Viime talvena parissa blogissa käsittelin sota-arkistosta
”löytyneitä” Hanellin kansion kuvia ja niiden mielenkiintoista aikalaiskuvaa
päivitettynä nykypäivään. Kuvathan sain käyttööni Juha Kilpeläiseltä, kiitos!
En malta olla jatkamatta vielä yhdellä kuvalla. Inspiraation
tähän sain Facebookin Salpavaeltajat ryhmästä, johon Harri Ukkonen pani
oheisen kuvan näytille paikantamistarkoituksessa. Hän itse oli kuvan sijainnin
päätellyt ihan oikein. Hänen antamallaan vihjeellä minäkin kauhukseni paikan
tunnistin. Kauhukseni siksi, että paikka on mitä ilmeisin, mutta muuttunut
maisema hämäsi minutkin aikaisemmin täydellisesti.
Kuvan (Sota-arkisto T-12680/7) maisema sijaitsee nimittäin Salpalinja-museon
konekiväärikorsun ampumasektorissa, Miehikkälä-Taavetti –maantieltä itään! Kuva
on otettu maantielle päin, joka jää metsän taakse.
Olen tuosta kulkenut vähintäänkin kymmeniä kertoja ohitse,
mutta enpä vaan tajunnut, vaikka tuota kuvaa olen katsellut ja yrittänyt
paikantaa monta kertaa aikaisemminkin. Kuva on otettu samalta mäeltä, pikkujyrkänteeltä,
johon on rakennettu myötärinne-este (vihollisen suunnasta katsottuna) tai
panssariansa, niin kuin sitä Salpalinja-museon laajimman kierroksen
opastaulussa nimitetään.
Kuvan kohde on ilmiselvästi puuttomalla suolla, pienellä
nevalla. Totta kai metsä kasvaa kangasmaalla 70 vuodessa tukkimittaan, mutta ei
välttämättä luonnontilaisella suolla, joka jääkauden jälkeen ei ole nevaa
kummemmaksi muuttunut. Selitys löytyy metsäojituksesta.
Oheisessa vanhassa kartassa, tehty juuri ennen Salpalinjan
rakentamista, suo on merkitty nimenomaan nevaksi. Toisessa tuoreessa
kansalaisen karttapaikalta kuvakaapatulla kartalla ojitus näkyy ja se selittää
puuston kasvun.
Tuo kiviestehän oli puuston sisällä, kunnes se muutama vuosi
sitten hakkuulla paljastettiin näkyviin.
Oheisissa valokuvissa olen merkinnyt nuolella kaksi
estekiveä, jotka siis molemmissa kuvissa ovat paikallistettavissa ja todistavat
kuvien olevan samasta paikasta.
Kivieste on jonkin verran painunut suolla, mutta ei paljon. Estekivien
alla on todennäköisesti sepelistä ja tai yleensä kivennäismaasta tehty penger.
Tukkiteliä en usko näin matalassa turvesuossa käytetyn.
Klikkaa kuvaa, saat sen suuremmaksi
Klikkaa kuvaa, saat sen suuremmaksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti