Miehikkälän betoniasema osa 2

Edellinen blogini arkistokuvan löytymisestä Miehikkälän betoniasemasta sai Kaakonkulman toimituksen innostumaan aiheesta. Paikallislehti teki mainiosti sille kuuluvaa työtään ja tallensi sivuilleen paikallista rakennuskulttuurihistoriaa mallikkaasti myös lehden kautta nykyisten ja tulevien sukupolvien käyttöön. Paperilehdessä asiaa on kerrottu tarkemmin, mutta tässä linkki lehden sähköiseen juttuun: http://www.kaakonkulma.fi/Etusivu/15101529.html

Laitan tähän vielä oman näkemykseni betoniaseman sijainnista.

Tässä mustavalkoiseksi muutetussa kuvassa raamilla (kehyksellä) on ilmaistu paikka, johon toiseen jäljempänä olevaan kuvanteeseen arkistokuvan  (Sota-arkisto T-12680/7) olen upottanut. Kuvasuhteita en saanut ihan kohdalleen, todellisuudessa betoniasemakuva on ajoluiskaan nähden viitisen metriä liikaa vasemmalla (Taavettiin päin).  Mäen muodot sattuvat kyllä kohdalleen.

Miehikkälän betoniasemaan kiviaines, hiekka, sora, murske, ajettiin ylhäältä mäen päältä sisään. Vesi tuli putkea pitkin Pitkälammesta (sulana pitävä höyryputki vesiputken vieressä eristetty yhteen tyhjin sementtisäkein). Sementtisäkit on kuljetettu kuorma-autolla peruuttamalla vasemmalta ajoluiskaa myöten siiven toiseen kerrokseen tuotantotasolle. Valmiin betonin lastaus suppilosta auton lavalle oik. kolmen ikkunan alta, lastausaukko k-auton nokan etupuolella.

Tässä samaa kuvasarjaa oleva (Sota-arkisto T-12680/7) todiste Työryhmä 211, jonka auto on ottamassa lavalleen valmista betonia noin kuution verran betoniaseman kaatosuppilosta. Kuvaa suurentamalla auton puskurissa olevan kilven merkintä tulee luettavaksi.

Ja täältä mäenpäältä ajettiin betoniaseman prosessiin hiekka, sora ja murskattu kiviaines. Kuva samaa "löytösarjaa" (Sota-arkisto T-12680/7).

Edelleen on ratkaisematta, milloin betoniasema purettiin ja onko mäessä oleva pst-tykkipesäke rakennettu osin yhtäaikaa, kun betoniasema on ollut toiminnassa? Seuraavan kappaleen perusteella pesäkkeen rakentaminen ja betoniaseman toiminta on ollut samanaikaista. Mielenkiintoista olisi tietää, miten pienillä panoksilla louhinta on tehty, ettei ole vaurioitettu vieressä olevaa isoa rakennusta? On muuten huomattava, että pst-tykkipesäkkeen rakentaminen on hieman muuttanut ao. kohdassa mäen profiilia arkistokuvaan verrattuna.

Pst-tykkipesäkkeen louhinta on aloitettu 15.3.1941 ja valutyöt on saatu tehdyksi 28.5.1941. Suuntaa antaa betoniaseman purkamisesta tieto, että keskussekoittamon huutokauppa Taavetti-Miehikkälä -maantien varressa on pidetty 11.9.1942 klo 10. Siitä ei ole tietoa oliko rakennus purettu vai vielä pystyssä!