Salpalinjan perinneyhdistyksen syyskokous teki uusia raikkaita
henkilövalintoja 27.11.2018 Virolahdella. Hyvän työn puheenjohtajana tehnyt eversti
evp Teppo Lahti Kouvolasta oli puhunut työnsä jatkajaksi kirjastotoimenjohtaja
Virpi Launosen Mikkelistä. Kokouksen valinta oli yksimielinen.
Teppo Lahti lupautui
ja tuli valituksi pehmentämään vallanvaihtoa vielä ainakin yhden vuoden
hallituksen jäsenenä.
Uutena jäsenenä perinneyhdistyksen hallitukseen tuli
tammikuussa tohtoriksi väittelevä Otto Aura Helsingistä.
Muutoin hallitus
säilyi entisellään. Olettaa saattaa, että nuorten tulevien tohtoreiden ja
heidän Salpalinjaa sivuavien väitöskirja-aiheiden myötä hallituksessa uskottavaa
vauhtia riittää entisestään.
Perinneyhdistyksellä on nyt ilolla tervehdittävä uusi mahdollisuus tuoda
esiin Salpalinjaa ja sen merkitystä Suomen selviytymistarinassa. Nyt
yhdistyksen johto kääntyi sotilasjohtajista tutkijavetoiseksi ja sillä saattaa
olla monta myönteistä vaikutusta.
Hallituksen uudistumista tukee myös perinneyhdistyksen valtuuskunnan
puheenjohtajan vaihtuminen. Tehtävää pitkään ansiokkaasti hoitanut valtiopäiväneuvos
Mikko Pesälä Iitistä täyttää kohta 80 vuotta ja pyysi tehtävästä vapautusta.
Hänen tilalleen yksimielisesti valittiin vielä työelämässä oleva toimitusjohtaja
Arno Latvus (70) Helsingistä. Hän on ollut perinneyhdistyksen toiminnassa koko
sen ajan, perustamisesta vuodesta 2002 lähtien.
Ennen valintaa Latvus antoi ohjelmajulistuksen toiminta-ajatuksestaan. Ja kun hän tuli yksimielisesti valituksi, tuli myös hänen tavoitteensa ja
roolinsa perinneyhdistyksessä selväksi.
Arno Latvus kertoi luutnantti-isänsä taistelleen
Tali-Ihantalassa 1944 ja niiden taistelujen keskellä tämä oli miehiään
rauhoittanut, ”että jos joudumme vetäytymään, muistakaa, takanamme on vielä
Salpa-asema, joka pitää”. Tähän tarinaan pohjaten uusi valtuuskunnan
puheenjohtaja aikoo ottaa vielä vähän käytetyn valtuuskunnan perinneyhdistyksen
käyttöön Salpalinjan tunnetuksi tekemisen valttikorttina, paljon
mahdollistavana voimavarana.
Toisena tärkeänä asiana Latvus toi esiin halunsa panostaa
Salpalinjan saamiseksi Unescon maailmanperintöluetteloon. Se vaatii paljon
työtä, yhteydenottoja, neuvotteluja ja tahtoa päästä päämäärään. Perinneyhdistys
on viime kesänä tehnyt museovirastolle ehdotuksen Salpalinjan ottamiseksi
maailmanperintöluetteloon. Itsestään, ilman tukitoimia se ei sinne yllä!
Uudistushalua näyttänyt kokous osoitti, että Salpalinjan
perinneyhdistys on ymmärtänyt ajassa elämisen merkityksen. Vielä nuorena
yhdistyksenä se ei ole millään muotoa jäämässä alkuvuosien silloin välttämättömille toimintaurilleen,
vaan se on niistä ponnistaen viemässä Salpalinjaa ja sen heijastamaa
suomalaisten maanpuolustustahtoa sinne minne pitääkin – kohti tulevien sukupolvien
tietoisuutta.
Viime päivien meininki kansainvälisillä vesillä vahvistaa,
että kaikki keinot pitää yllä sotiemme veteraanien perintöä, heidän huikeaa
maanpuolustustahtoa, on edelleen pidettävä käytössä. Salpalinjan
perinneyhdistys julkaisutoimintoineen on yksi merkittävä sellainen. Loistavaa,
että se osoitti pysyvänsä kehityksen kelkassa näin Suomen itsenäisyyspäivän
kynnyksellä!
TERHO AHONEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti