Reservi maanpuolustuksemme perusta

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys
Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Miehikkälä

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat salpavaeltajat ja vaelluksen
järjestäjät, hyvät naiset ja miehet!

Olemme kokoontuneet tänne Salpavaelluksen päätösjuhlaan, joka kruunaa
maanpuolustuksellisen ja sotahistoriallisen viikonloppumme. Koska
kunniakseni on tullut käyttää ensimmäinen puheenvuoro, lienee paikallaan
kerrata hieman historiaa.

Salpa-linjan tai viralliselta nimeltään Suomen Salpa -linjan historia liittyy
kansamme kohtalonvuosiin talvi- ja jatkosodassa. Tarkoituksena oli luoda
pitkä puolustuslinja eli tavallaan viimeinen lukko, jonne idästä tuleva
hyökkäys saataisiin pysäytettyä. Linjan valmistelu alkoi vain viikko talvisodan
katkeran rauhan jälkeen. Linnoitussuunnitelma hyväksyttiin 11.5.1940 ja työt
alkoivat välittömästi. Ensimmäiset lapionpistot poljettiin maahan Virolahden
Ravijoella.

Lopullisena tavoitteena oli rakentaa Itämereltä Jäämerelle eli Virolahdelta
Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Linja oli vahvin etelässä Luumäen ja
Suomenlahden välillä, minkä johdosta Salpa-linjasta käytetäänkin joskus
myös nimitystä Luumäen linja. Salpalinjan kokonaispituus oli 1.200 kilometriä
ja se koostui sadoista linnoitteista.

Salpalinja on yhä Suomen historian suurin rakennuskohde ja monet ovat sitä
mieltä, ettei isompaa rakennushanketta ole toteutettu myöskään muissa
pohjoismaissa. Hankkeen massiivisuutta kuvastaa hyvin myös se, että
vuonna 1941 linnoittamiseen käytettiin 1,1 miljardia markkaa eli noin 5
prosenttia valtion budjetista. Kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna tämä
tarkoittaisi lähes 2,7 miljardin euron menoerää, joka on hyvin lähellä sitä
summaa, joka valtion talousarviossa on kuluvana vuonna budjetoitu
puolustushallinnon pääluokkaan.

Tämä salpa ei koskaan pettänyt eikä maatamme miehitetty. Kiitos siitä kuuluu
ennen kaikkea sotiemme veteraaneille mutta myös kaikille niille, jotka olivat
linnoitusketjua aikanaan rakentamassa.

Hyvä juhlayleisö,

Suomessa järjestettiin runsaat kaksi kuukautta sitten eduskuntavaalit, joissa
maallemme valittiin uudet päättäjät. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana
Reserviläisliitto osallistui aktiivisesti vaalikampanjointiin Vahvaa puolustusta
ylläpidettävä -vaaliohjelmallaan. Liiton ohjelman hyväksyneitä ja
Reserviläisliiton sertifioimia ehdokkaita kertyi lopulta lähes 170.
Olemme tyytyväisiä kampanjamme tuloksiin. Maanpuolustus oli
poikkeuksellisen hyvin esillä vaalikampanjoinnissa ja -keskusteluissa. Lisäksi
Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -kampanjamme näkyi ja puhutti vahvasti
erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa sitä erikseen markkinoimme.

Liiton sertifioimista ehdokkaista 32 tuli valituksi Eduskuntaan. Toivomme, että
nämä edustajat muodostavat tällä vaalikaudella vahvan ja yli puoluerajojen
ulottuvan maanpuolustusblokin Arkadianmäellä. Päättäjäjoukon, joille
puolustuksemme asiat tulevat aina tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.

Vaaliohjelmamme kolme keskeistä tavoitetta olivat koko Suomen alueen
puolustamisen periaatteen säilyttäminen, yleiseen asevelvollisuuteen ja
laajaan reserviin perustuvan puolustusjärjestelmän ylläpitäminen sekä
riittävän rahoituksen turvaaminen Puolustusvoimille. Nämä kaikki näkyvät
hyvin myös tuoreessa hallitusohjelmassa.

Erityisen tärkeää on se, että puolustukselle luvataan hallitusohjelmassa sen
tarvitsema lisärahoitus.

Lupaavaa on myös se, että hallitusohjelmassa on luvattu turvata myös
reserviläisten omaehtoisen toiminnan ja koulutuksen toimintaedellytykset.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rahoitus on saatava riittävälle tasolle ja
myös reserviläisjärjestöjen rahoitukseen on kiinnitettävä huomiota.
Tehokkaan, riittävän laajan ja ennen kaikkea koordinoidun
reserviläistoiminnan ja -koulutuksen järjestäminen koko maan alueella vaatii
lisää julkista rahoitusta.

Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös riittävästi
tukeutumismahdollisuuksia. Käytössämme on oltava riittävä määrä
ampumaratoja ja harjoitusalueita. Univormuja ja muita tarvittavia varusteita
on saatava käyttöön huomattavasti nykyistä kevyemmällä byrokratialla ja
kattavammin koko maan alueella varsinkin nyt kun entistä harvempi
varuskuntaverkosto lisää vapaaehtoistyön ja -järjestöjen tehtäviä koko
maamme alueella.

Myös toimintaoikeuksia tulee kehittää. On hyvä pitää aina mielessä, että
Puolustusvoimien sodan ajan joukoista suurin osa koostuu reserviläisistä.

Valmiuden kohottamisen jälkeen vaativatkin tehtävät suoritetaan
reserviläisten johdolla. Luottamus meihin reserviläisiin on kuitenkin
normaalioloissa paljon vähäisempi.

Esimerkkejä epäluottamuksesta on helppo listata. Puolustusvoimien
henkilöstön pitää valvoa esim. ampumaharjoitteluamme sen aseilla.
Reserviläisistä koostuvat maakuntajoukot eivät voi edes siirtyä antamaan
virka-apua ilman, että siirtyvää osastoa johtaa Puolustusvoimien
palveluksessa oleva henkilö.

Reserviläisten toimintaoikeuksista väännettiin viimeksi kättä vuonna 2007 kun
säädettiin lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Tämän jälkeen
vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja -koulutuksen sekä reserviläistoiminnan
rooli osana puolustusjärjestelmäämme on entisestään kasvanut. Tulevina
vuosina tämä kehitys vain kiihtyy. Lain turhan tiukat kirjaukset ja näiden
kirjausten tarpeettoman tiukka soveltaminen vaikeuttavat kuitenkin
mahdollisuuksiamme tukea puolustusta.

Reserviläisliiton vaaliohjelmassa vaadittiin, että reserviläisten mahdollisuuksia
ja oikeuksia toimia laajemmin omaehtoisen toiminnan, harjoittelun ja
ammuntojen vastuuhenkilöinä lisätään. Mallia tähän voisi ottaa muista
läntisen Euroopan maista.

Olemme kansainvälistä yhteistyötä tehdessämme jo pitkään kiinnittäneet
huomioita siihen, että muualla Euroopassa luotto reserviläisiin on
huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Kun reserviläiset esim. Saksassa
järjestävät tapahtumia ja koulutusta varuskunnissa, siellä ei juuri
kantahenkilökuntaa näy. Esimerkiksi viikonloppuna reserviläiset voivat tänä
aikana käyttää käsiaseita, kuljetusvälineitä ja vaatetusmateriaalia melko
vapaasti sekä ilman sen suurempaa valvontaa. Luottoa löytyy ihan eri tavalla
kuin täällä Suomessa.

Olisi tärkeää kehittää asiaa tähän suuntaan myös meillä.
Reserviläiskoulutuksen ja toiminnan järjestämistä tämänsuuntaiset
uudistukset helpottaisivat. Puolustusvoimien tehtävät ja kustannukset
vapaaehtoistoimintaan sekä -koulutukseen liittyen puolestaan vähenisivät.
Puolustusvalmiutemme ja -kykymme paranisi kun reserviläiset olisivat
nykyistä paremmin koulutettuja ja osaisivat ampua paremmin.

Esitänkin, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen laki avataan tällä
vaalikaudella. Tavoitteeksi tulee asettaa reserviläiskoulutuksen ja -toiminnan
laajentaminen reserviläisten toimintaoikeuksia lisäämällä.

Arvoisa juhlaväki

Reserviläisliitto on toiminut tämän vuoden Salpavaelluksen suojelijana.
Olemme jo viime syksystä saakka tehneet ajoittaan hyvinkin tiivistä
yhteistyötä, jonka tuloksena olemme saaneet aikaan hienon ja välirikkaan
tapahtuman. Täällä on ollut vaeltamassa ja kunniakkaaseen
sotahistoriaamme tutustumassa suurin määrin reserviläisiä ja muita
maanpuolustushenkisiä suomalaisia eri puolilta Suomea. On ollut ilo
osallistua myös itse tähän vaellukseen.

Kiitän tapahtuman järjestäjiä meidän kaikkien puolesta mahdollisuudesta
päästä tutustumaan tämän historiallisen linnoitusketjun saloihin. Pidetään
mielessä myös se kuinka suuri ponnistus ja uhraus Salpa-linjan rakentaminen
aikanaan oli. Tuolloin osoitettu tahdonvoima ja yhteishenki on hyvä malli
myös meille nykypäivän suomalaisille näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.