Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

torstai 19. heinäkuuta 2018

Salpa-aseman joukot Ravijoella


Edelliseen blogiini tarttui sotahistoriaharrastaja ja Salpalinja-opas Osmo Kimmo. Tässä hänen perusteellinen arkistotietoihin perustuva kuvaus, kuinka taisteluun Salpalinjassa oli varauduttu välirauhan aikana ja mitä käskettiin YH-vaiheessa ja kuinka sitten asiat menivät. Tässä on hyödyllistä tietoa myös Salpalinja-oppaille.

Osmo kirjoitukseen perustuen on luultavaa, että Salpalinjan kestolaitteiden runsas mitoitus on suunniteltu palvelemaan nimenomaan ratkaisutaistelua Salpa-asemassa. Siis tilannetta, kun kaikki joukot edestä olisivat vetäytyneet Salpalinjaan. Ja siten tuolla minun hahmottamallani kolmen kilometrin rintamamatkalla olisi kestolaitesuojan saanut suuruusluokaltaan pataljoonan verran sotilaita, jos niitä olisi ollut sinne puolustukseen laittaa! (TA)

Salpa-aseman joukot Ravijoella

Terho Ahonen arvioi blogissaan 15.7.2018, paljonko joukkoja olisi ollut Ravijoella puolustamassa Salpa-asemaa. Tarkastelun kohteena oli yhteensä kolmen kilometrin kaista kahta puolen rantamaantietä. Tarkastelu perustui kaistalle rakennettujen kestolaitteiden suojatilojen kapasiteetin laskentaan ja päätyi noin jalkaväkipataljoonan suuruiseen joukkoon. Tarkastelen seuraavassa samaa kysymystä jatkosodan YH:n aikaisen 4.Pr:n käskyjen pohjalta.

4. Prikaatin joukot 12.6.1941 (prikaatin käsky KA: T-4201/5) olivat: Kolme jalkaväkipataljoonaa (I P, II P ja Tavastilassa 10. - 11.6.41 perustettu III P) sekä entisestä III/4.Pr:sta muodostettu  Vahv.K Y (vahvennettu komppania Y), PPK/4.Pr. (Prikaatin polkupyöräkomppania), 4.Pr:n 10.6.41 perustama Linnoituspataljoona 4, 4.Pr:n tykkikomppania, 2.Tykkikomppania, Pion.J/4.Pr., Patteristo/4.Pr. Lisäksi prikaatille oli alistettu 10.6.41 perustettu 1. Rajajääkärikomppania.

Prikaatin tehtävää ja toimintaohjetta täsmennettiin 16.6.1941 annetulla käskyllä. Prikaatin tehtävänä oli viivyttää pääosillaan vihollista 1. viivytysasemasta ja osilla rajalta alkaen sekä suojata kenttäarmeijan divisioonan keskittäminen pääasemaan. Vihollisen eteneminen oli pysäytettävä viimeistään pääpuolustuslinjan eteen. Prikaatin puolustuslohkon oikea raja oli Hylksaari – Leppäniemi – Siikasaaren eteläkärki – Hurpun eteläpuolella oleva niemenkärki – Pitkäpaasi ja vasen raja Hepolampi (Onkamaanjärven eteläpuolella) – Vallanjärvi – Säkäjärvi – Häkälänjärven eteläpää – Mäkelä (Laihajärven lounaisrannalla) – Säkkijärven pohjoispää – Muhulahti.  Prikaatin oikealla puolella oli KRT (Kotkan rannikkotykistörykmentti) tehtävänään suojata sivustaa mereltä tulevilta hyökkäyksiltä ja tukea tykistöllään prikaatin puolustusta. Vasemmalla puolella oli 3.Pr, jolla oli vastaava tehtävä kuin 4.Pr:lla.  

Viivytystaistelun aikana pääasemaan sijoitettujen joukkojen tehtävänä oli pääpuolustuslinjan hallussapito ja desanttitorjunta. Linnoituspataljoona 4 sijoitettiin koko prikaatin lohkolle ja lohkolle sijoitetut muut joukot alistettiin pataljoonalle. Prikaatin lohko oli jaettu kolmeen alalohkoon:
Oikealla Ravijoen alalohko, sen oikea raja oli prikaatin oikea raja ja vasen raja Uski – purolinja siitä itään ja kaakkoon – Puntin aukean pohjoisreuna – kukkulan p. 18,0 luoteiskärki. Ravijoen alalohkolle keskitettiin runkomiehitys Lin.P 4:stä ja kiväärikomppania sekä kk-puolijoukkue II/4.Pr:sta. Terho Ahosen tarkastelema lohko sisältyy tälle alalohkolle, joka kuitenkin on leveämpi ulottuen Siikasaaren eteläkärkeen.
Keskellä Pihlajan alalohko, sen oikea raja oli Ravijoen alalohkon vasen raja ja vasen raja Kotolampi – Vaatrikonsuon eteläpää – p.46,9 – Kenraali. Pihlajan alalohkolle keskitettiin runkomiehitys Lin.P 4:stä ja kiväärikomppania sekä kk-joukkue III/4.Pr:sta.
Vasemmalla Mässelin alalohko, sen oikea raja oli Pihlajan lohkon vasen raja ja vasen raja prikaatin vasen raja. Mässelin alalohkolle keskitettiin runkomiehitys Lin.P 4:stä ja kiväärikomppania sekä kk-puolijoukkue I/4.Pr:sta.
Lisäksi kullekin alalohkolle sijoitettiin yksi joukkue 2.Tyk:K:sta ja jokainen pataljoona jätti pääasemaan ilmatorjuntajalustalla varustetut konekiväärit.

Viivytystaisteluun varauduttaessa koko Ravijoen alalohkolle sijoitettiin siis noin komppania linnoitusjalkaväkeä ja yksi kiväärikomppania vahvennettuna kk-puolijoukkueella ja tykkijoukkueella. Viivytystaistelussa painopiste oli kuitenkin selkeästi edessä.  

Valtakunnan rajan läheisyyden takia pääaseman eteen sijoitettujen joukkojen piti käydä sitkeätä ja aktiivista viivytystaistelua ja käytettävä jokaista tilaisuutta vihollisen viivyttämiseen. Joukkoja ei saanut porrastaa etukäteen moniin viivytysasemiin, vaan niitä tuli käyttää keskitetysti, painopisteen ollessa ensiksi 1. viivytysasemassa. Viivytyslinjoja oli kolme. Viivytysalueen eturajana oli valtakunnan raja ja takarajana sekä samalla pääaseman taisteluetuvartiona linja Siikasaaren kaakkoiskärki – Rännänen – p.40,3 – Suursuo – suokannakset siitä pohjoiseen . Takarajasta ei saanut luopua ilman prikaatin komentajan suostumusta. 

Prikaatin viivytysalue jaettiin kahteen viivytyskaistaan, oikealla Virolahden ja vasemmalla Ala-Virojoen viivytyskaista.
Virolahden viivytyskaistan joukot olivat II P (- kiväärikomppania ja kk-puolijoukkue) + joukkue/1. Rajaj.K, pst tykkiryhmä ja kaksi pioneeriryhmää.  
Ala-Virojoen viivytyskaistan joukot olivat I P (- kiväärikomppania ja kk-puolijoukkue) + 1.Rajaj.K (- kaksi joukkuetta) + PPK/4.Pr. + Vahv.K Y + Tyk.K/4.Pr (- yksi ryhmä) + pion.J. 
Reservinä oli III P (paitsi yksi kiväärikomppania ja kk-joukkue) valmistautuen toimimaan ensisijassa Härmä – Pajulahti tien suunnassa ja vedessä kulkeva hyökkäysvaunujoukkue Valkjärven maastossa.
Tykistö: 4.Prikaatin patteristo tuki  molempia viivytyskaistoja yhdellä patterilla ja Linnoituspatteristo 2 yhdellä patterilla prikaatin lohkoa maastosta Pyterlahti – Kotola alkaen. KRT:n raskaan tykistön tulituki oli mahdollisesti käytettävissä prikaatin lohkolla maastosta Virolahden länsiranta – Säkäjärvi alkaen.

Tarkastellulle kolmen kilometrin lohkolle Ravijoelle rantatien kahta puolen ei olisi riittänyt pataljoonan vahvuisia voimia, mikäli taistelut olisivat alkaneet heti suojajoukkojen keskityksen jälkeen. Tilanne olisi parantunut viivyttävien joukkojen vetäydyttyä pääasemaan ja muuttunut ratkaisevasti jos 8. Divisioonan keskittäminen lohkolle olisi onnistunut viivyttävien joukkojen avulla.

Todellisuudessa tapahtumat eivät sujuneet tavalla, johon suojajoukot olivat varautuneet. Keskityskuljetusten päätyttyä IV AK:n joukot olivat ryhmittyneenä puolustukseen pääasemaan 8. Divisioona oikealla. Tämä vaihe jäi lyhyeksi sillä jo 27.6.1941 armeijakunnan joukot saivat käskyn siirtyä puolustukseen ensimmäiseen viivytysasemaan rajan tuntumaan. 8. Divisioonan lohko laajeni 2.7.1941 sisältäen myös vasemmalla olleen 12. Divisioonan lohkon. Armeijakunnan valmistautuessa hyökkäykseen sen painopistettä siirrettiin voimakkaasti vasemmalle ja JR 24 vahvennuksineen vastasi lohkosta Suomenlahden rannalta Pukalusjärveen eli alueesta, jonne alun perin oli suunnattu kaksi divisioonaa. Joukkojen takana oleva Salpa-asema oli tekijä, joka mahdollisti näin voimakkaan painopisteen muutoksen. 

OSMO KIMMO
Helsinki

Ei kommentteja: