmström Emil,
Hämeenniemi Osmo, Hämeenniemi Väinö.
Pyydän palautetta liitteen tiedoissa ilmeneviin virheisiin sekä
varmennuksia henkilöiden osallistumisesta Virolahden rannikon puolustukseen
Miehikkälän suojeluskuntakomppanian riveissä 4.-13.3.1940 niiltä osin kuin asia
jää avoimeksi tässä liitteessä (kokoonpanoluettelossa henkilön nimen perässä ei
ole * -merkkiä, eikä henkilön nimi ole mukana edellä olevassa 13 henkilön
luettelossa). Sähköposti: osmo.kimmo@kolumbus.fi
LIITE 3: Koulutuskeskuksissa
perustetut jalkaväkipataljoonat
Kotijoukkojen esikunta 10.3.1940
Kymenlaaksoon keskitetyt
Kotijoukkojen komentajalle alistetut jalkaväkipataljoonat numeroidaan
seuraavasti:
Jv.Koul.K 1:ssä perustettu
Pataljoona KÄMÄRI Er.P
31 KPK 1, 5031
Jv.Koul.K 2:ssa ” ” JAAKONKARI Er.P 32 KPK
2, 5032
Jv.Koul.K 2:ssa ” ” RUOSMAA Er.P 33
Jv.Koul.K 3:ssa ” ” SÄRÄMÖ Er.P 34
Jv.Koul.K 3:ssa ” ” LEHTONEN Er.P
35
Jv.Koul.K 5:ssä ” ” AUER Er.P
36
Jv.Koul.K 5:ssä ” ” MELANIEMI Er.P
37
Jv.Koul.K 6:ssa ” ” KOIVULA Er.P
38
Jv.Koul.K 6:ssa ” ” JANTUNEN Er.P 39
Jv.Koul.K 6:ssa ” ” KEIJOLA Er.P 40
Jv.Koul.K 7:ssa ” ” STÅHL Er.P 41
Pp.Koul.K 1:ssä ” ” SORKO Er.P 42
Pp.Koul.K 2:ssa ” ” VANONEN Er.P 43
OSMO KIMMO