Tähystyskupu Salpa-asemassa

Tähystyskupu Salpa-asemassa
Kymmenen tonnia "pehmeää" valuterästä teräsbetonikorsun katolla.

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Esitys Salpalinjasta maailman perintökohteeksi


Tämä puhe sisältää uutisen: Salpalinjan perinneyhdistys on tehnyt esityksen, että Salpalinja liitettäisiin UNESCON yhdeksi maailmanperintökohteeksi!
Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Teppo Lahti maanpuolustusjuhlassa Luumäen Kotkaniemessä 1.7.2018. Perinneyhdistys vietti vuotuista perinnepäivää Salpavaelluksen päätöspäivän yhteydessä.
Teppo Lahti

Arvoisa valtiopäiväneuvos, hyvä juhlayleisö!

Ensin haluan onnitella vaeltajia Salpavaelluksen suorittamisesta. Olette varmasti saaneet kokea hienoja elämyksiä tällä retkellä.

Salpalinja on osoitus Suomen kansan maanpuolustustahdosta ja halusta säilyttää itsenäinen Suomi. Linjalla oli parhaimmillaan keväällä 1941 rakentajia  35 000, joita muonitti 2000 Lottaa. Ei myöskään pidä unohtaa kotirintaman miehiä ja naisia, jotka toiminnallaan tukivat tämän mahtavan monumentin rakentamista.

Ruotsin kalustollinen ja rahallinen apu oli hyvin merkittävä. Ruotsalaiset aloittivat Salpalinjan rakentamisen painopistesuunnassa Suomenlahti – Säkäjärvi alueella. Myös Norjasta lähetettiin osasto rakentamaan linjaa, mutta he joutuivat nopeasti palaamaan puolustamaan kotimaataan saksalaisten hyökättyä maahan.

Salpalinjan rakentaminen oli koko kansan asia. Poliittinen johto rahoitti auliisti linjan rakentamisen, silloin oltiin pakkotilanteen edessä.
Suomen kansa oli tuolloin yhtenäinen ja taisteli kaikin keinoin itsenäisyytemme puolesta. Jollei näin olisi ollut, tilanne nykyään olisi toinen.

Tarkasteltaessa Salpalinjan rakentajien saavutuksia, on seuraavassa muutamia lukuja. Salpalinjaan rakennettiin noin 700 teräsbetonikorsua, 25 luolaa, 225 km kiviestettä, 130 km kaivantoestettä, 350 km taistelu- ja yhteyshautaa, 315 km piikkilankaestettä ja 3 000 erilaista kenttälinnoitetta. Ei turhaan todeta, että tuo linja on ja todennäköisesti pysyy pohjoismaiden suurimpana rakennustyömaana kautta aikain.

Salpalinjan merkitys itsenäisyytemme säilyttäjänä on kiistaton. Vaikka linjalla ei koskaan taisteltu, sen olemassaolo aikaansai osaltaan sen, että jatkosodan torjuntavoittomme jälkeen neuvostoliittolaiset eivät enää jatkaneet hyökkäystä Suomeen. Muutenkin jatkosodan taisteluissa se muodosti puolustustaistelujen henkisen selkärangan kesällä 1944, olihan joukkojemme takana vielä yksi puolustuslinja ennen jotakuinkin vapaata pääsyä pääkaupunkiimme. Kenraaliluutnantti Heikki Koskelo on todennut, että Salpalinja oli ennalta ehkäisevä pelote Neuvostoliitolle. Sotahistorioitsija eversti Sampo Ahto on osuvasti todennut, että linnoite on täyttänyt tehtävänsä, jos se jo pelkällä olemassaolollaan on estänyt vihollisen hyökkäykset.

Esitys perintökohteeksi

Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen voimme hyvällä omallatunnolla todeta, että Salpalinja on mitä arvokkain Suomen valtion kansallisomaisuus, jota pitää vaalia ja samalla kunnioittaa meidän veteraanisukupolveamme, joka aikaansai tuon monumentin.

Yhtälailla toivoisin, että tuo massiivinen linnoituslinja kaikkine kohteineen liitettäisiin UNESCON yhdeksi maailmanperintökohteeksi. Itse asiassa tein perinneyhdistyksen puolesta esityksen tästä asiasta ympäristöministeriölle tämän viikon keskiviikkona. 

Salpalinjan perinneyhdistys perustettiin 25.7.2002. Yhdistyksen kotipaikaksi nimettiin Miehikkälä. Yhdistyksessä on sekä henkilö- että kunta- ja yhteisöjäseniä.

Perinneyhdistys tukee toiminnallaan Salpalinjan valtakunnallista kehittämistä ja ylläpitämistä kansallisena ja kansainvälisenä muistomerkkinä sekä tekee Salpalinjaa tunnetuksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhdistys vaalii Salpaveteraanien perinnettä ja historiallisia muistoja. Yhdistys kehittää yhteistyötä maanpuolustuksellisten yhteisöjen kanssa.

Viime vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli kirjan, Salpalinja Itsenäisyyden monumentti julkaisu, sekä valtatie E-18:lle Virolahden Saarasjärven kohdalle
tukemamme maisemoidun meluesteen toteutus. Tämä melueste on sijoitettu Salpalinjan kiviesteiden kohdalle. Edellä mainittua kirjaa voi ostaa myös täällä Kotkaniemessä.

Yhdistyksemme merkittävin huomionosoitus on Salparakentajan ansiomitali, jota on jaettu yhdistyksen perustamisesta lähtien. Mitaleja on jaettu luonnollisesti Salpalinjan rakentajille ja myös henkilöille, jotka ovat aktiivisesti toimineet sekä Salpalinjan että yhdistyksemme hyväksi. Tänä vuonna yhdistyksen hallitus on päättänyt luovuttaa mitalit tunnustuksena Isänmaan ja maanpuolustuksen hyväksi tekemästä työstä seuraaville henkilöille:

JUHA HUTTUNEN TAIPALSAARELTA
JUHA HUTTUNEN LAPPEENRANNASTA
MATTI KUUKKA LUUMÄELTÄ
ELINA LYIJYNEN LUUMÄELTÄ
JUHA MAUKONEN HELSINGISTÄ
ESA PUNKKINEN VIROLAHDELTA
MAUNO SIRÉN LAPPEENRANNASTA


Ansiomitalin saajat vasemmalta Elina Lyijynen, Matti Kuukka, Juha Huttunen (Taipalsaari), Juha Huttunen (LPR) ja Mauno Sirén. Luovuttajina olivat Teppo Lahti ja perinneyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Pesälä. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.





Ei kommentteja: