Salpalinja-päätös on esimerkki ennakoivan johtamisen ja päättäväisen
tilannejohtamisen yhdistelmästä.
Ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim teki tilanteen vaatiman
päätöksen Suomen itärajan linnoittamisesta heti talvisodan rauhan (13.3.1940) jälkeen
22.3.1940, siis 80 vuotta sitten. Riittävän vahvaksi kertapäätöksellä tehty
linnoitus, jota vastaan sodan aikana ei hyökätty, täytti tehtävänsä vielä myös kylmän
sodan aikana vuosikymmeniä ennaltaehkäisevänä pelotteena ja siten pitkälti
tulevaisuuteen ennakoivana päätöksenä.
Johtajuutta on päätöksentekoon tarvittava tieto, aloitekyky ja oikea-aikaisuus! Tätä kaikkea oli Mannerheimillä ja hänen johtamistaan tukeneella asiantuntijaorganisaatiolla. Kun päätös oli tehty, iso juna lähti liikkeelle! Tuloksena oli tavoiteltu iso päämäärä: Suomi säilyi itsenäisenä paitsi itse sodassa myös sen jälkeen käydyssä kylmässä sodassa.
Suureen ja kalliiseen linnoituspäätökseen
valmistelevan elementin toi Marskin johtama puolustusneuvosto ainoassa
kokouksessaan talvisodan aikana 10.2.1940. Se nimittäin esitti toivomuksenaan
rauhan saamisen välttämättömyyttä, ja että rauhan jälkeen on vahvistettava
puolustusta rakentamalla itärajalle Ranskan Maginot-linjaan vertautuvat
puolustusasemat. Tuo kannanotto varmasti osaltaan helpotti Marskin tulevaa
linnoituspäätöstä!
Johtajuutta on päätöksentekoon tarvittava tieto, aloitekyky ja oikea-aikaisuus! Tätä kaikkea oli Mannerheimillä ja hänen johtamistaan tukeneella asiantuntijaorganisaatiolla. Kun päätös oli tehty, iso juna lähti liikkeelle! Tuloksena oli tavoiteltu iso päämäärä: Suomi säilyi itsenäisenä paitsi itse sodassa myös sen jälkeen käydyssä kylmässä sodassa.
Tietysti olisi ollut vaihtoehtona hyväuskoisuus, sinisilmäisyys
ja hurmioitunut usko rauhansopimuksen toisen osapuolen Neuvostoliiton rauhantahtoisuuteen
ja kaikkivoipaiseen hyvään! Nyt se
tiedetään, että välirauhan ajan puolustusvalmistelujen laiminlyönti olisi
johtanut Suomen liittämiseen Neuvostoliittoon!
Nopea vahva päätös esti sen. Ratkaisevan päätöksen Suomi valtiona osaavan
johtajan johdolla teki yksin.
Suomen kansan taistelu koronavirusta vastaan ei kaiken
järjen mukaan pitäisi olla Salpalinjan rakentamiseen rinnastettava millään
mittarilla. Tietoa ja kokemusta uuden taudin kanssa painivilta on tullut
muualta maailmasta sitä mukaan kuin sitä on syntynyt. Tilannekuvan kehittämistä
on Suomessa arasteltu ja kun sitä ei ole, ei ole tehty toistaiseksi juuri muita
kuin ”seurataan tilannetta” - johtopäätöksiä”! Näin uutisista on voitu päätellä.
Ja niiden suurin vaikutus on vessapaperin paniikkihamstraus!
Sotilaallisen Salpalinja-päätöksen teki Suomen kokenein
mahdollinen sotilasammatillinen johtaja sotilasorganisaationsa tuella. Lääketieteellistä
koronapäätöstä valmistelevat lääketieteen ammattiosaajat. Heidän sijaansa päätösten
teko on nuorilla poliitikoilla, pääministerillä ja ministereillä, joiden ammattiosaaminen
ja johtaminen ovat ulkoa opeteltujen sanojen ja lauseiden fraseologiaa,
sanahelinää! Se ei kuulosta uskottavalta!
Toivottavasti tämän päivän 16.3.2020 päätökset ovat vielä oikea-aikaisia
ja tehokkaita! Jos eivät, sitten Suomessa päätöksen teko näissä asioissa ei ole
oikeilla foorumeilla!
JK 16.3.2020 klo 17.55. Hyvä! Tulihan niitä päätöksiä; valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa on todenut, että maassa on poikkeustila. Valmiuslaki otetaan käyttöön huomenna! Siis ainakin tässä ylipäällikkö on ollut jälleen mukana ja tuskin tuppisuuna! Hyvä, koronavirus yritetään panna aisoihin kaikin mahdollisin keinoin! Hyvä!
JK 16.3.2020 klo 17.55. Hyvä! Tulihan niitä päätöksiä; valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa on todenut, että maassa on poikkeustila. Valmiuslaki otetaan käyttöön huomenna! Siis ainakin tässä ylipäällikkö on ollut jälleen mukana ja tuskin tuppisuuna! Hyvä, koronavirus yritetään panna aisoihin kaikin mahdollisin keinoin! Hyvä!
TERHO AHONEN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti